Viikon kysymys
A-
A+
Piispankatu 15:n pelastamiseksi syntyneeseen kollektiiviin ilmoittautui noin 80 ihmistä. – Talon piha ja puutarha ovat oleellinen osa hanketta, Gunilla Partanen, Mika Varpio (kesk.) ja Matti Valkeavirta sanovat omenapuun katveessa.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Piispankatu 15:ssä sijaitsevan talon pelastamiseksi perustettu kansalaiskollektiivi on saanut lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuren tuen porvoolaisilta. Nyt ryhmä valmistelee kaupungille esitystä rakennuksen uudesta elämästä kahvilana, kulttuuritilana ja kaupunkilaisten yhteisenä kohtaamispaikkana.
Porvoon keskustassa sijaitsevan talon tulevaisuus herättää voimakkaita tunteita. Rakennuksen säilyttämiseksi koottu kollektiivi kertoo saaneensa lyhyessä ajassa valtavan määrän yhteydenottoja ja kannustusta. Mukaan on ilmoittautunut tähän mennessä noin 80 paikallista ihmistä.
– Ykskaks minulla oli WhatsApp, Messenger ja tekstiviestisovellus täynnä viestejä. Se kyllä löi ällikällä, hanketta vetävä Gunilla Partanen sanoo. Hän haastoi ihmisiä ottamaan yhteyttä Itäväylä-lehdessä julkaistussa uutisjutussa 25. kesäkuuta.
Piispankatu 15 on tällä hetkellä sisältä hirsirungolla. – Lattian kantavat palkistot ja kattotuolit ovat olemassa. Purku tehtiin siirtoa varten, arkkitehti Matti Valkeavirta kertoo.
Marko Wahlström
"Uuttakin pitää rakentaa, mutta ei vanhojen tilalle"
Partasen mukaan suuri kiinnostus kertoo siitä, että porvoolaiset kokevat vanhan rakennuskannan tärkeäksi osaksi kaupungin identiteettiä.
– Ihmiset ovat aidosti sitä mieltä, että nämä vanhat talot, rakennukset ja Porvoon idylli pitää säilyttää. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten osallistu tällaisiin asioihin, ovat kannustaneet valtavasti. Tämä koetaan todella tärkeäksi asiaksi.
Hänen mukaan kyse ei ole pelkästään yksittäisen rakennuksen kohtalosta, vaan kaupungin historiasta ja omaleimaisuudesta.
– Uuttakin pitää rakentaa, mutta ei vanhojen tilalle. Kaikelle on oma paikkansa. Ihmiset haluavat säilyttää kaupungin historian, merellisyyden ja maineen.
Harvinainen muistutus kaupungin historiasta
1900-luvun alussa rakennettu talo kuuluu keskustan harvalukuisiin historiallisesti merkittäviin rakennuksiin.
– Näin keskeisellä paikalla ei ole enää kovin montaa tällaista rakennusta, jotka muistuttavat meitä historiastamme, kollektiivin jäsen, arkkitehti Matti Valkeavirta sanoo.
Kollektiivin jäsen, maisema-arkkitehti Mika Varpion mukaan rakennuskannan säilyttämisessä suurin uhka on rakennusten jääminen tyhjilleen.
– Huonoin vaihtoehto on pitää rakennus tyhjillään. Ihan sama, onko sillä suojelumerkintä vai ei. Jos talossa ei ole toimintaa, se on käytännössä menetetty.
Valkeavirta muistuttaa, että suojelustatuksestakaan ei ole hyötyä, jos rakennus pääsee rapistumaan.
– Luonto ottaa vallan nopeasti ja Suomen ilmasto tekee loput. Jos rakennus pääsee tarpeeksi huonoon kuntoon, voidaan lopulta todeta, ettei sitä enää voida pelastaa.
Virkamiehet tutustuivat taloon
Kaksi viikkoa sitten rakennuksessa järjestettiin tutustumiskäynti, johon osallistui kaupungin virkamiehistä kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren, toimitilajohtaja Mikko Silvasti ja kaupunginarkkitehti Markku Partanen.
Valkeavirran mukaan tarkoituksena oli arvioida rakennuksen nykyistä kuntoa ja korjausmahdollisuuksia.
– Pääsimme ensimmäistä kertaa tutkimaan rakennusta kunnolla sisältä. Samalla mitattiin taloa ja nykytilanteesta tehtiin pohjapiirustukset.
Rakennus on sisältä lähes kokonaan purettu. Jäljellä ovat muun muassa hirsirunko, kattorakenteet ja osa kantavista rakenteista.
– Käytännössä sisällä on hirsirunko. Kaikki tekniikka täytyy rakentaa uudelleen, mutta toisaalta haitta-aineet, kuten asbestit, on jo poistettu, Valkeavirta kertoo.
Hänen mukaan rakennuksen kunto antaa edelleen mahdollisuuksia kunnostamiseen.
– Siinä mielessä pääsee aika puhtaalta pöydältä tekemään.
– Päätöksentekijät eivät välttämättä aina osaa arvostaa historiaamme ja rakennuskantaa, kollektiivin jäsen Mika Varpio sanoo. Piispankatu 15:n pääoven ulkoportaille asettuivat myös aloitteen tekijä Gunilla Partanen ja kollektiivin jäsen Matti Valkeavirta (oik.).
Marko Wahlström
Kahvila, kulttuuria ja tapahtumia
Konkreettisia suunnitelmia kollektiivilla ei vielä ole, mutta erilaisia käyttövaihtoehtoja on pohdittu runsaasti.
Lähtökohtana on ollut ajatus kahvilasta, mutta rakennukseen mahtuisi myös muuta toimintaa.
– Kahvila ei varmasti käyttäisi koko rakennusta. Siellä voisi olla esimerkiksi näyttelyitä, pienimuotoista yritystoimintaa, tapahtumia tai muuta kulttuuritoimintaa, Mika Varpio sanoo.
Myös pihapiiriä halutaan hyödyntää.
– Takapiha on upea. Olemme miettineet koko tontille erilaisia käyttötapoja. On puhuttu esimerkiksi taiteesta, musiikista ja jopa yleisestä saunasta piharakennukseen, Varpio jatkaa.
Partasen mukaan yksi porvoolaistaiteilija on jo tarjoutunut lahjoittamaan teoksiaan hankkeen hyväksi järjestettävään huutokauppaan.
Piispankatu 15 on ollut tyhjillään noin 20 vuotta. Hirsirakenteinen talo on hyvässä kunnossa.
Marko Wahlström
Laaja osaajajoukko hankkeen tukena
Varpio näkee hankkeen vahvuutena sen, että mukana on eri alojen asiantuntijoita.
– Meillä on rahoituksen osaajia, rakentamisen ammattilaisia, arkkitehtejä, yrittäjiä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät vanhojen rakennusten korjaamista.
Ryhmän tavoitteena on kerätä 29. syyskuuta järjestettävässä työpajassa lisää ideoita ja näkemyksiä rakennuksen tulevaisuudesta. Tämän jälkeen kaupungille esitellään tarkempi ehdotus.
– Kaupungin täytyy lopulta arvioida, antaako se meille käyttöoikeuden ja millä ehdoilla. Sen jälkeen voidaan käynnistää varsinainen suunnittelu, Varpio sanoo.
Kollektiivin perustamiseen haettiin mallia Ruotsin Malmöstä. Suomesta vastaavalla yhteisömallilla toimivia kokonaisuuksia referensseiksi on muun muassa musiikkikahvila After Eight Pietarsaaressa.
Toiveena vihreä valoa kaupungilta
Varpion mielestä hankkeessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yhden tontin arvosta.
– Usein ei osata laskea mukaan sitä kulttuuripääomaa, joka tällaisiin rakennuksiin sitoutuu. Sitä on vaikea muuttaa euroiksi, mutta sillä on valtava merkitys kaupungin maineelle ja sitä kautta myös taloudelliselle tulevaisuudelle.
Kaupunki ei ole vielä ottanut kantaa hankkeen etenemiseen, mutta tutustumiskäynti jätti kollektiiville varovaisen myönteisen vaikutelman.
– Virkamiehistä jäi positiivinen kuva. Ainakaan ajatusta ei tyrmätty. Se antaa toivoa, arkkitehti Matti Valkeavirta sanoo.
Varpio toivoo, että kaupunki näkee rakennuksen arvon laajemmin kuin pelkkänä kiinteistönä.
– Tässä olisi porukka, joka olisi valmis tekemään töitä rakennuksen puolesta. Toivottavasti kaupunki näkee sen mahdollisuuden ja tarttuu siihen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot