POR­VOO Pie­nel­lä kir­kol­la on pit­kä nimi, Svart­bäck-Spjut­sun­din saa­ris­to­lais­kirk­ko.

Pu­nai­sek­si maa­lat­tu puu­kirk­ko on ta­vat­to­man su­loi­nen. Sitä ym­pä­röi ki­vi­nen ma­ta­la ai­ta ja sen ra­puil­le on tuo­tu kau­nii­ta ke­sä­kuk­kia.

Kun toi­mit­ta­ja hii­pii kir­kon kul­man taak­se, pu­si­kos­ta loik­kaa pör­röi­nen ket­tu.

– Ty­käs­tyin heti kir­kon tun­nel­maan, ker­too si­poo­lai­nen Hei­di Mä­ke­lä, joka on me­nos­sa nai­mi­siin Svart­bäck-Spjut­sun­din saa­ris­to­lais­kir­kos­sa elo­kuun kol­man­te­na päi­vä­nä kih­lat­tun­sa Joo­nas Ty­kän kans­sa.

Pa­ris­kun­ta oli jo ai­em­min päät­tä­nyt viet­tää juh­lat vie­rei­ses­sä By­ars­bor­gin juh­la­ti­las­sa. Kirk­ko löy­tyi sat­tu­mal­ta ihan vie­res­tä, 800 met­rin pääs­tä.

– En osan­nut ku­vi­tel­la­kaan, et­tä tuol­la me­ren vie­rel­lä oli­si täl­lai­nen pie­ni kirk­ko! Mä­ke­lä sa­noo.

Svartbäck-Spjutsundin saaristolaiskirkkoa ylläpidetään ja pyöritetään vapaaehtoisvoimin sekä avustuksilla.

Merja Forsman

Saa­ris­to­lais­kirk­koa pyö­ri­te­tään va­paa­eh­tois­voi­min

Svart­bäck-Spjut­sun­din saa­ris­to­lais­kirk­ko täyt­tää tänä vuon­na 90 vuot­ta. Sen omis­taa ja sitä yl­lä­pi­tää Kar­mels kyr­ko­fö­re­ning -yh­dis­tys.

– Mei­tä on vii­si eri ikäis­tä nais­ta, jot­ka ve­tä­vät tätä yh­dis­tys­tä, ker­too Mar­ti­na Ma­jan­der.

Ku­kin va­paa­eh­toi­sis­ta nai­sis­ta käy vuo­rol­laan avaa­mas­sa kir­kon ovia, ja yh­des­sä he pi­tä­vät huol­ta tal­koo­työ­nä ra­ken­ne­tus­ta kir­kos­ta.

– Py­rim­me pi­tä­mään kirk­koa hen­gis­sä ja var­mis­ta­maan, et­tei sitä sul­je­ta, Ma­jan­der ker­too.

Vaik­ka kirk­ko on Por­voos­sa ja lä­hel­lä Si­poo­ta ja pää­kau­pun­ki­seu­tua, se ei ole ol­lut ko­vin­kaan suo­sit­tu vih­ki­mis­paik­ka. Kir­kos­sa jär­jes­te­tään vain muu­ta­mat häät vuo­des­sa, yleen­sä ke­säi­sin.

Syy heik­koon suo­si­oon on se, et­tä kir­kon toi­min­taa pyö­ri­te­tään to­del­la va­paa­eh­tois­voi­min ei­kä kirk­koa juu­ri mai­nos­te­ta hää­paik­ka­na.

– Kaik­ki ha­luk­kaat ovat sil­ti pääs­seet meil­le viet­tä­mään häi­tä, ja kaik­ki ovat tän­ne ter­ve­tul­lei­ta! Ky­lä­läi­sil­le se on mak­su­ton­ta ja muil­le hää­pa­reil­le 100 eu­roa, Ma­jan­der ker­too.

Joonas Tykkä ja Heidi Mäkelä viettävät pienet ja perinteiset häät Kärrbyn saaristolaiskirkossa.

Merja Forsman

Ko­sin­ta muo­vi­sor­muk­sel­la 

Net­ti­so­vel­luk­set ovat ny­ky­ään mo­nil­le luon­te­vin tapa löy­tää kump­pa­ni. Myös Mä­ke­lä ja Tyk­kä ta­pa­si­vat toi­sen­sa so­vel­luk­sen kaut­ta.

En­sim­mäis­ten tref­fien jäl­keen se oli me­noa. Jo al­le puo­len­tois­ta vuo­den pääs­tä pa­ris­kun­ta muut­ti yh­tei­seen ko­tiin Si­poo­seen.

– Ai­ka on men­nyt niin no­pe­as­ti, hu­jauk­ses­sa! On ol­lut kyl­lä tosi iha­naa, Mä­ke­lä sa­noo ja kat­soo Joo­nas­ta, joka nyök­kää hy­väk­sy­väs­ti.

Ko­sin­ta ta­pah­tui hel­mi­kuus­sa kar­kaus­päi­vä­nä, jol­loin nai­sil­la on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut lupa ko­sia mie­hiä.

– Ei tuo saa­nut ai­kai­sek­si, niin minä sit­ten ko­sin, mies vir­kis­tää.

Ko­sin­ta ei ol­lut yl­lä­tys, oli­han sii­tä pu­hut­tu use­aan ot­tee­seen etu­kä­teen. Tyk­kä ei pol­vis­tu­nut ei­kä kai­va­nut ku­pees­taan suur­ta ti­mant­ti­sor­mus­ta, vaan jo­tain ai­nut­laa­tui­sem­paa: it­se muo­vis­ta su­lat­ta­man­sa sor­muk­sen, jon­ka hän oli maa­lan­nut kul­ta­maa­lil­la ja jo­hon oli kir­joi­tet­tu J <3 H.

– Sor­mus ei men­nyt ko­vin pit­käl­le sor­meen, tuon as­ti vain, Mä­ke­lä sa­noo ja osoit­taa ni­met­tö­män ylä­pää­tä.

– Ei ol­lut re­fe­rens­siä, min­kä ko­koi­nen sor­muk­sen pi­täi­si ol­la, Tyk­kä to­te­aa.

– Ai­ka lail­la sii­tä läh­dim­me suun­nit­te­le­maan häi­tä. Täl­lä ai­ka­tau­lul­la jär­jes­te­tään sel­lai­set häät, mitä sil­lä saa­daan, hän jat­kaa.  

Pa­pin ja kant­to­rin löy­tä­mi­nen tus­kan ta­ka­na

Svart­bäck-Spjut­sun­din saa­ris­to­lais­kir­kos­sa ei ole omia pap­pe­ja tai kant­to­rei­ta. Se joh­tuu sii­tä, et­tä kir­kon omis­taa ei-us­kon­nol­li­nen yh­dis­tys.

Täs­tä syys­tä Svart­bäck-Spjut­sun­din kir­kos­sa häi­tä viet­tä­vän hää­pa­rin pi­tää pyy­tää ti­loi­hin omaa pap­pia omas­ta seu­ra­kun­naas­taan tai tut­ta­va­pii­ris­tään.

Tiu­kal­la ai­ka­tau­lul­la häi­tään suun­nit­te­le­val­le pa­ris­kun­nal­le se ai­heut­ti aluk­si huol­ta.

– Kaik­ki pa­pit, joi­ta ky­syim­me, kek­si­vät kai­ken­lai­sia te­ko­syi­tä… ku­ten lo­mia ja vir­ka­va­pai­ta, Tyk­kä sa­noo pi­lail­len.

Lo­pul­ta pap­pi löy­tyi Si­poon suo­ma­lai­ses­ta seu­ra­kun­nas­ta. Seu­raa­va haas­te oli kant­to­rin löy­tä­mi­nen.

– Kaik­ki kant­to­rit, joil­ta ky­syim­me, kiel­täy­tyi­vät tu­le­mas­ta tä­hän kirk­koon, Mä­ke­lä ker­too.

Seu­raa­vak­si pa­ris­kun­ta al­koi et­siä kant­to­rin si­jaan muu­sik­koa.

– Se­kin oli tus­kan ta­ka­na, kun kaik­ki oli­vat es­ty­nei­tä tai kal­lii­ta! Mä­ke­lä sa­noo.

Lo­pul­ta pa­ris­kun­ta sai va­rat­tua pi­a­nis­tin, joka pää­see soit­ta­maan kak­si kap­pa­let­ta häis­sä.

Uu­den hää­pu­vun­kin saa­mi­nen oli­si ol­lut tiu­kan ai­ka­tau­lun vuok­si han­ka­laa, mut­ta Mä­ke­lä ei edes ha­lun­nut uut­ta.

– Oli sel­vää, et­tä han­kin pu­vun käy­tet­ty­nä. Löy­sin Itä­kes­kuk­sen Kier­rä­tys­kes­kuk­ses­ta 20 eu­ron hää­pu­vun, jota muo­ka­taan so­pi­vak­si. It­se asi­as­sa muok­kaus ja pe­set­tä­mi­nen mak­sa­vat enem­män kuin puku, Mä­ke­lä ker­too.

– Mi­nun pu­ku­ni on kaa­pis­ta­ni. Nos­tin sen siel­tä esiin ja kat­soin, et­tä is­tuu. Nyt täy­tyy enää ha­kea kau­pas­ta ru­set­ti tai vas­taa­va. Se on sii­nä sit­ten, Tyk­kä ker­too.

– Lop­pu hy­vin kaik­ki hy­vin, Mä­ke­lä sa­noo.

Kirkkotapulin kelloa soitti vapaaehtoinen, kunnes kellonsoittajan vaimo kielsi 90-vuotiasta puolisoaan enää nousemasta tapuliin.

Merja Forsman

Pie­net ja pe­rin­tei­set häät 

Elo­kuus­sa Mä­ke­lä ja Tyk­kä sa­no­vat tah­don. Häi­hin kut­su­taan noin 50 vie­ras­ta, ne kaik­kein tär­keim­mät.

Vih­ki­se­re­mo­ni­an jäl­keen pa­ris­kun­ta me­nee ku­vat­ta­vak­si saa­ris­to­mai­se­miin, sit­ten jat­koil­le juh­la­pai­kal­le. Oh­jel­mas­sa on ruo­kai­lua, leik­ke­jä, kak­kua ja pu­hei­ta. Esil­lä on Ty­kän te­ke­mä muo­vi­sor­mus, kum­man­kin kä­des­sä vih­ki­sor­mus.

– Sit­ten me­nem­me ko­tiin nuk­ku­maan. Häi­den jäl­keen on vie­lä viik­ko lo­maa, ja se me­nee häis­tä toi­pu­es­sa, Mä­ke­lä nau­raa.

»» Tu­tus­tu Svart­bäck-Spjut­sun­din saa­ris­to­lais­kirk­koon

// Tar­ken­nus: Hei­di ja Joo­nas ovat jo on­nel­li­ses­ti nai­mi­sis­sa. Jut­tu jul­kais­tu alun­pe­rin Itä­väy­län hei­nä­kuun Ke­sä­Ext­ras­sa. -toi­mi­tus