Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Loviisan vt. kaupunginjohtaja Elina Amnell-Holzhäuser (vas.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo ja talousjohtaja Fredrik Böhme saattoivat tyytyväisin mielin esitellä kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä.
Marko Wahlström
LOVIISA Loviisan kaupungin viime vuoden tilinpäätös on noin 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikutti ennakoitua parempi kunnallisvero- ja yhteisöverotulojen kertymä.
Tilinpäätös on laatuaan ensimmäinen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, jolloin kaupungin perusturva (sosiaali- ja terveys) siirtyi hyvinvointialueelle.
– Kaikki tunnusluvut eivät sellaisinaan ole vertailukelpoisia keskenään, vt. kaupunginjohtaja Elina Amnell-Holzhäuser korosti esitellessään tilinpäätöstä paikallismedialle.
Hyvinvointialueuudistus näkyy esimerkiksi valtionosuuksien määrän romahtamisena. Loviisan kaupunki sai viime vuonna 11,1 miljoonaa euroa eli 769 euroa/asukas. Edellisenä vuonna valtionosuuksia kertyi 2 421 euroa/asukas.
Muutos näkyy myös verotulojen pienenemisenä; verotulot laskivat edellisvuodesta noin 28 miljoonalla eurolla ja valtionosuudet noin 24 miljoonalla eurolla.
– Kuntatalouden ennustettavuus vaikeutuu vielä enemmän hyvinvointialueuudistuksen ylimenokauden aikana. Nyt alamme nähdä, millaiseksi kuntatalous muodostuu uudistuksen jälkeen, Loviisan kaupungin talousjohtaja Fredrik Böhme sanoi.
Loviisaan muutti viime vuonna 45 asukasta enemmän kuin vuosi sitten. Nettomuutto on seurausta maahanmuutosta. Kaupungin asukasmäärä sen sijaan pieneni suuren kuolleisuuden johdosta. Kuvassa Kuningattarenrannan uusi kerrostalo kuvattuna viime viikolla.
Marko Wahlström
Positiivinen nettomuutto ilahduttaa
Loviisan kaupungissa asui viime vuoden lopulla yhteensä 14 458 ihmistä.
– Asukasmäärä on pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä johtuu pääsääntöisesti siitä, että Loviisassa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy uusia loviisalaisia
Kaupungin nettomuutto oli viime vuonna plussalla 45 uuden asukkaan verran.
– Vaikka kuntien välisessä nettomuutossa kaupunki oli miinuksella, niin nettomaahanmuuton johdosta kaupunkiin muuttaminen pysyi positiivisena, Amnell-Holzhäuser kertoi.
Mökkitonttien myynti kasvatti toimintatuloja
Tilikauden ylijäämä – 2,4 miljoonaa euroa – oli merkittävästi suurempi kuin viime vuoden talousarviossa (0,3 miljoonaa euroa) ennakoitiin.
– Toimintatulomme ylittyivät (3,5 miljoonaa euroa) budjetoidusta selkeästi, vaikka samanaikaisesti myös toimintakulut ylittyivät. Yksi iso syy tuottojen ylitykseen oli mökkitonttien myynti, josta saimme tuottoja vuodelle 2023, Amnell-Holzhäuser jatkoi.
Toimintakuluista suurin osa kohdistuu sivistys- ja hyvinvointikeskukseen (opetus, varhaiskasvatus, kulttuuri ja maahanmuutto).
– Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kunta on merkittävä koulutus- ja sivistysorganisaatio, Amnell-Holzhäuser kertoi.
Toimintakulut olivat budjetoitua noin 3,7 miljoonaa euroa suuremmat.
– Ylitys selittyy pitkälti Apotti-järjestelmään liittyvällä 2,6 miljoonan euron lisävarauksella viime vuodelta. Varaudumme ensi syksyn oikeudenkäyntiin (käräjäoikeus) Apotin käyttömaksujen maksamatta jättämisestä. Apottihan ei koskaan ehtinyt tulla kaupungin sote-palveluiden käyttöön, Böhme selvitti.
Jo edellisvuonna kaupunki varasi Apottia varten 1,2 miljoonaa euroa.
Perusturva poistui, velat jäivät kaupungille
Kunnallisveroja kaupungille kertyi noin 25,5 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja noin 6,9 miljoonaa euroa.
– Yhteisöveron osalta fakta on se, että olemme todella Fortum-riippuvaisia samalla tavalla kuin Porvoossa ollaan Kilpilahden alueesta, Böhme sanoi.
Verotulot olivat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa viime vuoden talousarviossa arvioitua suuremmat.
– Verotulojen kehittyminen positiivisesti selittyy perusturvan poistumisella, Böhme sanoi.
Sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen hyvinvointialueelle ei kuitenkaan pienentänyt kaupungin lainoja samassa suhteessa.
– Lainakanta rasittaa toimintaa nyt täysin toisella tavalla esimerkiksi korkokulujen kautta. Velkojen lisäksi myös sote-kiinteistöt ovat kaupungin taseessa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue vuokraa 3+1-vuotisella sopimuksella toimitilat Loviisan kaupungilta.
Investointien määrä jäi budjetoidusta
Loviisan kaupungin tekemien investointien määrä jäi viime vuonna budjetoidusta ollen runsaat kuusi miljoonaa euroa.
– Se johtui osittain siitä, että elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksessa oli henkilöstövajausta, mikä vaikutti investointien määrään, vt. kaupunginjohtaja Elina Amnell-Holzhäuser perusteli.
Viime vuoden suurin yksittäinen investointikohde oli Kuningattarenrannan asuinalueen infrastruktuurin rakentaminen 2,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehtiin muuta infrastruktuuriin liittyvää rakentamista ja perusparannuksia, kuten Kappelinpuiston vesi- ja viemärijohtojen uusimista.
Kuningattarenrannan uudella asuinalueella viime kesänä järjestetyt valtakunnalliset Asuntomessut toivat Loviisalle kosolti julkisuutta ja tunnettuutta. Kuva on otettu nyt maaliskuussa.
Marko Wahlström
Henkilöstökulut yli puolet toimintakuluista
Loviisan kaupunki työllisti viime vuoden lopulla 644 ihmistä, joista vakituisia oli 462 ja määräaikaisia 152. Hyvinvointialueelle siirtyi 1.1.2023 yhteensä 370 henkilöä.
Henkilöstökulut (vähän yli 31,7 miljoonaa euroa) olivat yli puolet kaupungin toimintakuluista.
– Lakisääteiset palkankorotukset (3,5 prosenttia) aiheuttavat noin miljoonan euron lisäyksen, jota emme saa mistään palveluista tuottoina takaisin, talousjohtaja Fredrik Böhme laskeskeli.
Henkilöstöstä suurin osa on sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa (532) ja toiseksi eniten elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksessa (71). Kaupunginkansliapalveluissa työskentelee 29 sekä vesi- ja viemärilaitoksella 11 henkilöä.
– Sairauspoissaolojen määrä laski viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 400 päivällä. Henkilöstöpäällikön raportin mukaan myönteinen kehitys on jatkunut vielä nyt alkuvuodesta, Amnell-Holzhäuser kertoi.
Loviisan kaupungin henkilöstöstä naisia on 79,3 prosenttia ja miehiä 20,7 prosenttia sekä työntekijöiden keski-ikä on 46,8 vuotta.
– Kiitos toiminnasta vuonna 2023, joka oli Loviisan supervuosi Asuntomessuineen ja kruununprinsessan vierailuineen, kuuluu suurelta osin henkilöstöllemme, joka teki ison työn. Jokainen meidän henkilöstöön kuuluva tekee tärkeää ja arvokasta työtä kaupungin ja kuntalaisten eteen, Amnell-Holzhäuser kiitti.
Loviisan Satama Oy:llä oli tuloksellisesti hyvä vuosi viime vuonna, mikä heijastui myös kaupunkikonsernin tilinpäätökseen. Loviisan kaupunki omistaa syyskuussa 2014 perustetusta satamayhtiöstä 40 prosenttia ja Helsingin Satama Oy 60 prosenttia.
Arkisto/Loviisan Satama
Loviisan Asunnoilla korjausvelkaa
Kaupunkikonsernin osalta taseeseen vaikuttivat myönteisesti muun muassa Loviisan Satama Oy:n hyvä vuosi.
– Sen sijaan Loviisan Asunnot Oy:llä oli vähän huonompi vuosi. Yhtiötä rasittavat niin korkokulut kuin korjausvelka, Fredrik Böhme kertoi.
Kaupunkikonsernin kannalta iso myönteinen vaikutus oli Kymenlaakson Sähkö Oy:n tuloksella, joka oli noin 30 miljoonaa euroa.
– Loviisan kaupungin osuus osinkotuloista on noin 20 prosenttia eli noin kuusi miljoonaa euroa, Böhme jatkoi.
Tällä hetkellä myös kuluva vuosi näyttää budjetoitua paremmalta.
– Budjetoitu 3,5 miljoonan euron alijäämä on pienentymässä, mikä selittyy ennustettua paremmalla yhteisöveron jako-osuudella ja odotettua paremmilla Kymenlaakson Sähkön osinkotuloilla viime vuodelta.
Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo muistutti, että hyvä tuloksen siivittämän työ pitää jatkua. – Meidän täytyy varautua. Ne eivät ole vain ne verojen supistukset, vaan meidän pitää nähdä eteenpäin, jotta saamme tuloja kattaaksemme menoja. Esimerkiksi aurinkopuistot ovat yksi tulonlähde. Tulot ovat tärkeämmät kuin menot. Vierellä talousjohtaja Fredrik Böhme.
Marko Wahlström
Arja Isotalo: "Pääpaino on yhdessä tekemisessä"
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo (sd.) kiitteli viranhaltijoita kaupungin hyvästä tuloksesta.
– Meillä on osaavat henkilöt, jotka tekevät työtään Loviisan kaupungille ja kaupunkilaisille eli tietävät paikkansa. Luottamushenkilöinä tuemme heitä.
Isotalon mukaan viime vuoden tilinpäätös tuntuu tässä vaiheessa hyvältä.
– Uskon, että se tuntuu myös kuntalaisista hyvälle. Olemme onnistuneet nostattamaan Loviisan kaupunkia. mutta työ ei lopu tähän. Kuntataloudessa meillä on välillä alamäkiä, joista noustaan ylöspäin.
Hän muistutti, että tärkeintä on se, että asioita tehdään yhdessä.
– Kun puhalletaan yhteen hiileen, saamme hyviä tuloksia tavoitteillemme.
Tarkalla korvalla hyvinvointialueen suutaan
Isotalo muistutti, että päättäjien niin Loviisassa kuin muualla Itä-Uudenmaan kunnissa tulee olla tarkkakorvaisia hyvinvointialueen tulevaisuuden osalta.
– Kuten tiedämme, valtiovalta ei avaa pussin suuta. Koska rahasta kaikki on kiinni, myös täällä tullaan tekemään palveluverkkoselvitys. Meidän tulee olla hyvin tarkkana, mikä tulee olemaan minkäkin sote-kiinteistön kohtalo.
Isotalon mielestä Loviisan kaupungin henkilöstön hyvä työmotivaatio pitää säilyttää.
– Kannustamme kaupungin henkilöstöä siihen, että meillä on hyvä työnantajarooli ja työt sujuvat. Tärkeää on muistaa, että tätä työtä teemme kaikille kuntalaisille. Meistä jokainen – niin asukkaat, viranhaltijat kuin päättäjät – ovat käyntikortteja Loviisan kaupungille.
Loviisan iloinen ja mukava tunnelma viehätti kruununprinsessa Victoriaa, joka yllättyi myös runsaasta yleisöstä katujen varsilla ja torilla viime vuoden syyskuussa.
Arkisto/Mika Laine ja Marko Wahlström
"Meillä on äärettömän hyvä johto"
Isotalo palasi mediatilaisuuden lopuksi Loviisan supervuoteen.
– Kun Rauhalan raitilta lähti kävelemään kohti keskustaa, oli vilinää ja vilskettä sekä täällä paljon kohtasi uusia, iloisia ihmisiä ympäri Suomea.
– Asuntomessut oli mahdottoman upea kokemus, jonka kruunasi historiallinen kruununprinsessan vierailu.
Isotalon mukaan hyviä asioita tulee muistaa ja nostaa esille, mutta hän korosti, että "molemmat jalkapohjat on pidettävä tiiviisti maan tasalla".
– Näin tiedämme, keitä me olemme ja miten meillä asioita hoidetaan. Rohkenen sanoa, että meillä on täällä äärettömän hyvä johto, joka osaa työnsä ja huolehtii henkilöstöstään.
Isotalon mielestä Loviisa on nyt tunnettu ainakin Suomen kartalla näin Asuntomessujen jälkeen.
– Jokin aika sitten sain viestin tuttavantuttavan tuttavalta, jolle oli vierailultaan kaupungissamme jäänyt kutina Loviisasta mahdollisena asuinpaikkana.
Loviisan kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan tänään maanantaina. Sen jälkeen asia etenee tilintarkastajille ja tarkastuslautakunnalle sekä löytää tiensä kaupunginvaltuuston kesäkuun kokoukseen.
FAKTA
Avainlukuja vuodelta 2023
» Asukasmäärä: 14 458 (- 110), syntyneitä 88 ja kuolleita 244.
» Nettomuutto: + 45 asukasta
» Työttömyysaste: 12,3 prosenttia (+ 1,5), pitkäaikaistyöttömien määrä laski noin 6 prosenttia
» Toimintatuotot: 18,1 miljoonaa euroa
» Toimintakulut: 61,1 miljoonaa euroa
» Investoinnit: 6,0 miljoonaa euroa´
» Verotulot: 41,9 miljoonaa euroa eli 2 878 euroa/asukas
» Valtionosuudet: 11.1 miljoonaa euroa eli 769 euroa/asukas
» Lainakanta: 64,2 miljoonaa euroa eli 4 442 euroa/asukas
»» Loviisan kaupunginhallituksen maanantaina 25.3. esityslista
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot