Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Terve kaveri!, lintuhoitolan nokkamies Arto Hokkanen huikkaa Teijosta pari vuotta sitten tuodulle laulujoutsenelle. Taustalla Piippa-kurki.
Marko Wahlström
PYHTÄÄ, KIRKONKYLÄ Reilun kivenheiton päässä itäisen Uudenmaan rajalta Pyhtään kirkonkylässä, Stockforsin entisellä ruukkialueella sijaitsee valtakunnallisesti ainutlaatuinen lintuhoitola. Lintutarha on oiva perheretkikohde.
Pyhtään lintuhoitola on maamme toinen virallinen lintuhoitola. Ensimmäinen on Heinolan lintutarhat, jonka toiminta alkoi jo vuonna 1963.
–?Heinolan lintuhoitolan ja -tarhojen perustaja, jo edesmennyt Anthony Bosley oli oppi-isäni, Pyhtään lintuhoitolan nokkamiehenä toimiva, vuodesta 1983 asti kyyhkysiä, kanoja ja viiriäisiä kasvattanut Arto Hokkanen, 61, kertoo.
Lisäksi Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaala ottaa vastaan loukkaantuneita lintuja.
Tarina alkoi valtion toimintana 23 vuotta sitten
Pyhtään lintuhoitolaa pyörittää tänä päivänä yhdistys, joka perustettiin 2,5 vuotta sitten.
–?Toiminta oli uhkana loppua, kunnes Stockforsin ruukkialueen omistaja, pyhtääläinen teollisuusneuvos Reino Uusitalo ehdotti yhdistyksen perustamista, Arto Hokkanen kertoo.
Maamme rannikkoalueen ainoa lintuhoitola alkoi valtion toimintana 23 vuotta sitten tarpeesta.
–?Kotkan kaupungin puisto-osastolla työskennellyt vaimoni Hannele Hokkanen teki asiassa aloitteen, koska haavoittuneille linnuille ei ollut paikkaa, Arto Hokkanen jatkaa.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja sittemmin Kaakkois-Suomen ELY-keskus vastasi lintuhoitolan hallinnosta vuoteen 2013 asti, jolloin Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri otti vetovastuun.
–?Vuoden 2018 lopulla ympäristöministeriö ilmoitti, että rahoituksen jakoperusteet tulevat muuttumaan.
Lintuhoitola tekee viranomaisyhteistyötä
Pyhtään lintuhoitola ry toimii valtion 40?000 euron avustuksen sekä kahdelta säätiötä saadun noin 60?000 euron tuen varassa.
–?Vuosibudjettimme on reilu 100?000 euroa, kun mukaan lasketaan myös yksityishenkilöiden rahalahjoitukset. Tukianomukset joudumme tekemään vuosittain, Arto Hokkanen tuskailee.
Vesilintujen hoitoihin painottuneen hoitolan kuluista suurimman menoerän muodostavat vesilaskut. Muita kuluja ovat muun muassa sähkö-, vuokra- ja ruokintakulut sekä tarvittaessa eläinlääkärin hoitokulut.
–?Olemme ministeriölle joutuneet perustelemaan toiminnan tarpeellisuutta, Hokkanen jatkaa.
Lintuhoitola tekee viranomaisyhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten, tullin, rajavartiolaitoksen, merivartioston ja poliisin sekä Hamina–Kotkan sataman kanssa.
–?Ne tietävät, että on joku paikka minne lintuja voi toimittaa. Tarvittaessa mekin käymme hakemassa hoidokkeja.
Joutsenten lisäksi kalalokki on yleisin hoidokki Pyhtään lintuhoitolassa. Kuvassa nuori kalalokki sisähoitohuoneessa.
Marko Wahlström
Yleisin hoidokki on kalalokki
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraista eläintä tulee aina auttaa toipumaan, ellei se ole liian vaikeasti loukkaantunut tai sairas.
–?Yleisin hoidokkimme on kalalokki. Lintu pesii nykyisin kaupunkien katoilla, josta niitä myös putoilee. Kalalokkeja on ollut satoja hoidossa, Arto Hokkanen kertoo.
Pyhtäällä hoidettiin vuoteen 2018 asti säännöllisesti 150–200 lintua.
–?Lopettamisuhan aiheuttaman julkisuuden myötä hoidettavien määrä nousi noin 400:aan, Arto Hokkanen hämmästelee.
Myös Etelä-Suomen eläinsuojeluyhdistykset toimittavat Pyhtäälle isompia lintuja hoitoon.
–?Joutsenia on ollut yhteensä satoja. Aiemmin meille tuli kyhmyjoutsenia, mutta nyt tuodaan laulujoutsenia, joita voi tulla läpi vuoden.
Lintujen lisäksi Pyhtäällä hoidetaan myös oravia ja siilejä.
Lintuhoitolan sisätiloissa on kaksi hoitohuonetta vesialtaineen.
Marko Wahlström
Soittaja arveli sorsan olleen viimeisillään raskaana
Hokkanen on huolissaan kehityksestä, joka on johtanut luonnonvaraisten lintukantojen pienenemiseen ja myös lintujen tunnistamiseen.
–?Eräänä iltana yksi rouva soitti ja kertoi nähneensä sorsan, jonka jalat eivät kantaneet. Soittaja arveli linnun olevan viimeisillään raskaana, hän hymähtää.
Hokkanen muistutti rouvaa biologiasta: linnut eivät synnytä, vaan munivat munia ja hautovat.
–?Tämä kertoo siitä, miten ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta.
Eri tavalla loukkaantuneiden lintujen lisäksi hoitolaan toimitetaan myös nälkiintyneitä yksilöitä.
–?Pienen linnun voi yrittää pyydystää haavilla tai pyyhkeellä ja laittaa sen ilmarei’illä varustettuun laatikkoon. Sen jälkeen voi alkaa etsiä jatkoapua soittamalla hoitoloihin tai viranomaisille, Arto Hokkanen vinkkaa.
Hokkasilla riittää lukuisia tarinoita kerrottavaksi vuosien varrelta.
–?Ollaan me yksi muovijoutsenkin pelastettu, kun meille soitti eräs ihminen iltamyöhällä lokakuussa ja kertoi, että lintu on ollut paikalla aamusta asti. Se oli helppo potilas ottaa kiinni, Arto Hokkanen naurahtaa.
Pääasiassa lintuja tulee itäiseltä Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. Suurin osa linnuista kuntoutuu ja pääsee jatkamaan elämäänsä luonnossa.
–?Se on tämän homman suola, kun saamme linnun vapautettua. Siitä tulee hyvä mieli, Hokkanen sanoo.
Alkukesä eli poikasaika on kiireistä aikaa lintuhoitolassa. Eläintenhoitaja Marjaana Hokkanen ruokkii mustarastaan poikasta tikun avulla.
Marko Wahlström
Kiireaika jatkuu heinäkuun puoliväliin
Alkukesä toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun asti on kiireistä aikaa lintuhoitolassa, jota Arto Hokkanen pyörittää yhdessä tyttärensä, eläintenhoitaja Marjaana Hokkasen kanssa.
–?Suurin yksittäinen ryhmä ovat poikaset. Pyrimme aina jollain tavalla varmistamaan, että ne ovat orpoutuneet ja avun tarpeessa, Arto Hokkanen sanoo.
Pyhtään lintuhoitolaan soitetaan ympäri Suomea.
–?Koitamme antaa neuvoja ja ohjeita, vaikka emme joka paikkaan lähtisikään, Hokkanen jatkaa.
Lintutarhan ulkotarhat ovat vaikkapa koko perheen oivallinen retkikohde.
–?Täällä käy vieraskirjan mukaan paljon ihmisiä eri puolilta maatamme ja myös ulkomailta asti, Hannele Hokkanen kertoo.
Lintuhoitolassa asuu vakituisesti noin 20 kesyyntynyttä lintua, joita ei lasketa takaisin luontoon.
Pyhtään lintuhoitola (Harjuntie 111) sijaitsee Stockforsin entisellä ruukkialueella Pyhtään kirkonkylässä.
FAKTA
Pyhtään lintuhoitola
* Perustettu vuonna 1998.
* Hoitolan sisätiloissa on kaksi hoitohuonetta, joissa ovat sisävesialtaat. Yhdessä ulkotarhassa on myös vesiallas. Isoin ulkotarha on kooltaan noin 250 neliömetriä.
* Lisäksi alueella on noin 50 neliömetrin kokoisia ulkotarhoja.
* Lintuhoitolan toimintaa voi tukea lahjoittamalla rahaa yhdistyksen tilille FI05?5172?0220?2323?43 (viitenumero: 1012, rahankeräyslupa: RA/2021/574).
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot