Viikon kysymys
A-
A+
Itäisen Uudenmaan paikallismuseoiden kantavat voimat kokoontuivat esittelemään toimintaansa Postimäellä Porvoon Ilolassa viime viikolla.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Itäisen Uudenmaan alueelta löytyy yli 30 ei-ammatillista paikallismuseota, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin. Ne ovat avoinna pääsääntöisesti kesäisin.
– Museoissa on mahdollista tutustua laajasti itäuusmaalaiseen kulttuuriperintöön ja usein ihan uudesta näkökulmasta, kulttuuriperintötutkija Mai Joutselainen Porvoon museosta sanoi museoiden yhteisessä esittelytilaisuudessa viime viikolla.
Museoiden aktiivit järjestävät kesäisin tapahtumia, työnäytöksiä ja erilaisia juhlia. Tällä tavalla pidetään yllä vanhoja taitoja ja elävää kulttuuriperintöä.
Itäinen Uusimaa on alueena laaja, ja myös museoista löytyy valinnanvaraa: täällä tutustua voi kaikkeen aina saaristolaiselämästä nukke- ja lelukokoelmiin kaupungissa, maaseudun elämäntapoja unohtamatta.
– Kaikki alueen museot ovat luonteeltaan erilaisia. Sen sijaan, että kilpailisimme keskenään, täydennämme toisiamme, loviisalaisen Rönnäsin saaristomuseon puheenjohtaja Britt-Lis Henriksson-Sederholm muistutti.
– Museoiden tunnettuuden lisäämisessä on riittää tehtävää, Postimäen Ralf Gustafsson ja Rönnäsin saaristomuseon Britt-Lis Henriksson Sederholm tuumasivat. Taustalla Porvoon museon johtaja Johanna Lehto-Vahtera ja turkulainen toimittaja–tietokirjailija Hannu Tuominen.
Marko Wahlström
"Itäinen Uusimaa on runsauden sarvi"
Turkulainen matkailukirjailija ja -toimittaja Hannu Tuominen on kiertänyt lähes 700 suomalaista piilossa olevaa matkailuhelmeä, joiden joukossa on myös paikallismuseoita.
Kierroksesta syntyi Salatut museot -televisiosarja Ylelle ja erillinen verkkosivusto, jolla on nyt noin 1,3 miljoonaa kävijää.
– Itäinen Uusimaa on runsauden sarvi, jossa on loistavia ja tasokkaita museoita. Tämä on vaurasta aluetta, mikä näkyy muun muassa museoiden hoidossa, joka on poikkeuksellista, Tuominen kehaisi.
Hänen mukaan suurin työ oli löytää paikallismuseot, sillä tiedonsaanti museoista oli vaikeaa.
– Ongelmana on se, että läntinen Uusimaa tulee pian vastaan ja matkailija jatkaa matkaa. Toisaalta paikallismuseoilla ei ole yhtä markkinointikanavaa, jossa kertoa museoista, Tuominen kertoi.
Pienten museoiden tunnettuudesta Porvoon Ilolan Postimäkeä ylläpitävän kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafssonilla on antaa esimerkki.
– Erään haminalaisryhmän bussikuski sanoi, että olen 30 vuotta ajanut tästä ohi, enkä tiennyt tästä paikasta.
"Yhtä köyttä ei vedetä kaikkialla Suomessa"
Ulkopuolisena tarkkailijana Hannu Tuominen sanoi havainneensa, että itäisellä Uudellamaalla ei-ammatillisesti hoidetut ja ammattimuseot pitävät yhtä.
– Yhtä köyttä ei vedetä kaikkialla Suomessa, Tuominen harmitteli.
Itäisen Uudenmaan alueellisena vastuumuseona Porvoon museo pyrkii Mai Joutselaisen mukaan osaltaan auttamaan paikallismuseoita muun muassa tiedottamisessa.
– Meillä on väylät ja kanavat sekä teillä se tarjonta, niin miksi emme tekisi yhteistyötä, hän jatkoi.
Itäisellä Uudellamaalla museoyhteistyöllä on pitkät juuret. Museoilla on muun muassa oma yhteistyöryhmä.
– Paikallismuseoissa on paljon taitavia museolaisia, joita tarvitaan yhdessä museoammattilaisten rinnalla, museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera muistutti.
"Yleensä mennään merta edemmäs kalaan"
Paikallismuseot ovat riippuvaisia paikallisista ihmisistä.
– Yleensä mennään merta edemmäs kalaan, mutta myös lähimatkailua pitäisi suosia, Loviisassa ja Porvoossa oppaana toimiva Britt-Lis Henriksson-Sederholm jatkoi.
Hänen mukaan ihmisten tulisi vain ottaa yksi kesäpäivä kiertääkseen museoita tai muita kohteita.
– Lähiympäristössä riittää niin paljon nähtävää ja koettavaa.
Itäisen Uudenmaan paikallismuseoihin osaan on vapaa sisäänpääsy, joihinkin on 5 tai 2 euron pääsymaksu.
Pienistä museoista poikkeuksen tekee Loviisan Merenkulkumuseo, joka on Museokortti-kohde.
– Ilman korttia pääsymaksu on kuusi euroa. Jos on vähänkin enemmän auki, Museokortti kannattaa, hallituksen puheenjohtaja Gunilla Törnblom sanoi.
Suvi Hanste edusti Kråkön veneenrakentajainmuseota. Vierellä Tuovi Putkonen Pernajan Agricola-seurasta ja taustalla Hans Blomberg Sibbo hembygdsföreningistä.
Marko Wahlström
Pernajan Agricola-museo tuorein tulokas
Loviisan Koskenkylässä toimiva Agricola-museo on pienistä paikallismuseoista uusin tulokas, sillä se perustettiin Mikael Agricolan juhlavuonna 2007. Museo lähes kuoli Loviisan seudun kuntaliitokseen 2010, mutta avattiin uudelleen vuonna 2020.
– Luulen, että monelle muullekin kotiseututyötä tehneelle kuntaliitos oli hyvin turhauttava kokemus, kun jäätiinkin yhtäkkiä kaiken ulkopuolelle, Pernajan Agricola-Seuran hallituksen jäsen Tuovi Putkonen sanoi.
Uudenmaan tämän vuoden kyläksi valitun Pellingin kotiseutuyhdistys ylläpitää kotiseutumuseota ja julkaisee nykyisin kolme kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, jonka kesänumeroon kootaan kaikki saaren tapahtumat.
– Meillä kyläyhdistyksen jäsenlehti Krax ilmestyy monen vuoden jälkeen. Lehdessä julkaistaan kaikki kesätapahtumat ja sitä jaetaan saaristossa, Suvi Hanste Kråkö Bygdeföreningistä kertoi.
Kråkössä toimii veneenrakentajainmuseo, joka on saanut kuluvankin kevään aikana yritysten ryhmäopastuksia.
– Ne ovat kotiseutumuseon taloudenkin kannalta hyvä lisä. Olemme päättäneet tarjota palvelua vierailuryhmille, Hanste jatkoi.
FAKTA
Paikallismuseoiden kävijämääriä:
» Albert Edelfeltin ateljeemuseo, Haikkoo, Porvoo: viime vuonna 5?800 ja edellisenä vuonna noin 6?000 kävijää
» Postimäki, Ilola, Porvoo: keskimäärin 5?000 kävijää Arena-teatterin näytösten myötä
» Loviisan Merenkulkumuseo, Laivasilta: 3?500–4?000 kävijää
» Rönnäsin saaristomuseo, Rönnäs: keskimäärin 500 kävijää/vuosi, viime vuonna vähän yli 600 kävijää. Koronavuonna 2020 lähes 900 kävijää.
» Pellingin kotiseutumuseo: keskimäärin noin 300 kävijää. Klovharunin heinäkuun vierailuviikon aikana noin 1?000 kävijää.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot