Juu­ri so­tien jäl­keen, 1940-lu­vun lo­pul­ta 1950-lu­vul­le, Por­voo­seen alet­tiin ra­ken­taa uut­ta, kau­nis­ta asui­na­lu­et­ta, joka sai ni­mek­seen Vel­ka­la. Alu­eel­le ra­ken­si so­das­ta pa­lan­nut su­ku­pol­vi. Ra­ken­ta­ji­na oli muu­ra­rei­ta, maa­la­rei­ta, au­toi­li­joi­ta ja mo­nia kir­ja­pai­no­a­lal­la työs­ken­te­le­viä. Mei­tä Vel­ka­lan lap­sia oli pal­jon. Ka­duil­la pe­lat­tiin nel­jää maa­lia, jal­ka­pal­loa ja ope­tel­tiin aja­maan pyö­räl­lä. Kai­kil­la pi­hoil­la kas­voi he­del­mä­pui­ta, mar­ja­pen­sai­ta ja pe­ru­naa. Erä­mie­hen­ka­dul­la oli jopa erään ta­lon sau­nan ta­ka­na ai­tauk­ses­sa pos­su kas­va­mas­sa jou­lu­kin­kuk­si.

Kaa­vaan oli suun­ni­tel­tu sau­na­ra­ken­nus ton­tin ta­ka­o­saan, ja ai­na nel­jän ta­lon sau­no­jen tuli muo­dos­taa yh­te­näi­nen ko­ko­nai­suus. Näi­tä suun­ni­tel­mia saa­tiin eh­kä muu­ta­ma to­teu­tet­tua.

Alu­et­ta voi mie­les­tä­ni ver­ra­ta So­tu­ri­ky­län alu­ee­seen, joka puo­les­taan ra­ken­net­tiin lah­joi­tus­va­roin so­ta­ve­te­raa­neil­le. Mo­lem­mat alu­eet ovat ai­nut­laa­tui­sia ja edus­ta­vat oman ai­ka­kau­ten­sa ra­ken­ta­mis­ta­paa. Nii­tä voi ver­ra­ta myös Hel­sin­gin Kä­py­lään, jota vaa­li­taan tär­ke­ä­nä osa­na ai­ka­kau­ten­sa asu­mi­sym­pä­ris­töä.

Vel­ka­lan alu­een Alek­san­te­rin­ka­dun puo­lei­nen kul­ma on jo pi­lat­tu bunk­ke­ri­ra­ken­ta­mi­sel­la. Alu­een asuk­kail­le on lä­he­tet­ty ky­se­ly­lo­ma­ke, jon­ka ky­sy­myk­set ovat hie­man eri­koi­sia. Ih­met­te­len, mitä sil­lä py­ri­tään saa­vut­ta­maan. Alue on pi­lal­la, jos tont­te­ja ale­taan pilk­koa kaa­voi­tuk­sel­la. Joi­ta­kin ja­et­tu­ja tont­te­ja alu­eel­la on, mut­ta niis­sä ei pi­haa jää kum­mal­le­kaan ta­lol­le. Ny­kyi­nen kaa­va an­taa kyl­lä mah­dol­li­suu­den ja­kaa tont­ti ja ra­ken­nu­soi­keus hal­lin­non­ja­ko­so­pi­muk­sel­la. Ei tar­vi­ta kaa­va muu­tok­sia vaan ha­lua säi­lyt­tää ole­vaa.

Vel­ka­las­sa asuu yhä muu­ta­mia al­ku­pe­räi­siä asuk­kai­ta – osa jo kol­man­nes­sa pol­ves­sa – ja hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Olen kes­kus­tel­lut usei­den alu­een asuk­kai­den kans­sa, ja ar­vos­tus omia, suu­ria puu­tar­ha­pi­ho­ja koh­taan on edel­leen vah­va. He toi­vo­vat, et­tä alue säi­lyy ny­kyi­sel­lään.

Olen on­nel­li­ses­sa ase­mas­sa, et­tä olen voi­nut vie­dä nuo­rim­man, 2,5-vuo­ti­aan lap­sen­lap­se­ni lap­suu­te­ni ko­ti­pi­hal­le ja ker­toa hä­nel­le omis­ta muis­tois­ta­ni Vel­ka­lan vii­mei­sel­tä ka­dul­ta ja ret­kis­tä met­sään.

Säi­lyt­tä­kääm­me Van­han Por­voon li­säk­si myös mui­den ai­ka­kau­sien his­to­ri­aa.

SIR­PA HANS­KA,
POR­VOO