Viikon kysymys
A-
A+
– Edeltäjäni Helén Kurrin eläköityminen osui urani kannalta sopivaan kohtaan. Alkuun epäröin, mutta sitten mietin, että ei tällaista tulee vastaan usein – saati oman lehden päätoimittajuus, "bladeisti" Maria Björkqvist, 50, sanoo.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Borgåbladet-lehden uusi päätoimittaja Maria Björkqvist, 50, korostaa paikallislehden suurta vastuuta tässä aikakaudessa. Hän kehottaa kuluttajia opettelemaan mediakritiikin taitoa.
Aloitit kuusi viikkoa sitten perinteikkään lehden uutena päätoimittajana. Mitkä ovat tunnelmasi tällä hetkellä?
– Toimitus on ollut aika vauhdikas näinä viikkoina. Ei tässä ole paljon ehtinyt pysähtyä ajattelemaan asiaa, mutta hauskaa on ollut ja kiva tulla takaisin.
Millaista on palata entiseen työpaikkaan?
– Onhan tämä ihan eri paikka, jonka jätin kuusi vuotta sitten. Tila ja väki on tuttu, mutta kaikki muu – omistaja ja järjestelmät – on uutta.
Millaisena näet suomalaisen journalismin tilan?
– Hyvälle journalismille on aina tarvetta. Tässä aikakaudessa näen, että meidän paikallislehdillä on suuri vastuu. On meidän harteilla, että ihmiset saavat relevanttia tietoa siitä, mitä paikallisesti tapahtuu, mihin pitäisi ottaa kantaa ja mitä pitäisi tietää, että pärjää yhteiskunnassa. Kaikkea ei voi saada TikTokista.
Näetkö sosiaalisen median huolenaiheena tai uhkana journalismille?
– Sillä tavalla kyllä, että sosiaalisessa mediassa pyörii niin paljon väärää tietoa monessa eri, jopa aiemmin luetettavina pidetyissä kanavassa.
Mitä asialle voi tehdä?
– Ei sille voi juurikaan tehdä mitään, paitsi harjoittelemalla mediakritiikkiä. Ihmisillä tulisi olla kyky lukea mediaa, jotta he erottavat, mikä on totta ja mikä ei. Kaikkea pitäisi oppia kyseenalaistamaan. Taito tulisi opetella pienestä pitäen eli koulussa ja kotona keskustelemalla lapsen kanssa. Tieto pitäisi pystyä tarkistamaan useasta eri lähteestä.
Mikä on median rooli ja mitä se vaatii medialta?
– Meidän rooli on tarjota lukijoille sitä aineistoa, joka on luotettavaa. Meihin pitää voida luottaa. Se vaatii sitä, että emme ainakaan harrasta sitä, jota kutsutaan klikkiotsikoinniksi. Otsikon pitää aina olla totta, kun ihminen lukee itse jutun. Se ei tarkoita sitä, etteikö otsikko saisi olla kärkevä, sillä otsikon pitää olla myyvä.
Miten suomenruotsalainen media voi suomalaisessa mediakentässä?
– Tällä hetkellä mielestäni pärjäämme aika hyvin. Uusi omistajuusjärjestely (Bonnier News) on antanut meille uutta virtaa, sillä meillä on uusia työkaluja, uusia kollegoita ja uusi toimintaympäristö, joka antaa koko ajan uusinta tietoa käyttöön. Se on auttanut meitä eteenpäin paikallisestikin. vaikka toimittajan perustyössä uusi omistaja ei sinänsä näy.
Mikä oli ensikosketuksesi Borgåbladetiin?
– Lapsuudenkotiini tilattiin aina sekä Bladet että Uusimaa. Borgåbladetissa olin ensimmäisen kerran TET-harjoittelussa vuonna 1988. Myöhemmin en ajatellut edes mitään muuta kuin toimittajan uraa.
Mistä unelmoit tällä hetkellä?
– Päällimmäisenä vapaapäivästä, sillä alku on ollut intensiivinen. Laajemmassa kuvassa digisiirtymän haltuunotto, jotta saamme entistä enemmän digitilaajia eli sovelluksen tai selainversion käyttäjiä. Paperilehden tilaaminen vähenee koko ajan.
– On oma taiteenlajinsa miten tehdä journalistinen työ niin, että se on houkutteleva lukijalle vaikkapa sovelluksessa. Samanlainen kuva seitsemän palstan levyisenä printissä ei välttämättä toimi verkossa. Myös otsikoinnit ovat niin paljon erilaisia. Sitä tässä harjoitellaan, jotta löydämme optimaalisimman muodon sille, miten juttu käyttäytyy missäkin kanavassa. Meillä on enemmän lukijoita mobiilissa kuin tietokoneella.
Milloin painettu lehti kuolee vai kuoleeko se?
– Ei se kuole, ainakaan vielä. Nyt olemme siinä pisteessä, että paperilehti ilmestyy meillä kaksi kertaa viikossa. Sen ansiosta saimme enemmän elinaikaa printille. Tällä väkimäärällä (neljä toimittajaa, valokuvaaja ja päätoimittaja sekä muutama henkilö ilmoitusmyynnissä) emme edes olisi pystyneet tekemään viisipäiväistä lehteä.
Miten lehtien lukutottumus on muuttunut?
– Lehteä ei lueta enää samalla tavalla aamiaispöydässä kuin ennen. Verkkosivuilla on kävijäpiikki aamukahdeksalta, lounasaikaan ja iltapäivällä. Paperilehteä luetaan iltaisin, viikonloppuisin tai silloin, kun on aikaa.
Jos sinulla olisi kaikki valta päättää, millaista lehteä tekisit?
– Jos olisi kaikki valta, rekrytoisin yhden toimittajan lisää, koska kaikki kädet eivät riitä kaikkeen tällä hetkellä. Se antaisi meille mahdollisuuden olla seitsemän päivää viikossa tasaisesti mukana kaikessa. Nyt säntäämme sinne, minne ehdimme. Tuntuu siltä, ettei ehdi tehdä kaikkea, mutta ei ole pahasta, että joutuu priorisoimaan, mikä vaatii erilaista ajattelutapaa.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Miksi sinulla pitää aina olla vastaus kaikkeen? Minullahan ei pidä olla vastausta kaikkeen – näin kryptisesti vastattuna.
FAKTA
Maria Björkqvist
» Syntynyt Porvoossa tammikuussa 1975. Asunut koko ikänsä Porvoossa, josta valmistunut myös ylioppilaaksi.
» Opiskellut tiedotusoppia Borgå Folkakademissa ja viestintää Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
» Työskennellyt Borgåbladetissa toimittajana, valokuvaajana, taittajana ja uutispäällikkönä vuosina 1996–2020, Aftonbladetissa taittajana vuonna 2005 ja Hufvudstadsbladetin printtipäällikkönä 2020–2025.
» Perheeseen kuuluu mies ja kissa.
» Harrastaa vapaa-ajallaan padelia ja kuntosaliliikuntaa sekä kutoo sukkia.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot