Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Teini-ikäisenä en ikinä edes ajatellut ryhtyväni kalastajaksi, Tanja Åkerfelt sanoo. Hänen nuorimmat lapsensa ovat nyt teini-iässä.
Marko Wahlström
SIPOO, LÖPARÖ Savu tuprahtelee meren rannalla Sipoon Löparössä. Kahdessa lämminsavu-uunissa ja yhdessä kylmäsavu-uunissa lepäävät lohi- ja siikafileet kypsymistään.
–?Torstai on aina savustuspäivä, koska perjantaisin vuoden ympäri myymme kalaa vaunustamme Söderkullassa, kalastaja Tanja Åkerfelt, 40, sanoo työnsä äärellä.
Åkerfeltin kalatuotteita on myynnissä lisäksi satunnaisesti Uudenmaan alueen Reko-piireissä ja eri tapahtumissa.
–?Nikkilän K-Supermarketiin toimitamme savukalaa.
Kalastajan tavoitteena on, että kalatuotteet tehdään juuri tiettyä myyntipäivää varten, jotta ne ovat mahdollisimman tuoretta.
–?Työviikko täyttyy lisäksi valmisteluista ja kalastuksesta.
Puoliso toimii apuna kalastamisessa
Sipoolainen jatkaa kalastajana isänsä, jo edesmenneen Kurt Åkerfeltin jalanjäljillä. Moni vanhempi sipoolainen muistaa isä-Åkerfeltin myymässä kalaa kaupan tiskillä Nikkilässä ja Söderkullassa.
–?Hän opetti minua ja pikkuhiljaa vähensi omaa kalastamistaan, kun jatkoin.
Apuna kalastamisessa on hänen puolisonsa Jaakko Raassina, joka tekee myös rakennusalan töitä.
–?Kalojen savustus ja muu jatkojalostus sekä myynti on pitkälti minun vastuulla, kalastajayrittäjä sanoo.
Kolmas rysä odottaa sopivan apajan löytymistä
Åkerfelt aloitti talvikalastuksen verkoilla vasta viime viikonloppuna.
–?Pidimme vähän lomaa joulun ja vuodenvaihteen jälkeen.
Kesällä sipoolaiskalastaja laskee veteen kaksi lohirysää.
–?Kolmas rysä on varalla ja odottaa sopivan apajan löytymistä, Åkerfelt pohdiskelee.
Kalastajan perheessä syödään melko harvoin kalaa, kun sitä työkseen käsittelee paljon. Mutta silloin tällöin kalalla herkutellaan.
–?Kuha voissa paistettuna pannulla kera munakastikkeen. Mausteiksi ei tarvita kuin suolaa ja pippuria, Åkerfelt sanoo lempikalastaan.
Sipoolaisen kalastaja Tanja Åkerfeltin tukikohta sijaitsee Löparössä, jossa hän myös asuttaa perheineen lapsuudenkotiaan
Marko Wahlström
"Toivottavasti alalle tulisi uusia kalastajia"
Tällä hetkellä kalastus on hiipuva ala ammattikunnan ikääntymisen takia.
–?Toivottavasti alalle tulisi uusia, jotka jatkaisivat perinnettä, Åkerfelt miettii alan yhtä suurinta haastetta.
Merimetso- ja hyljeongelmat sekä hallinnollinen byrokratia nousevat usein julkisuudessa esille alan kehittymisen esteinä.
–?Toisaalta on hyvä asia, että niistä puhutaan, hän myöntää.
Åkerfelt nostaa esille myös luonnonilmiöt, joihin ei voi varautua.
–?En näe niitä uhkana, sillä niihin on vain sopeuduttava. Kelit ovat sellaisia, mitä ovat.
Täällä savustuvat sipoolaiskalastajan myymät kalat. Ulkokatoksessa on kaksi lämminsavu-uunia ja yksi kylmäsavustusuuni.
Marko Wahlström
Merialueen kaupallisten kalastajien saalis pieneni edelleen
Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli viime vuonna ennakkoarvion mukaan 94 miljoonaa kiloa, mikä on 18 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista. Rannikkokalastuksessa käytettiin valtaosin rysiä ja verkkoja. Myös useimpien rannikolta kalastettujen lajien saalis jäi pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) torstaina julkaiseman ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 74 miljoonaa kiloa eli 19 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2020. Silakan kalastuksen ohessa pyydettyä kilohailia saatiin kaksi miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän, 15 miljoonaan kiloa. Yli puolet kilohailisaaliista ja 15 prosenttia silakkasaaliista purettiin Viron ja Ruotsin satamiin.
"Kalan kysyntä on suurempaa kuin tarjonta"
Kotimaiselle kalalle on kysyntää tällä hetkellä.
–?Kysyntä on suurempaa kuin mitä on tarjolla, Åkerfelt sanoo.
Puhe kiertyy takaisin hylkeisiin ja merimetsoihin.
–?Siinä saattaa olla syy, miksei kalaa tule niin paljon kuin aiempina vuosina. Kalasaaliit ovat romahtaneet aika hurjasti jopa sillä ajalla, jonka minä olen kalastanut.
Åkerfelt on työskennellyt päätoimisesti kaupallisena kalastajana vuodesta 2013 asti, jolloin hän sai 1-luokan ammattikalastajan paperit ELY-keskuksesta.
–?Silloin vielä tuli ihan hyvin kalaa. Voidaan vain elää toivossa, että saaliit jälleen nousisivat, mutta ennen sitä ongelmille pitäisi jotain tehdä, hän sanoo.
Sipoolaiskalastajan tukikohta sijaitsee Sipoon Löparössä meren rannalla.
Marko Wahlström
Plussaa: Vapaus, luonnossa oleminen ja työn vaihtelevuus
Alan hyviksi puoliksi Åkerfelt listaa vapauden, luonnossa olemisen ja vaihtelevuuden.
–?Itse en vaihtaisi enää alalta pois.
Hän korostaa, että pelkästään kalastamisella ei elä niin, että toiminta olisi varmalla pohjalla.
–?Sen takia pitää tehdä jatkojalostamista. Pelkkä kalastus olisi taloudellisesti liian epävakaata, Åkerfelt sanoo.
Åkerfelt Service Ab:n palvelutarjontaan kuuluu kalanjalostuksen ja -myynnin lisäksi pitopalvelua ja rakennuspalveluita.
Luke: Reilut tuhat aktiivista kalastajaa
Valtaosa kaupallisista kalastajista kalasti verkoilla tai rysillä rannikolla.
– Rannikkokalastuksen yleisin saalislaji oli ahven, jota sai saaliiksi yli 800 kaupallista kalastajaa, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta toteaa.
Ahvensaalis kasvoi edellisestä vuodesta, mutta oli hieman 2000-luvun keskiarvoa pienempi. Ahvenen jälkeen seuraavaksi yleisimmät rannikkokalastuksen saalislajit olivat siika, hauki, kuha, lahna, särki, made, taimen, kuore, silakka, säyne ja lohi. 2000-luvun keskisaaliisiin verrattuna kuoreen ja muikun saalis oli viime vuonna suurempi.
– Saaliiden pienenemiseen on vaikuttanut muun muassa kalastuksen väheneminen. Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut kymmenen viime vuoden aikana reilusta 2 100 kalastajasta alle puoleen.
Itäisellä Uudellamaalla aktiivisia kaupallisia kalastajia on tusinan verran.
Tanja Åkerfelt asuttaa perheensä kanssa kotitaloaan Sipoon Löparössä, jossa myös hänen isänsä Kurt syntyi.
Marko Wahlström
Paluu kotikylään käänsi ajatukset kalastajan ammattiin
Åkerfelt myöntää, että varsinkin nuorempana hän ei olisi ikinä kuvitellut ryhtyvänsä kalastajaksi.
–?Varsinkin teini-iässä halusin kauas pois ja tehdä jotakin ihan muuta. Niinpä muutinkin täältä pois, nyt lapsuudenkotiaan emännöivä sipoolaiskalastaja naurahtaa.
Paluu kotikylään käänsi ajatusten suunnan.
–?Sitä alkoi nähdä asioita eri tavalla ja jostain tuli idea, että haluan kalastaa työkseni.
Åkerfelt on ainoa naispuolinen ammattikalastaja itäisellä Uudellamaalla.
–?Yleensä kalastajat ovat pariskuntia, joissa mies on se kalastaja ja vaimo toimii apuna. Meitä kaltaisiani – nainen kalastaa ja mies auttaa – on vain muutama maassamme.
Porvoon Pellingissä Johanna Kellgren työskentelee miehensä Jörgenin apuna ja nuori Marie Kellgren toimii toistaiseksi isänsä Vikingin opissa.
Sipoon yrittäjäyhdistys palkitsi Tanja Åkerfeltin vuoden yrittäjäpalkinnolla viime vuonna. – Muiden ihmisten reaktiot palkitsemisestani olivat mukavinta, hän sanoo.
Marko Wahlström
Sipoolaiskalastaja palkittiin viime vuonna Sipoon yrittäjäyhdistyksen Vuoden yrittäjä -palkinnolla.
–?Joskus aikanaan ajattelin, että mitä jos palkinto osuu omalle kohdalle. Nyt se tuli täydellisenä yllätyksenä, Åkerfelt sanoo.
Hänen mielestä mukavinta oli se, miten muut ihmiset reagoivat palkitsemiseen.
–?Todella moni on sanonut, että vihdoinkin palkinto meni oikealle henkilölle. Ihmisten palautteesta tuli vielä parempi fiilis kuin siitä, että sain palkinnon, Tanja Åkerfelt tuumaa.
FAKTA
Tanja Åkerfelt
* Syntynyt Sipoossa 40 vuotta sitten.
* Uusioperheeseen kuuluu aviomies, kaksi yhteistä lasta (14- ja 16-vuotiaat) sekä kaksi lasta puolisoiden edellisistä liitoista.
* Harrastaa vapaa-ajallaan ulkoilua perheen kahden espanjanvesikoiran kanssa ja luonnossa liikkumista. Lisäksi on hurahtanut Fatbike-pyöräilyyn. Viettää aikaa myös mökillä Hangon saaristossa.
FAKTA
Kalastajia itäisellä Uudellamaalla:
Sipoo:
* Bengt ja Harriet Lindström, Simsalö (eläköityvät)
* Niklas Sundberg, Kalkkiranta (osa-aikainen)
* Tanja Åkerfelt, Löparö
Porvoo:
* Magnus Lindfors, Emäsalo
* Hannes Porkka, Hermanninsaari
* Ari Toivoniemi, Sikosaari
* Magnus Nyholm, Tirmo
* Rikhard Tillman, Pellinki
* Viking ja Marie Kellgren, Pellinki
* Jörgen ja Johanna Kellgren, Pellinki
* Peter Kjellgren, Suurpellinki, Porvoo
Loviisa:
* Robert Hindsberg, Valko
* Mikael "Linka" Lindholm, Söderby
* Ben ja Disa Henriksson, Ahvenkoski, Loviisa
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot