Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuka vain voi muuttua lannistajasta kannustajaksi, Cheer & Leadin Tiina Kevätpuro ja Hani Olsson toteavat.
Merja Forsman
MENESTYVÄ JA MONIPUOLINEN PORVOO | Hani Olsson ja Tiina Kevätpuro perustivat yhdistyksen, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta maailman kannustavin maa. Aloittaa voi vaikka yksittäisestä sanasta.
Esimerkki on ehkä kaukaa haettu mutta kuvaava.
Suomessa lainasanoja kutsutaan usein sivistyssanoiksi. Siksi niiden käytön nähdään osoittavan sivistyneisyyttä.
Saksassa ja Ranskassa lainasanat ovat lainasanoja, eikä niiden käyttö niinkään osoita sivistyneisyyttä vaan lainaamista, ja esimerkiksi Ranskassa vierassanat on kielletty kaikesta julkisesta tekstistä.
– Sanat ohjaavat ajattelua, ajattelu ohjaa tunteita ja tunteet ohjaavat toimintaa. Siksi sanoilla on iso merkitys siihen, miten me toimimme, NLP-kouluttaja Tiina Kevätpuro kertoo.
NPL eli neuro linguistic programming on psykologian suuntaus, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja.
– Sanoilla voidaan loitontaa tai lähentää, ja esimerkiksi vierasperäisillä sanoilla pystytään harhauttamaan ja etäännyttämään sekä puhuja että kuuntelija esillä olevasta asiasta, Kevätpuro sanoo.
Mutta oikeastaan tämä juttu ei ole sivistyssanoista, vaan kannustamisesta. Siitä, miten tärkeää se on yrityskulttuurille.
Suomesta maailman kannustavin kansa
Viime lokakuussa Kevätpuro ja Hani Olsson käynnistivät Cheer & Lead -yhdistyksen, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman kannustavin kansa.
– Uskomme, että kannustamisesta voi oikeasti tulla suomalaisten valtti, Olsson vakuuttaa. – Suomalaiset ovat perinteisesti analyyttisiä ja kun he kehuvat toista, he yleensä todella tarkoittavat, mitä sanovat.
Olsson on viestinnän ammattilainen ja perheyrittäjä amerikkalaisen jalkapallon ja cheerleadingin parissa. Cheer.fi-kauppansa kautta hän on tutustunut cheerleadingiin ja lajin tapaan kannustaa joukkuetovereita.
– Sain cheerleadingin kautta ahaa-elämyksen, että tätä kannustamisen kulttuuria tulisi viedä myös työpaikoille. Cheerleadingista opin myös armollisempaa suhtautumista virheiden tekemiseen ja aloin pohtia, miten uskaltaisimme tehdä töissä rohkeampia stuntteja, Olsson kertoo.
Olsson ja Kevätpuro ovat molemmat kouluttautuneet ratkaisukeskeisiksi valmentajiksi.
– Valmistuin alun perin elintarviketeknologiasta, mutta kun minun piti tehdä gradu kauran beetaglukaanista, päädyinkin tutkimaan leipomohenkilöstön työtyytyväisyyttä. Siitä lähti innostus ihmiseen ja siihen, miten voi muokata mieltä ja millaisilla kysymyksillä voi auttaa ihmistä oivaltamaan asioita, Kevätpuro kertoo.
Tiina Kevätpuro ja Hani Olsson käynnistivät Cheer & Lead -yhdistyksen lokakuussa.
Merja Forsman
Kannustus kuuluu kaikille
Cheer & Leadista tuli yhdistys, sillä Kevätpuron ja Olssonin mukaan yhdistyksellä ei voi rikastua.
– Koimme, että tämä aate on niin hieno, että sen eteenpäin vieminen on tärkeämpää kuin rikastuminen, Olsson kertoo.
– Kannustus kuuluu kaikille, siksi se ei voi olla liiketoimintaa, Kevätpuro lisää.
Yhdistys on perustettu kaikille niille, jotka haluavat edistää kannustuskulttuuria Suomessa esimerkiksi esimiestyön, tiimityön, perheen, urheilun ja valmentamisen kautta.
Jäsenmaksu on 29 euroa vuodessa.
– Sillä sitoutuu siihen, että edistää kannustuskulttuuria omalla tavallaan, Kevätpuro sanoo.
Alainen, työntekijä, esimies, lakimies, yrittäjä. Yrittäjä!
Palataan takaisin sanoihin.
Sanat muokkaavat siis sitä, miten näemme asiat. Alainen on alhaalla, esimies on esillä tai esimerkkinä ja yritys sekä yrittäjä yrittävät.
Mutta mitä jos yrittäjä olisi kokeilija?
– Siinä on ihan eri sävy, yritämmekö esimerkiksi laajentaa liiketoimintaa Ruotsiin tai kokeilemmeko sitä, Olsson sanoo.
– Kokeilu antaa tilaa epäonnistua ja sisältää uteliaisuutta. Kokeillaan, mitä tapahtuu, Kevätpuro lisää.
Toiset sanat kannustavat, toiset lannistavat.
– On kasapäin sanoja, joita voisi heittää roskiin! Olsson parahtaa.
Kaksikko kannustaakin kyseenalaistamaan negatiivisia sanoja ja pohtimaan niille erilaisia vaihtoehtoja.
– Kutsumme sitä NLP:ssä sanojen siivoamiseksi. Pohdimme, että mitä jos ei käyttäisi ei-, mutta- ja miksi-sanoja? Mitä jos ei olisi esimerkiksi fraasia ”en pysty” tai ”minulla on kiire”? Entä jos muuttaisi lokeroivat ja negatiiviset sanat joksikin muuksi? Kevätpuro ehdottaa.
Esimerkkinä hän kertoo eräästä ”hankalasta” asiakkaasta, jota käytettiinkin kuvaamaan sanalla ”mielenkiintoinen”. Asiakas ei vaikuttanut enää niin hankalalta, vaan enemmänkin mielenkiintoiselta, ja koko asiakastapaaminen alkoi naurattaa.
– Ja kun moni kertoo jännittävänsä esiintymistä, mitä jos kuvailisi tilanteen toisin? Olsson ehdottaa. – Silloin tulee helposti tartuttua jännittämisen takana oleviin syihin, ja samalla siihen voi löytää ratkaisuja.
Merja Forsman
Kannustus ylpistää – pötyä!
Voiko kannustamisesta olla jotain haittaa? Voiko kehu – kuten perinteisesti on ehkä ajateltu – ylpistää?
– Päinvastoin! Kevätpuro sanoo. – Aito kannustus vahvistaa molempia osapuolia. Kehuva ja kannustava esimies kertoo vahvasta johtajasta. Kannustus tuo arvostusta ja luo sitoutuneita tiimiläisiä.
Sanoilla ja eleillä voi myös vaikuttaa siihen, miten helpolta tavoitteen saavuttaminen tuntuu tai miten isolta ongelmat vaikuttavat.
– Jos kertoo, että yrityksellä on tavoite ja viittoo kauas, tavoite tuntuu vaikeammin saavutettavalta. Jos taas pitää käsiä kehon lähellä ja sanoo, että meillä on tämä tavoite tässä, maali tuntuu mahdollisemmalta tavoittaa, Kevätpuro esittää.
Kieli pitkänä kohti menestystä
Se, miten puhumme, voi olla yksi avain yrityksen menestykseen.
– Ei se nopeaa voittoa tuo, mutta useat tutkimukset puhuvat sen puolesta, että kannustava puhe lisää hyvinvointia ja hyvinvointi synnyttää innovaatioita, Kevätpuro sanoo.
Parasta on se, että kannustamisen voi aina oppia.
– Yksi yhdistyksemme jäsenistä kertoi, että hän on entinen lannistaja, nykyään kannustaja. Yhdistyksemme slogan on "Kannustus kuuluu kaikille". Kuka vain voi olla kannustaja, kaikki ansaitsevat kannustusta – ja kuka vain voi muuttua lannistajasta kannustajaksi, Olsson sanoo.
Sana ja lause kerrallaan ihminen, työyhteisö ja koko maailma voi muuttua.
Eiköhän siis ryhdytä sanoista tekoihin.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot