Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Porvoon pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet ohjeet toteuttaa radonmittauksen.
Mika Laine
PORVOO Porvoon pienille ja keskisuurille työpaikoille on tullut postissa STUK:in kirje, jossa edellytetään radonmittausta.
Radonkaasu on ihmiselle haitallinen ja haitallisempi kuin moni muu sisäilmassa havaittu tekijä kuten esimerkiksi home. Radon aiheuttaa STUK:in ylitarkastaja Katja Kojon mukaan noin 270 keuhkosyöpää Suomessa vuosittain.
Se, miksi Porvoossa mitataan radonia juuri nyt, johtuu siitä, että STUK on riskiperusteisesti valinnut alueita, joissa on aiemmin havaittu korkeita radonpitoisuuksia. Porvoo on sellainen alue, missä radonmittaukset pitää tehdä.
– Jos alueen rakennuksista yli 10 prosenttia on ylittänyt vuosittaisen viitearvon 300 Bq aiemmissa mittauksissa, niin silloin alue on radonmittausvelvollinen, selventää Kojo.
Porvoossa 21 prosenttia rakennuksista on ylittänyt vuosittaisen viitearvon aiemmissa mittauksista ja tästä syystä porvoolaisille pienille ja keskisuurille työpaikoille on tehty tämä kysely. Kysely tehdään niille työpaikoille, joissa viitearvon ylitysosuudet ovat suurimpia ja Porvoo kuuluu näihin alueisiin. Suuryrityksille on kysely tehty jo aiemmin, joten nyt kysely on tehty pienille ja keskisuurille yrityksille.
Radonmittaus kestää useamman kuukauden.
Mika Laine
Radonpitoisuudet voivat vaihdella pienen alueen sisällä
Radonmittaustuloksia voi tarkastella postinumero- ja kuntatasolla, mutta periaatteessa radonpitoisuus voi vaihdella paljon myös saman alueen sisällä. Radonpitoisuus rakennuksessa ei yksin riipu maaperästä, vaan rakennuksen rakenteet ja ilmastointi vaikuttavat asiaan.
– Radonpitoisuudet voivat vaihdella paljon pienen alueen sisällä ja periaatteessa missä tahansa Suomessa voidaan mitata korkeita radonpitoisuuksia. Esimerkiksi meidän kadun rakennuksissa saatetaan mitata suurempia radonpitoisuuksia kuin viereisellä kadulla, sanoo Kojo.
Korkeat radonpitoisuudet eivät merkitse välttämättä massiivisia korjaustöitä.
– Joskus radonpitoisuuksia rakennuksessa voidaan pienentää jo pelkästään parantamalla ilmanvaihtoa. Remontin suuruus ja kustannukset riippuvat korjauksen laajuudesta, sanoo Kojo
Kojon mukaan minne tahansa Suomessa voidaan rakentaa täysin radonturvallinen rakennus.
Kaikkien ei tarvitse tehdä mittausta
Työpaikka, joka on saanut radonmittauskirjeen voi olla myös sellainen, jonka ei tarvitse tehdä mitään. Jos yrityksen tilat ovat vaikkapa kolmannessa kerroksessa, ei mittausta tarvitse tehdä.
– Radonmittaukset pitää tehdä maan pinnalta katsottuna ensimmäisessä kerroksessa. Jos työtilat ovat kakkoskerroksessa tai sitä ylempänä, niin mittausta ei tarvitse tehdä, sanoo Kojo.
Lisäksi jos yrityksellä ei ole työntekijöitä, niin mittaus ei ole pakollinen. Mittaus tehdään ensisijaisesti työntekijöiden turvallisuutta ajatellen, joten tästä syystä yksinyrittäjän tai ammatinharjoittajan ei tarvitse mittausta tehdä.
Jos mittausta ei tarvitse tehdä, niin STUK:ille riittää ilmoitus ja perustelut.
Mikäli työpaikalla ei ole perusteltua syytä jättää radonmittausta väliin, niin mittaus pitää tehdä. Kirjeessä on tarkemmat tiedot siitä, mistä mittarit voi tilata, kuinka mittaus suoritetaan ja miten tulokset ilmoitetaan STUK:ille.
– Monesti työpaikat eivät ilmoita STUK:iin perusteluja siitä, miksi mittausta ei tarvitse tehdä ja sen takia joudumme kyselemään niin kauan kuin joku vastaus saadaan.
Vain työtiloissa tehdään mittaukset
Se, miten monta purkkia mittaukseen tarvitaan, riippuu työtilojen koosta ja ilmanvaihdosta. Jos esimerkiksi tila on hallimainen, 200-3000 neliömetrin yhden ilmanvaihtokoneen alueelle tarvitaan vain kolme purkkia. Jos tila on toimistomainen, niin 200-400 neliömetrin tiloihin yhden ilmanvaihtokoneen alueelle tarvitaan kolme purkkia.
Tarkempia tietoja tästä löytyy STUK:in sivuilta, joista työnantaja tai yrittäjä pystyy päättelemään, kuinka monta purkkia pitää tilata.
– Riittävästi purkkeja ja ne pitää sijoittaa työtiloihin, ohjeistaa Kojo.
– Joskus saamme tuloksia mittauspurkeista, jotka on sijoitettu varastoon tai pannuhuoneeseen, missä työntekijöitä ei ole. Tämä ei kerro mitään työntekijöiden altistumisesta. Tällaisissa tiloissa voi olla korkeita pitoisuuksia, mutta sitten käy ilmi, ettei niissä työskentele kukaan.
Suurimmaksi osassa työpaikoista, noin 80 prosentissa radonmittaustulokset ovat viitearvoja pienemmät, kun mitataan ensimmäistä kertaa. Vain noin 17 prosentissa työpaikoista saattaa viitearvo 300 Bq ylittyä Joskus voi radonmittaustulokset merkitä mittavia korjaustöitä, mutta nämä korjaukset ovat välttämättömiä, jotta työntekijät eivät altistu radonille.
– Vain mittaamalla voi selvittää yrityksen radonpitoisuuden.
TARJA HONKKILA
tarja.honkkila@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot