Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Tietokirjailija, filosofian maisteri Mia Grönstrand on erityisen vaikuttunut Walter Runebergin herkistä lapsiaiheisista veistoksista. Taustalla teos "Amor ja Bacchus lapsina".
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Walter Runebergin veistoskokoelma täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Nykyisissä tiloissaan empire-Porvoossa kokoelma on sijainnut 60 vuotta.
Loviisalainen tietokirjailija, filosofian maisteri Mia Grönstrand astuu Walter Runebergin veistoskokoelman ovista sisään.
–?Yllättävän monet ihmiset sanovat, että eivät ole tienneet paikasta lainkaan. Toisaalta yllättävän moni kertoo käyneensä täällä ja olleensa ihastunut, hän sanoo.
Sininen puutalo Porvoon empire-kaupunginosassa kätkee sisälleen ainutlaatuisen yli sadan teoksen kokoelman kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838–1920) veistoksia.
Kokoelma täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kuvanveistäjän lapset Nino, Wasthi ja Alfred lahjoittivat vuonna 1921 Porvoon kaupungille isänsä ateljeessa Helsingissä olleet luonnokset, harjoitelmat ja kipsijäljennökset.
Lahjoitus oli perusta veistoskokoelmalle, joka aluksi sijaitsi Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin tiloissa. Kokoelma muutti nykyisiin tiloihinsa Aleksanterinkatu 5:een vuonna 1961.
Walter Runeberg oli tuottelias kuvanveistäjä, joka työskenteli elämänsä loppuun asti. Veistoskokoelmassa on esillä interiööri, johon on koottu esineistöä hänen Helsingin ateljeestaan.
Marko Wahlström
Kuvanveistäjän persoona kiinnosti tietokirjailijaa
Grönstrand on kirjoittanut kuvanveistäjän elämää ja taidetta valottavan kokonaisvaltaisen teoksen "Walter Runeberg – elämä ja taide" (Books on Demand).
–?Henkilökohtaisesti minua kiinnosti hänen persoonansa. Isänä oleminen ja ihminen veistosten takana on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Grönstrandin mukaan työnsä ohessa kuvanveistäjä osallistui perhe-elämään ja lasten kanssa olemiseen aikakaudelle epätyypilliseen tapaan.
–?Hän tuli kuitenkin porvaristaustaisesta perheestä.
Walter Runeberg vaikutti monella saralla
Kirjoitustyön saatossa Grönstrandille valkeni se, miten valtava merkitys Walter Runebergillä oli suomalaisessa taidehistoriassa ja erityisesti kuvanveistossa sekä koko kulttuuri-identiteetin rakentamisessa.
–?Hän vaikutti monella saralla – ei vain taiteilijana, vaan toimimalla taidekentällä auttaen muita ja pyrkien mahdollistamaan omalta osaltaan sitä, että toisillakin olisi helpompi saavuttaa taiteilijan asema.
Grönstrandin mukaan Runebergin pitkässä, yli 60 vuotta kestäneessä urassa heijastui koko Suomen varhaisen taidehistorian kehitys.
–?Kuvanveistäjä signeerasi teoksensa joko kirjaimilla W.R. tai W.R.B.G., joista jälkimmäinen muistuttaa hänen äitinsä Fredrika Runebergin (1807–1879) signeerausta, Grönstrand kertoo.
Teoksen "Danaidit" on tulkittu syntyneen keisari Aleksanteri I:n pitkällisen muistopatsaan tekoprosessin seurauksena.
Marko Wahlström
Runoilijan pojalle asetettiin isot odotukset
Runebergin perheen kolmas poika, ensimmäinen Porvoossa syntynyt, hyötyi runoilijaisänsä Johan Ludvigin (1804–1877) nimestä Pohjoismaissa.
–?Se avasi ovia ja madalsi kynnyksiä moneen paikkaan, mutta samalla hänelle asetettiin hirveän isot odotukset. Hän ei joko halunnut tai kyennyt lunastamaan niitä odotetulla tavalla, Grönstrand sanoo.
Kuvanveistäjältä odotettiin, että hän olisi veistänyt isänsä runot kuviksi.
–?Ei hän sellaista ryhtynyt tekemään, vaan keskittyi omanlaiseensa tekemiseen. Saattaa olla, että jotkut piirit ja tahot ehkä vähän pettyivätkin häneen.
Grönstrand muistuttaa, että taidekenttä kehittyi maassamme 1800-luvun lopulla kovalla vauhdilla.
–?Samalla tyylit ja taidesuuntaukset etenivät kovaa kyytiä, mikä toi uusia tekijöitä alalle.
Kuvanveistäjä teki työtään pilke silmäkulmassa. Kuvassa Roomassa syntynyt teos "Jupunut Silenos kahden satyyrin kantamana".
Marko Wahlström
Kuvanveistäjä omaksui antiikin ajan veistostaiteen
Roomassa vuosina 1862–1865 ja 1867–1876 asunut kuvanveistäjä omaksui taiteeseensa vaikutteita antikin ajan veistostaiteesta.
–?Sillä tavalla hän kulki isänsä klassismin jalanjäljissä jonkun matkaa, mutta ei tarttunut Vänrikki Stooli -aiheiseen – lukuunottamatta Vibeliuksen muisto -nimistä veistosta, joka ei avautunut oikein kenellekään, Grönstrand sanoo.
Yhteiskunnallista kantaa kuvanveistäjä otti Helsingin Senaatintorilla komeilevan keisari Aleksanteri I:n patsaan sivukuvissa.
–?Ne tavallaan liippasivat isänsä poliittista henkeä. Isän maine oli hänelle taakka, vaikka hän itsekin myönsi saaneensa myös etua.
Kipsiset tai marmoriset rintakuvat olivat 1800-luvulla yleinen tapa muistaa aikansa merkkihenkilöitä. Muotokuvat ja valokuvat korvasivat ne myöhemmin. Rintakuvat olivat kuvanveistäjälle taloudellisesti tärkeitä tilaustöitä.
Marko Wahlström
Walter Runeberg on jäänyt paitsioon tänä päivänä
Porvoolainen kuvanveistäjä tunnetaan kansallisesti merkittävistä suurista monumenttipatsaistaan Turussa (Pietari Brahe) ja Helsingissä (Aleksanteri I ja J.L. Runeberg).
–?Henkilökohtaisesti tykkään hänen lapsiaiheisista veistoksista ja muutamista naispatsaista. Erityisesti lapsiveistoksissa on aistittavissa herkkyyttä, Mia Grönstrand sanoo.
Kirjassaan hän tuo esille sen, että Walter Runebergin monen patsaan taustalta löytyy huumoria, joka on kuvanveistäjän taiteessa oleellista.
–?Se ei ehkä tämän päivän ihmisille avaudu, koska me emme enää opiskele antiikin tarinoita samalla tavalla kuin siihen aikaan. Itseeni teki vaikutuksen se, minkä hetken hän on valinnut tarinoista kuvattavakseen, Grönstrand sanoo.
Hänen mielestä kuvanveistäjä suhtautuu sympaattisesti ja myötätuntoisesti moniin sankareihin tai traagisen kohtalon omaaviin hahmoihin.
–?Se avaa myös ymmärtämään sitä, miksi hän on jäänyt paitsioon tänä päivänä, eikä ollut enää 1900-luvulla arvostettu ja jäi unholaan. Runebergin veistokset ovat aiheiltaan spesifejä, Grönstrand tulkitsee.
Taidemaalari Werner Holmbergin rintakuva oli Walter Runebergin varhaisimpia rintakuvia. Tässä vaiheessa pienet yksityiskohdat olivat vielä edessäpäin ja teoksessa vallitsevat suuret linjat.
Marko Wahlström
Tuottelias taiteilija teki merkkihenkilöiden rintakuvia
Runeberg suhtautui taiteilijan työhönsä hyvin ammattimaisesti.
–?Hän ei ollut sellainen, että inspiraation tullessa olisi ryhtynyt töihin. En esimerkiksi ole löytänyt tulkintaa siitä, että lastensa traagiset kuolemat olisivat vaikuttaneet hänen taiteeseen. Kuvanveisto oli hänelle työ, jolla hän hankki leivän perheelleen, Grönstrand sanoo.
–?Hän oli todella tuottelias, jolta tilattiin paljon muun muassa merkkihenkilöille annettuja rintakuvia. Niiden avulla rakennettiin myös kansallista identiteettiä. Näin 1800-luvun ajan henki hyödytti Walteria taloudellisesti.
Toki kuvanveistäjän työn taustalla oli myös intohimo taiteeseen.
–?Taidemaalari Albert Edelfelt (1854–1905) usein motkotti siitä, että Runebergin tuli lopettaa rationaalisuus ja perheen ajatteleminen sekä ryhtyä tekemään taidetta, Grönstrand naurahtaa.
Tietokirjailijaa koskettaa Walter Runebergin hyvin lämmin suhde ja kunnioitus äitiään kohtaan.
–?Fredrika oli hyvin vahvasti mukana poikansa elämässä. Walter huomasi, miten äiti jäi isän varjoon. Tämä sama kokemus varmasti yhdisti heitä.
"Eli kunnioitettavaa, herrasmiesmäistä elämää"
Ihmisenä Walter Runeberg oli tietokirjailijan mukaan hyvin korrekti.
–?Hänestä välittyi hyvin humaani ja lämminsydäminen ihminen, jolla oli pilke silmäkulmassa koko ajan. Hän suhtautui hyvin nöyrästi omaan asemaansa, vaikka tiesi olevansa etuoikeutettu.
–?Toisaalta hän tunsi oman arvonsa. Hän esimerkiksi piti kiinni siitä, että jos oli voittanut jonkun suunnittelukilpailun, oli se hänelle tilaustyö – kollegoiden kritiikistä huolimatta, Grönstrand jatkaa.
Kuvanveistäjä halusi pitää kiinni työllään saavuttamasta asemasta.
–?Hän ei elänyt sellaista elämää, josta olisi jäänyt meheviä anekdootteja jälkipolville. Hän eli kunnioitettavaa, herrasmiesmäistä elämää.
Walter Runebergin veistoskokoelma (Aleksanterinkatu 5) on avoinna 31.8. asti joka päivä kello 10–16. Tiedustelut: J.L. Runebergin koti, 040?489?9900. Veistoskokoelmaan ja Runebergin kotiin pääsee samalla pääsylipulla. Kesän ajan veistoskokoelmassa on esillä myös Porvoon Triennaalin taiteilijoiden teoksia: Emma Helle (veistoksia) ja Aurora Reinhard (valokuvia).
FAKTA
Walter Runeberg
* Syntyi Porvoossa 29.12.1838 ja kuoli Helsingissä 23.12.1920.
* Oli naimisissa loviisalaiseen Sucksdorffin laivanvarustajasukuun kuuluvan Lina Elfvingin kanssa.
* Pariskunnan kolme ensimmäistä lasta (Carl "Carlo" Michael, Walter Fredrik ja Maria Christina) menehtyivät sairauksiin. Heidät on haudattu Rooman protestanttiselle hautausmaalle. Heille syntyivät myös Hjalmar "Nino" Johannes, Vasthi ja Alfred.
* Suomen varhaisen taidehistorian keskeisin ja tuotteliain kuvanveistäjä ja taiteilija. Hän oli myös maamme ensimmäinen suomalainen kuvanveistäjä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot