Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoossa äänestettiin samalla kertaa sekä oman kotiseurakunnan seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaita. Porvoon suomen- ja ruotsinkielinen seurakunta muodostavat seurakuntayhtymän.
Arkisto/Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Itäisen Uudenmaan jäsenmäärältään suurimman evankelisluterilaisen kirkon seurakunnan eli Porvoon suomalaisen seurakunnan jäsenet äänestivät viime sunnuntain vaaleissa hieman maltillisemmin kuin neljä vuotta sitten.
Porvoon suomalaisen seurakunnan jäsenistä vaaleihin osallistui yhteensä 2?056 äänestäjää (2018: 2?546). Äänestysprosentti Porvoon suomalaisessa seurakunnassa oli 11,5 prosenttia (2018: 14,0 prosenttia). Ennakkoon äänesti 1?503 henkilöä (2018: 1?811) eli 73,1 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti 10,3.
Porvoon ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan äänestysprosentti oli 13,4 ja ennakkoon äänesti 81,2 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 8,6 prosenttia.
Valtakunnallisesti seurakuntavaaleissa läpipäässeistä luottamushenkilöistä lähes puolet on uusia. Paikalliset seurakunnat vahvistavat vaalituloksensa tänään keskiviikkona.
Loviisassa äänestettiin – ja myös sopuiltiin
Loviisassa Agricolan suomalaisessa seurakunnassa äänestysprosentti oli 7,6 prosenttia ja ennakkoon äänesti 66,2 prosenttia seurakuntalaisista. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 11,3 prosenttia.
Loviisassa Agricolan ruotsalaisessa seurakunnassa kirkkovaltuuston osalta käytiin sopuvaalit.
Ruotsalaisessa seurakunnassa äänestettiin ainoastaan seurakuntaneuvostoon valittavia ehdokkaita. Äänestysprosentti oli 12,6 ja ennakkoon äänesti 63,9 prosenttia seurakuntalaisista. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 7,6 prosenttia.
Pukkilassa järjestettiin sopuvaalit ilman äänestystä
Askolan seurakunnan äänestysprosentti oli 14,8 ja ennakkoon äänesti 55,8 prosenttia seurakuntalaisista. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 14,7 prosenttia.
Myrskylän seurakunnassa äänestysprosentti kohosi 20 prosenttiin ja ennakkoon äänesti 70,4 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 4,8 prosenttia.
Pornaisten seurakunnassa äänestysprosentti oli 13,7 ja ennakkoon äänesti 48,8 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 17,9 prosenttia.
Sipoon suomalaisessa seurakunnassa äänestysprosentti oli 7,2 prosenttia ja ennakkoon kävi äänestämässä 53,1 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 7,1 prosenttia.
Sipoon ruotsalaisessa seurakunnassa äänestysprosentti oli 11,3 prosenttia ja ennakkoon kävi äänestämässä 72,5 prosenttia. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 9,9 prosenttia.
Pukkilan seurakunnassa ei varsinaista äänestystä järjestetty lainkaan. Kirkkovaltuuston jäsenet valitaan sopuvaalin perusteella
Äänestysprosentti oli koko maassa 12,7
Alustava vahvistamaton äänestysprosentti seurakuntavaaleissa oli 12,7, kun viime vaaleissa äänestysprosentti oli 14,4. Ennakkoäänestysprosentti oli reilut 60.
Hiippakunnista korkein äänestysprosentti oli Lapuan hiippakunnassa, 16,3 (vuoden 2018 vaaleissa 19,2 prosenttia) ja matalin Helsingin hiippakunnassa, 9,7 (10,9). Itäisen Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat kuuluvat Helsingin hiippakuntaan.
Muiden hiippakuntien äänestysprosentit olivat: Porvoon hiippakunta 13,7 (16 prosenttia vuoden 2018 vaaleissa), Espoon hiippakunta 11,4 (13,1), Kuopion hiippakunta 11 (13,2), Mikkelin hiippakunta 10,9 (12,7), Oulun hiippakunta 15,4 (17,1), Tampereen hiippakunta 12,6 (13,4) ja Turun arkkihiippakunta 13,7 (15,1).
Porvoon hiippakuntaan kuuluvat maamme kaikki ruotsinkieliset seurakunnat.
Äänestysinto alle 20 prosentissa aina 1970-luvulta
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäen mukaan seurakuntavaalien äänestysprosentti on 1970-luvulta alkaen pysynyt alle 20 prosentissa.
–?Äänestysaktiivisuus on pysynyt yllättävän tasaisena läpi vuosikymmenten. Nyt saavutetussa äänestysprosentissa liikutaan pohjoismaisella tasolla, sillä äänestysaktiivisuus luterilaisen kirkon vaaleissa muissakin Pohjoismaissa on samalla tasolla, 10–20 prosentissa, hän toteaa kirkon viestinnän julkaisemassa tiedotteessa.
–?Tämä on omaleimaista kansankirkkotyyppiselle uskonnollisuudelle, jossa tavallisesti aktiivisesti toimivien osuus vähäisempi ja valtaosa jäsenistä osallistuu toimintaan harvakseltaan, Salomäki jatkaa.
Nuorten äänestysinto vähäistä
Seurakuntapäättäjien keski-ikä nousi vaalien myötä. Salomäki kertoo, että tämä oli odotettavissa jo ehdokasasettelun myötä, kun nuorten ehdokkaiden määrä jäi vähäiseksi. Valtuutettujen keski-ikä on alustavien tietojen mukaan 57 vuotta.
Nuorten osuus jäi vähäiseksi myös äänestäjien määrässä. Alustavien tietojen mukaan nuorten äänestysprosentti (16-17-vuotiaiden) jäi seitsemän tienoille koko maassa. Luku on suuntaa antava, sillä kaikki seurakunnat eivät pitäneet kirjaa nuorista äänestäjistä.
Lähes puolet uusia päättäjiä, keski-ikä kasvoi
Itsenäisissä seurakunnissa toimitettiin yhdet vaalit, joilla valittiin kirkkovaltuuston jäsenet. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitettiin kahdet vaalit. Vaaleilla valittiin jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa ja yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa.
Alustavan tiedon mukaan kirkkovaltuustoihin valituista uusia luottamushenkilöitä on valtakunnallisesti noin 49 prosenttia. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista, luku on nyt noin 4 prosenttia. Valtuustoihin valittujen keski-ikä on 57 vuotta.
Seurakuntaneuvostoihin valituista uusia on alustavien tietojen mukaan lähes 50 prosenttia ja alle 30-vuotiaita noin 6 prosenttia. Neuvostoihin valittujen keski-ikä on 57 vuotta.
Vaaleissa valittiin vajaa 8?000 luottamushenkilöä 354 seurakuntaan. Ehdokkaita oli yhteensä noin 14?300.
»» Kaikki Porvoon suomalaisen seurakunnan valitut henkilöt löytyvät täältä
»» Muiden seurakuntien vaalituloksia voit etsiä täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot