Viikon kysymys
Pieni saunarakennus tuhoutui tulipalossa Porvoossa
Porvoon oma shamaani
Halusta auttaa muita ihmisiä – Hyväntekeväisyys: Laina-autolla suoraa tukea Pelastakaa Lapset ry:lle
Kesäteatteria ensi kertaa Haikon kartanon historiassa – Juha Laitilan kynästä syntyi musiikillinen iloittelu siitä, kun Porvoo ei riitä
Loviisan paparazzi-valokuvaaja Aatos Åkerblom sai muistolaatan Villa Aaltosen graniittiseen portinpieleen
Musiikkinäytelmä oli Tapani Kansan oma tahto – Askolalainen Johanna Rantsi esittää Nina af Enehjelmiä
Futura Junioreiden P2013 -joukkue nousi Liigaan – Porvoon pojat pelaavat ikäluokkansa huipulla
Iloa, yhteishenkeä ja menestystä – Porvoolainen FC Futura Juniorit loisti Helsinki Cupissa
Euroopan helleaalto huolestuttaa – Akilleksen pyöräilijä Olivia Kajasoja edustaa Suomea nuorten kesäolympiafestivaaleilla
Hotellialan suuri tuntematon – Finlandia Hotels -ketjun toimitusjohtaja Kari Pauloaho: "Majoitusalalla tapahtunut vähittäiskaupasta tuttu ilmiö"
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Hotellialan suuri tuntematon – Finlandia Hotels -ketjun toimitusjohtaja Kari Pauloaho: "Majoitusalalla tapahtunut vähittäiskaupasta tuttu ilmiö"
Finlandia Hotels -ketjun toimitusjohtaja Kari Pauloaho haluaa matkoillaan hotelleissa hemmotella itseään. – Siihen kuuluu se, että respassa ja ravintolassa on ihminen sekä kokki tekemässä ruokaa, hän sanoo kotikaupungissaan Porvoossa.
Marko Wahlström
PORVOO Kunnallispolitiikasta aiemmin tuttu mies istahtaa kotikaupunkinsa suositun tiilimakasiiniravintolan terassille. Haastattelupaikka on sopiva restonomille, joka on seurannut matkailu- ja palvelualaa työkseen lähes 40 vuotta.
– Uskon, että majoitus- ja hotellibisnes pärjää niin kauan kuin siinä pidetään mukana englanninkielinen sana hospitality (vieraanvaraisuus), mikä takaa palveluelementin, Finlandia Hotels -hotelliketjun toimitusjohtaja Kari Pauloaho sanoo.
Hän katsoo hotelli-, ravintola- ja matkailutoimialaa laaja-alaisesti. Hotelli Inter-Continentalissa Helsingissä pikkolona eli laukunkantajana uransa 17-vuotiaana aloittanut mies on ollut mukana kehittämässä ABC-liikenneasemien kahvila–ravintoloita ja myymälöitä.
– Suomessakin usein unohdetaan, että matkailu ei kohdistu pelkästään hotelliin, vaan siitä hyötyvät muun muassa paikalliset ravintolat, parturit–kampaamot, autokorjaamot ja kukkakaupat. Matkailutulon kerrannaisvaikutus eri toimialoille on merkittävä, Pauloaho sanoo.
Hotelliyhtiöllä juurensa varaamoketjuna 1980-luvulla
1980-luvulla toimintansa aloittanut Finlandia Hotellit Oy oli parhaimmillaan – aikaa ennen internetiä – Suomen suurin varaamoketju, jossa oli mukana yli 100 erilaista majoitusliikettä leirintäalueista majataloihin, Rantasipi-hotelliketjuun ja Haikon Kartanoon.
– Hotellivaraukset tehtiin silloin puhelimitse ja faksilla sekä muilla sen aikaisilla välineillä.
Suomi ajautui 1990-luvussa alussa lamaan, joka sai aikaan hyvää ja pahaa jälkeä elinkeinoelämässä.
– Maassamme meni silloin todella paljon yrityksiä nurin.
Lamavuosien seurauksena uusi alku
Lamavuosien seurauksena varaamoyhtiön hallitus päätti ajaa yrityksen alas sekä perustaa vain hotelliliiketoimintaan perustuvan ketjun ja sen markkinointiin ja myyntiin keskittyvän yhtiön.
Seitsemän hotelliyhtiön ja kahdeksan jäsenhotellin perustaman uuden yhtiön perustamiskirja oli laadittu 28.9.1994. Patentti- ja rekisterihallituksen vaatimien muutosten mukaisesti perustamiskokouksen jatkokokous pidettiin 30.6.1995, jossa yhtiön uudeksi nimeksi päätettiin Suomen Mukavat Hotellit Oy.
– Siihen lähti mukaan yksityisiä hotelliyrityksiä ja Lomaliiton "kolmen tähden hotelliketju". Parhaimmillaan mukana oli 28 hotellia ja kuusi Lomaliiton partner-hotellia, Pauloaho kertoo.
Vuonna 1996 yhtiö rekisteröi aputoiminimeksi Finlandia Hotels -nimen.
Sokos Hotels, Scandic Hotels ja Lapland Hotels hallitsevat maamme hotellimarkkinoita tällä hetkellä.
Scandic Hotels
Noin 500 hotellia taistelee kolmen ison jättiläisen rinnalla
Kolmen vuosikymmenen aikana hotelliala on kokenut melkoisia muutoksia talouskriisien myötä.
– Vuoden 2008 finanssikriisi Yhdysvalloissa vaikuttaa edelleen Suomessa niin, että taloutemme ei ole kasvanut.
Koronakriisi ja Venäjän toimet ovat olleet hotellitoimialalle vahingollisia 2020-luvulla.
– Itä-Suomea haittaa etenkin se, että ei ole venäläisiä matkailijoita. Vähittäiskauppa kärsii muutaman miljardin euroa vuodessa. Lisäksi majoituspuoli on vaikeuksissa, ja mökit ja lomakylät huutavat tyhjyyttään. Alueella ollaan kotimaisten matkailijoiden varassa, Pauloaho huokaa.
Samaan aikaan alan keskittyminen on vahvistunut. Tänä päivänä kolmella suurimmalla ketjulla (Sokos Hotels, Scandic Hotels ja Lapland Hotels) on 45 prosenttia Suomen hotellihuoneiden määrästä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että noin 500 hotellia taistelee loppuosasta alan markkinoita, Pauloaho laskeskelee.
Ketjuhotelleista neljänneksi suurimpana Finlandia Hotels on mukana taistelussa alan jättiläisiä vastaan. Ketjuun kuuluu 10 jäsenhotellia, joista ainoa alkuperäinen on Hotel Alba Jyväskylästä ja uusin tulokas Matkailukeskus Puu-Juuka.
– Kehitys hotellialalla on samankaltainen kuin vähittäiskaupassa: kokonaismarkkinat ovat aivan liian harvan hallussa, Pauloaho sanoo.
Alustatalous muutti ostokäyttäytymistä
Oman haasteensa lamasta vasta toipuneelle majoitusalalle toivat vuosituhannen vaihteessa Airbnb ja Forenomin kaltaiset toimijat, jotka ovat muokanneet alan kehitystä.
Myös alustatalous on muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä.
– Meidän alan paradoksi on se, että maailman suurin ja luotettavin matkatoimisto on booking.com, jonka lisäksi myös hotels.comia käytetään paljon, Pauloaho sanoo.
Tänä päivänä verkossa on yhteensä noin 200 erilaista kanavaa, mitä kautta majoitusvarauksen voi tehdä omatoimisesti.
– Ne pyytävät hotelliyhtiöiltä komissiota noin 15 prosenttia + arvonlisävero jokaisesta toteutuneesta varauksesta eli hotellit käytännössä rahoittavat alustatalouden toiminnan, Pauloaho sanoo.
Kolmessa vuosikymmenessä hotelli- ja majoitusalan markkinointi on muuttunut täysin.
– Markkinointi oli ennen printtimainontaa ja suorajakelua, kun siitä on siirrytty täysin digitaaliseen mainontaan eli sosiaaliseen mediaan ja verkkoon. Printti on vähäisemmässä roolissa.
Matkailualan iso muutos on myös matkatoimistojen väheneminen.
– Nyt kaikki varaavat majoituksensa itse eli meistä hotellialan työntekijöistä on tehty matkatoimistovirkailijoita. Yhteiskunnassamme palvelu on nykyään itsepalvelua, Pauloaho tuumaa.
Booking.comia vastaan nostettu ryhmäkanteita
Ennen alustataloutta hotelli- ja majoitusalalla markkinointikulut olivat keskimäärin noin viisi prosenttia liikevaihdosta.
– Varauskanavat auttavat kuluttajaa etsimään majoitusta vieraalta paikkakunnalta. Ne helpottavat myös hotellia, kun asiakas saattaa löytää palveluntarjoajan, mutta kallista se on. Hotellihuoneiden hintoja ei voi loputtomasti korottaa, Pauloaho sanoo.
Booking.com on tällä hetkellä markkinaoikeudessa Euroopassa, koska se on vaatinut, että hotellien tulisi pitää kaikissa kanavissa sama hinta. Samaan aikaan se itse tarjoaa alennusta omille asiakkailleen.
Booking Holdings Inc. -konserni on hävinnyt oikeusjutun kotimaassaan Hollannissa. Taistelu on johtanut eurooppalaiseen yhteiskanteeseen.
– Suomessakin kerätään ryhmäkannetta alustatalouden toimijoita vastaan, koska ei voi vaatia, että kaikilla on sama hinta, Pauloaho kertoo.
Oma kanta-asiakasohjelma ja mobiilisovellus
Finland Hotels -ketju toimii jäsenhotelliensa markkinointi- ja myyntiyhtiönä.
– Teemme yritysten kanssa majoitussopimuksia ja sovimme hinnat hotellien kanssa. Välitämme kokous- ja ryhmäkauppaa, Pauloaho kertoo.
Ketjulla on oma kanta-asiakasohjelma, joka kehitettiin koronapandemian aikana.
– Aiemmin työmatkustajien käytössä ollut muovinen kortti muutettiin mobiilisovellukseksi. Kanta-asiakasjärjestelmä on ilmainen, Pauloaho sanoo.
Kanta-asiakkaiden määrä on noussut noin kuusinkertaiseksi ollen nyt lähes 30 000 henkilöä.
– Toissa vuonna (2023), jolloin olimme toipuneet koronasta, kanta-asiakasmyyntimme kasvoi 85 prosenttia. Viime vuonna se pysyi samana ja tänä vuonna se on noin 20 prosenttia kasvussa, Pauloaho iloitsee menestyksestä.
Kasvu pohjautuu kuluttaja-asiakkaisiin.
– Yrityskokousten määrä sakkaa edelleen niin meillä kuin hotellialalla yleisestikin. Nyt yritykset säästävät ja pitävät palavereita etäkokouksina, Pauloaho toteaa.
Finlandia Hotels -ketjun hotelleissa on keskimäärin 50–60 huonetta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että hotellien ravintoloissa ei ole aamiaisella tai iltaisin samanlaista ruuhkaa kuin isommissa paikoissa. Se on vahvuutemme, sillä opimme tuntemaan asiakkaamme paremmin.
Ketjun erikoisasiakaskunta ovat yli 45-vuotiaat motoristit, joiden määrä on kasvanut viimeisten viiden–kuuden vuoden aikana merkittävästi.
"Meillä ei ole ketjuohjausta, vaan jokainen hotelli toimii paikallisesti"
Finlandia Hotels -ketju juhlistaa 30-vuotista taivaltaan perinteiseen tapaansa eli hotellit tarjoavat omia asiakasetuja ja yllätyksiä heinäkuun ajan.
– Periaatteemme on se, että meillä ei ole ketjuohjausta, vaan jokainen hotelli toimii paikallisesti omalla brändillään ja liikeideallaan talousalueensa ja kaupunkinsa kysynnän mukaan. Tämän takia olemme ketjuna suuri tuntematon, Pauloaho sanoo.
Ketjun kaikki hotellit löytyvät maamme 150:n suurimman hotellialan yrityksen ranking-listalta.
– Yksinään toimiva on kuin vitsa, joka katkeaa helposti. Kun kaikki vitsat sidotaan yhteen syntyy hyvä kimppu, joka tuo yhteisvoimaa ja luo asiakkaille uskottavuutta, Pauloaho kuvailee hotelliketjun merkittävyyttä.
Hän neuvottelee parhaillaan kahden hotelliyhtiön kanssa hotelliketjuun liittymisestä.
– Olemme ketjumaksuissa edelleen Suomen halvin, kahden henkilön toimistoa kauppaneuvos Paukun hotellina tunnetun Park Hotel Helsingin yhteydessä Käpylässä luotsaava porvoolainen sanoo.
Finlandia Hotelsin lisäksi maassamme toimii pieni Private Hotels -ketju, joka on yksityisten hotellien ryhmittymä. Ketjuun kuuluu kymmenen hotellia.
Hotelli- ja majoitusala elää tällä hetkellä pitkälti kotimaisten matkailijoiden varassa.
Arkisto/Mika Laine
Hotelliala elää kotimaisten asiakkaiden varassa
ITÄ-UUSIMAA Hotelli- ja majoitusalalla pääkaupunkiseudulla on käynnissä investointiähky, sillä uusia hotellihankkeita on valmistunut viime vuosina yli 20.
– Tämä tarkoittaa, että markkinoille on tullut reilusti yli 2 000 perinteistä hotellihuonetta lisää.
Helsingin matkailussa hotellimajoituksesta kertyneet eurovirrat ovat jo kääntyneet yli ennen koronaa.
– Kapasiteettia on tullut niin paljon lisää, että käyttöasteet eivät ole vielä koronaa edeltävällä tasolla.
Lisääntynyt hotellitarjonta luo edellytyksiä pääkaupunkiseudulla järjestäville isommille tapahtumille. Aiemmin Helsingissä oli vähemmän hotellihuoneita kuin esimerkiksi Tallinnassa.
Myös Veikkaus-Areenan (ent. Hartwall-Areena) avaaminen ja kaksi muuta Helsinkiin suunniteltua tapahtuma-areenaa luovat kysyntää majoituspaikoista.
– Tapahtumat tuovat matkailua. Täytyy vain varoa, ettei käy kuin Lapissa, jossa majoitushinnat nousevat sesonkiaikoina korkeiksi, missä ei ole mitään järkeä, Pauloaho sanoo.
Hän uskoo, että elinkeinoelämä on hyötynyt kotimaan matkailusta, koska ihmisillä on vähemmän rahaa käytössään.
– Kun ei ole varaa lähteä viikoksi etelään, tehdäänkin lyhytloma Suomessa.
Ulkomaisissa turisteissa riittää potentiaalia
Ulkomaisten matkailijoiden määrä Suomessa on kasvanut.
– Jos Etelä-Eurooppa alkaa hönkiä yli 40 asteen lämpötiloja, tilanne luo pohjoiseen markkinoita.
Esimerkiksi Finlandia Hotelsin Kuopion hotellissamme yöpyy noin 5 000 saksalaista ryhmämatkailijaa, jotka ovat matkalla Nordkappiin.
– Oulun hotellissamme yöpyi viime vuonna korealaisia, joita on tulossa ensi jouluksi ja uudeksivuodeksi. He yöpyvät Oulussa sen takia, koska Rovaniemi on hinnoitellut itsensä liian kalliiksi.
Ulkomaisissa turisteissa riittää potentiaalia. Yksistään kiinalaisten matkailijoiden klubissa on noin 60 miljoonaa kanta-asiakasta, joista kymmenet miljoonat odottavat tekevänsä ensimmäisen ulkomaan matkansa.
– Siitä määrästä meidän on mahdollista saada edes pieni siivu. Silloin, kun Aasian lentoyhteydet toimivat, meille tuli paljon kiinalaisia, jotka olivat stopover -matkailijoita (lento, joka pysähtyy yhdessä tai useammassa kohteessa ennen varsinaista päämäärää). Heidän määrä romahti Venäjän hyökkäyssodan myötä.
Matkailusta hyötyvät paikalliset yritykset
Matkailu on yksi voimakkaimmin kasvava toimiala maailmassa. Maailmassa on maita, jossa matkailulla on merkittävä painoarvo.
– Suomessakin usein unohdetaan, että matkailu ei kohdistu pelkästään hotelliin, vaan siitä hyötyvät muun muassa paikalliset ravintolat, parturit–kampaamot, autokorjaamot ja kukkakaupat, Pauloaho sanoo.
Matkailutulojen kerrannaisvaikutukset eri toimialoille ovat merkittäviä.
– Matkailu on tänä päivänä myös vastuullista. Usealla hotellilla on tänä päivänä ympäristösertifikaatti.
Pauloaho toivoo, että Ukrainan sodan päättyisi.
– Silloin, kun itäraja aukeaa Itä-Suomi voi taas hyvin. Pietarin oblastin alueella on noin kahdeksan miljoonaa potentiaalista asiakasta, hän muistuttaa.
Vanhan-Porvoon rinnalle Porvoon vetovoimatekijöiksi ovat nousseet monipuolinen ravintolamaailma ja jokiranta kokonaisuutena kehittyvine palveluineen.
Arkisto/Mika Laine
Porvoon vetovoimat: monipuolinen ravintolatarjonta ja jokiranta
Pauloaho seuraa mielenkiinnolla kotikaupunkinsa hotellien majoitustilastoja, jotka osoittavat Porvoosta melko pieniä majoitusvolyymejä.
– Jos Kilpilahdessa ei ole seisokkia, niin hiljaistahan täällä on, hän tuumaa.
Isojen risteilyalusten matkustajien suosituin päiväretkikohde Suomenlinnan jälkeen on Vanha-Porvoo.
– Risteilymatkustajat eivät voi olla täällä kuin muutaman tunnin. Oleellista on miettiä, miten saamme matkailuviipymää lisättyä Porvoossa.
Pauloaho kiittelee Kokonniemen tapahtumapuiston rakentamista.
– Kaupungin tehtävä oli mahdollistaa alue. Kaupungin ei kuitenkaan pidä olla toteuttamassa tapahtumia, vaan vuokrata kenttä jollekin.
Pauloahon mukaan maksullisen pysäköinnin voisi Porvoossa korvata aikarajoitetulla kiekkopysäköinnillä, kuten on tehty muun muassa Heinolassa ja Salossa.
– Kivijalkakauppaa ei pitäisi hankaloittaa millään tavalla. Matkailullisesti Porvoon vetovoimaisuus on hyvä: tätä edesauttaa monipuolinen ravintolatarjonta ja jokirannan edelleen kehittäminen.
Porvoolainen hotelli Sparre kuului aikoinaan Finlandia Hotels -ketjuun. Keskustahotellissa on tänä päivänä yksi yhden hengen huone, yksi sviitti, yksi superior-huone ja 37 kahden hengen huonetta.
Arkisto/Marko Wahlström
Finlandia Hotelsin historia ulottuu myös Itä-Uudellemaalle
ITÄ-UUSIMAA Itäiseltä Uudeltamaalta loviisalainen Hotel Degerby, Degerby Gille ja saaristotila Reimarvik kuuluivat Finlandia Hotels -ketjuun Nordström-konsernin omistuksen aikana.
Hotellin uudet omistajat (Merja ja Juha Saario) luopuivat ketjun jäsenyydestä. He ehtivät luotsata vuonna 1992 perustettua loviisalaisyhtíötä noin puolentoista vuoden ajan, kunnes liiketoiminta ajautui konkurssiin.
Hotel Degerbyn paikalla toimii nykyisin loviisalaisen Matti Rahkosen omistama Majoituspalvelu Uninen Oy. jolla on hotelliliiketoimintaa Loviisassa, Porvoossa, Kotkassa ja Äänekoskella.
Porvoosta Finlandia Hotels -ketjussa oli 1980-luvulla mukaan hotelli Haikon Kartano.
– Hotelli–ravintola Seurahovia yritin saada mukaan, mutta Hannu Tuomala ehti myydä hotellin loviisalaisomistukseen, toimitusjohtaja Kari Pauloaho paljastaa.
Finlandia Hotels -ketjun perustajäsenenä oli myös porvoolainen Instrumenttisähkö Oy, joka oli edesmenneen Ossi Pekkasen yhtiö. Hän harjoitti myös hotelliliiketoimintaa.
Pekkanen perusti hotelli Sparren Porvooseen. Hänellä oli myös hotelli Hirvi Äänekoskella, Sommelo Kuusankoskella, Grand ja Kauppahotelli Lahdessa sekä Kauppi Tampereella. Pekkasen hotellit muodostivat Avainhotellit-ketjun, joka toimii edelleen neljän hotellin voimin.
– Nykyistä Sparrea olen koittanut saada mukaan ketjuun, Kari Pauloaho kertoo.
MARKO WAHLSTRÖM
FAKTA
Kari Pauloaho
» Syntynyt Helsingissä. Asunut Porvoossa noin 25 vuotta.
» Koulutukseltaan ylioppilas ja Hotelli- ja ravintolaopiston restonomi. Suorittanut eMBA-opintoja.
» Työskennellyt pääasiassa yksityisten yritysten palveluksessa, muun muassa S-ryhmän ABC-ketjussa, osuuskaupassa Haminassa ravintolapäällikkönä ja hotellinjohtajana sekä pakastelogistiikkayhtiö Finnfrost Oy:ssä. Toiminut julkisen sektorin palveluksessa Kotkan kehitysyhtiö projektipäällikkönä vastaten kahdesta maakunnallisesta EU-matkailuhankkeesta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton off season -matkailuprojektin markkinointisuunnittelijana.
» Toimi Porvoon kaupunginvaltuutettuna Perussuomalaisten ryhmässä vuosina 2022–2025. Oli kaupunkikehitys-, elinvoima- ja kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä.
» Perheeseen kuuluu neljä tytärtä ja neljä lastenlasta.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
