Viikon kysymys
A-
A+
Elinvoimalupaus 2.0 on allekirjoitettu. – Tämä on hieno asia, Porvoon Yrittäjät ry;n hallituksen puheenjohtaja Marella Närkki kommentoi. Taustalla apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz (vas.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander ja kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Porvoon kaupunki ja Porvoon yrittäjäyhdistys ovat päivittäneet elinvoimalupauksen valtuustokaudelle 2025–2029. Strateginen yhteistyösopimus sinetöitiin osapuolten allekirjoituksin kaupungintalolla tänään maanantaina.
– Porvoo on Suomen toiseksi elinvoimaisin kaupunki, johon varmasti merkittävänä tekijänä on Kilpilahti ja vihreä siirtymä sekä kaupungin vihreän siirtymä rahasto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (kok.) sanoi ennen kynään tarttumista.
Lupauksella kaupunki sitoutuu yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa edistämään yrittäjäystävällistä ilmapiiriä ha vahvistamaan elinvoimaisuutta.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (oik.) muistutti kotouttamisen merkityksestä osana työllisyyspalveluita. Vierellä elinkeinofoorumin puheenjohtajana toimiva yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsen Patrik Björkman.
Marko Wahlström
"Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin"
Porvoon työpaikkaomavaraisuus on 93–94 prosenttia.
– Työpaikat syntyvät entistä enemmän pienempiin yrityksiin, Wiitakorpi muistutti elinvoimalupauksen allekirjoittamisen alla.
Hän nosti entistä tärkeämmäksi aiheeksi kotouttamisen ja työllisyyspalvelut.
– Kaupunki on ottanut vastuun alueen työllisyyspalveluista, joka on otettu täällä hoitoon erittäin hyvin, Wiitakorpi sanoi.
Kunnat ja kaupungit joutuvat maksamaan sakkomaksuja, mikäli ne eivät pysty työllistämään.
– Porvoon kasvu on tullut ja tulee kotouttamisesta. Otetaan nämä ihmiset alusta alkaen vastaan. Välillä tuntuu, että yritysten sisällä on vastustusta asiassa. Kun me onnistumme väitän, että siitä tulee todella tärkeä asia, mikä luo selkeitä edellytyksiä kasvulle, hän heitti haasteen porvoolaisille yrittäjille.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander (vas.) korosti koulutuksen ja koulutuspaikkojen tärkeyttä. Vierellä Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksen sihteeri Emmi Ruth ja puheenjohtaja Marella Närkki.
Marko Wahlström
"Työpaikkojen syntyminen vaatii jatkuvaa koulutusta"
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander (r.) toivoi, että kotouttaminen on tulevassa kaupunkistrategiassa aivan keskeisessä asemassa.
– Siinä meillä on todella iso potentiaali onnistua.
Nylander korosti koulutuksen ja koulutuspaikkojen tärkeydestä.
– Porvoon seudulla on tietty vaje: meillä on ammattikorkeakoulu, mutta esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutus täältä puuttuu kokonaan. Kilpilahden alueen yritykset ovat puhuneet asiasta.
Nylander muistutti, että uusien työpaikkojen syntyminen vaatii myös jatkuvaa koulutusta.
– Meidän oma Careeria pääsi 40 oppilaitoksen joukossa mukaan kansalliseen, kahdeksan vuotta kestävään kokeiluun. Siinä alueilla saadaan päättää nopeasti, minkälaista koulutusta tarvitaan, jotta työvoimatarpeeseen pystytään paremmin vastamaan.
Kokeilun ulkopuolelle jäävät oppilaitokset joutuvat kierrättämään esimerkiksi uuden koulutuslinjan käynnistämisen opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander (oik.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi allekirjoitusvuorossa. Taustalla kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi (vas.) ja apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz,
Marko Wahlström
"Lupaus on tavoite, jota kohti yhdessä kuljemme"
Porvoon elinkeinofoorumin puheenjohtajana toimiva yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsen Patrik Björkman kertoi, että yhdistys on tiivistänyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
– Haluamme, että oppilaitoksissa koulutetaan juuri oikeita tyyppejä eli sellaisia, joita me yrittäjät oikeasti tällä alueella tarvitsemme.
Yrittäjäyhdistys on ollut alusta asti mukana keskusteluissa, kun alueellisia työllisyyspalveluita on rakennettu Porvoon seudulle.
– On tärkeää, että siellä ymmärretään yrittäjien tarpeet ja löytää oikeat kanavat työllistää ihmisiä, Björkman jatkoi.
Hän korosti, että elinvoimalupaus ei ole pelkästään lupaus, johon kirjataan jotain.
– Ensimmäisen neljän vuoden jälkeen analysoimme, mitä lupaukseen kirjattiin ja toteutuvatko asiat. Lupaus täytyy myös implentoida päättäjille ja virkamiesorganisaatioon. Lupaus on tavoite, jota kohti yhdessä haluamme mennä.
Elinvoimalupaus on aina myös räätälöity jokaiselle paikkakunnalle erikseen ja sen erityistarpeet huomioiden.
– Lupausta ei voi kopioida jollekin toiselle paikkakunnalle. Meillä on pelisäännöt, mitä haluamme tehdä ja edistää. Tämä on tietynlainen strateginen yhteistyöpaperi kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen välillä, Björkman jatkoi.
Apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz (vas.) saa kynän kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemeltä. Taustalla kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (vas.), yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Marella Närkki ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander.
Marko Wahlström
Porvoon Yrittäjät ry:n puolesta elinvoimalupauksen allekirjoitti hallituksen puheenjohtaja Marella Närkki. Apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz (vas.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (vas.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander ja kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi seuraavat taustalla.
Marko Wahlström
"Tämä paperi ohjaa oikeasti tekemistä"
Porvoon kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi allekirjoitti elinvoimalupauksen ensimmäistä kertaa.
– Lupaus sisältää erikokoisia, mutta tärkeitä ja hyvin konkreettisia asioita. Niiden jalkauttaminen on tärkeä asia, eikä tapahdu vain yhdellä puhelinsoitolla, hän luonnehti.
Pitkäniemi korosti, että kyse on ennen kaikkea verkostojohtamisesta.
– Uskaltaisin väittää, että siinä Porvoossa on menty ja halutaan edelleen mennä eteenpäin. Tarkoitus on, että tämä on paperi, joka oikeasti ohjaa tekemistä. Tehdään sen eteen kaikki töitä.
Yhteistyön tasosta Porvoossa kertoo kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen välillä tänä vuonna solmittu elävöittämiskumppanuus.
– Esimerkkinä kehitysyhtiö Posintran ja kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettavat BusinessPorvoo -aamukahvitilaisuudet myydään heti loppuun, Patrik Björkman lisäsi.
Yrittäjäyhdistyksen sihteeri Emmi Roth muistutti yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä.
– Yrittäjyys ja yrittäjämäinen työtapa tulevat näin tutuksi jo peruskouluasteella. Eikä se tarkoita sitä, että kaikista pitäisi tulla yrittäjiä.
FAKTA
Porvoon kaupungin ja Porvoon Yrittäjät ry;n elinvoimalupaus
Porvoon kaupunki ja Porvoon Yrittäjät ry ovat solmineet elinvoimalupauksen valtuustokaudelle 2025–2029. Tällä lupauksella kaupunki sitoutuu yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa edistämään yrittäjäystävällistä ilmapiiriä sekä vahvistamaan elinvoimaisuutta. Yhdessä voimme huolehtia siitä, että kaupunkimme veto- ja pitovoima vahvistuvat.
Yhdessä olemme sopineet, että panostamme alla mainittujen painopistealueiden edistämiseen. Yhteisillä tavoitteilla ja aktiivisella seurannalla haluamme konkreettisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, mikä vahvistaa kaupugin elinvoimaisuutta. Painopistealueiden toteutumista seurataan jokavuotisten tapaamisten yhteydessä kaupungin edustajien ja yrittäjäyhdistyksen välillä.
Yhteiset painopistealueet:
1: Toimiva vuoropuhelu: Kaupunki ja yrittäjäyhdistys sitoutuvat tekemään aktiivista ja säännöllistä vuoropuhelua yrityskentän kanssa. Vuoropuhelun teemat ja toimintatavat sovitaan yhdessä osana BusinessPorvoo-yhteistyötä. Kuntabarometrin tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin vahvistamiseksi kehitetään yhteisiä toimintatapoja.
2. Yrittäjyyskasvatus: Kaupunki ja yrittäjäyhdistys edistävät yrittäjyyskasvatusta yhteistyön keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yrittäjyys ja työelämätaidot tuodaan näkyväksi jo peruskoulussa. Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa vahvistetaan, jotta nuoret saavat konkreettisia esimerkkejä yrittäjyydestä.´
3. Yritysvaikutusten arviointi: Valmistelussa ja päätöksenteossa otetaan huomioon yritysten toimintaedellytyksiin. Arvioinnissa hyödynnetään myös Kuntabarometrin tuloksia, jotta yrittäjien näkemykset huomioidaan osana kehittämistä.
4. Avoimet ja yrittäjämyönteiset hankinnat: Kaupunki pyrkii edistämään hankintojen avoimuutta ja ennakoitavuutta. Markkinavuoropuheluja käydään mahdollisimman kattavasti. Kaupunki pyrkii suunnittelemaan hankinnat kokonaisuuksina, jotka mahdollistavat myös mikro- ja pk-yritysten osallistumisen kilpailutuksiin.
5. Katu-, liikenne- ja kaupunkisuunnittelu: Katu-, liikenne- ja kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on aktiivinen vuorovaikutus ja selkeästi ymmärretyt lupaprosessit, jotta suunnittelu tukee kaupungin elinvoimaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot