Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Itäväylä
Korona-aika on pahentanut monen porvoolaisen kotitalouden taloudellista tilannetta. Erityisen vaikeaa on heillä, jotka eivät pysty ottamaan lainaa tilapäisten rahahuolien paikkaamiseksi eivätkä pysty tekemään välttämättömiä hankintoja työttömyyden seurauksena. Sosiaalinen luototus voisi parantaa merkittävästi heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntalaisten tilannetta. Se olisi kunnan veronmaksajille edullinen tapa ehkäistä perheiden syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää itsenäistä suoriutumista.
Sosiaalinen luotto voidaan myöntää henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa markkinoilta, mutta jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Kunnan myöntämä kohtuuehtoinen luotto antaa perheelle mahdollisuuden tasapainottaa ja korjata talouttaan. Perusteltuja syitä luoton antamiseen voivat olla esim. talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen turvaaminen tai sosiaalisen kriisin ylittäminen.
Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Sen käytöstä on yleisesti saatu hyviä kokemuksia. Sosiaalinen luototus voi tuoda merkittäviä säästöjä toimeentulotukikuluihin. Esimerkiksi Espoossa sosiaaliset luotot toivat miljoonasäästöjä sosiaalimenoihin. Kunnan kannalta on edullista, jos ihminen itse maksaa normaaliin pankkilainaan verrattavissa olevaa luottoa, eikä ole ulosoton kohteena, jolloin mahdollisesti tarvitaan toimeentulotukea. Myös korkotuotot ovat olleet kunnissa luottotappioita selvästi suuremmat. Luoton käyttöä tukevat paitsi taloudelliset, myös inhimilliset syyt. Ylivelkaantuneelle mutta itse velkojensa maksun hoitamiseen motivoituneelle henkilölle tarjotaan mahdollisuus suoriutua velan maksusta kohtuullisemmin ja asiakkaan maksukyvyn mukaisin maksuerin, jotta tilanne ei enää pahene.
Suomessa yli 30 kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja ja toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan jo vuonna 2003. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan sosiaalisten luottojen valtakunnallistaminen selvitetään ja uusi malli otetaan käyttöön vielä tällä vaalikaudella.
Lain valmistelu on koronapandemian takia viivästynyt eikä valtakunnallisesti kattava malli ehdi tuoda ratkaisuja nyt käsillä olevaan ongelmaan. Asiaan liittyy vahvasti myös sote-uudistus, jonka yhteydessä annettu niinkutsuttu Sote100 -paketti ottaa luototukseen myös kantaa. Luototus säilynee edelleen vapaaehtoisena palveluna myös hyvinvointialueelle, joten riskinä tietysti on, että kaikki hyvinvointialueet eivät ota luototusta käyttöön. Porvoon osalta tilanne onkin siinä suhteessa erikoinen, että itäisen Uudenmaan alueella sosiaalista luototusta käyttävät ainakin Askola ja Sipoo, mutta Porvoo suurimpana kuntana ei sitä käytä.
Etenkin sellaiset kotitaloudet, joiden taloudelliset puskurit olivat vähäiset jo ennen viruspandemiaa, ovat kohdanneet vaikeuksia. On tärkeää, etteivät koronapandemian pahentamat talousvaikeudet johda yhä vaikeampaan ylivelkaantumiseen esimerkiksi pikavippiyhtiöiden kanssa. Kaupunginvaltuutettu Tuuli Hirvilammi (vihr.) on jättänyt 7.6. valtuustoaloitteen, jossa hän esittää, että Porvoo aloittaa toimet sosiaalisen luototuksen käyttöönottamiseksi viivytyksettä pienituloisten kaupunkilaisten tukemiseksi.
Sosiaalinen luototus tukee kaupunkistrategiaa, jossa tavoitellaan taloudellisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemistä ja korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.
ULLA RAITIMO,
KUNTAVAALIEHDOKAS (VIHR.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot