Viikon kysymys
A-
A+
Noin tunnin mittainen Kansanlaulukirkko etenee musiikin siivin. Tilaisuuteen toivotaan puettavan ylle kansallispuku.
Porvoon suomalainen seurakunta
PORVOO Porvoon suomalainen seurakunta täyttää toukokuussa 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seurakunta järjestää ohjelmaa ympäri vuoden.
Juhlavuosi käynnistyy Raatihuoneentorilla järjestettävällä Kansanlaulukirkolla helluntaina 28.5. Messu alkaa kello 11 ja sen jälkeen tarjotaan kirkkokahvit.
– Te olette kaikki lämpimästi tervetulleita tähän yhteisölliseen ja historialliseen juhlahetkeen, kirkkoherra Pontus Salmi kutsuu.
Porvoon suomalainen seurakunta on kasvuhaluinen yhdeksänkymppinen. Ikä ei vielä paina, vaan virtaa riittää.
– Tahdomme vahvistaa sitä hyvää, jota meillä on, ja jakaa sitä, juhlamessun järjestelyjä koordinoiva pastori Juhana Sihvo sanoo.
Tilaisuus ulkoiluttaa kansallispukua
Noin tunnin mittainen Kansanlaulukirkko etenee musiikin siivin.
– Se on hyväntuulinen ja viehättävä kokonaisuus, pastori Sihvo summaa.
– Juhlamessussa esiintyy kaksi kuoroa, kamarikuoro Vox Consolationis ja Laulupiirin kuoro sekä soitinyhtye Castellum, kanttori Minna Wesslund kertoo.
– Juhlassa lauletaan tuttuja kansanlauluja, joihin on kirjoitettu uudet, hengelliset sanat. Niistä välittyy hyväntuulisuus, kuten laulusta Arvon mekin ansaitsemme. Sanoitukset on tehnyt runoilija ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen.
Perinteiset instrumentit kuten harmoni, viulu ja haitari luovat perinteikästä tunnelmaa, ja juhlamessussa on tilaisuus myös ulkoiluttaa kansallispukuaan.
– Toivomme, että ihmiset laittaisivat kansallispuvun ylleen, jos sellainen kaapista löytyy, kanttori Wesslund sanoo.
Suvivirsi tuomiokirkossa
Juhlamessun aattona voi virittäytyä kesätunnelmaan Suvivirsilivessä Porvoon tuomiokirkossa kello 18 alkaen. Siellä lauletaan yhdessä koko suvivirsi Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttoreiden johdolla.
Kirkkoherra Pontus Salmi pitää helluntain juhlamessun saarnan.
– Kerron saarnassani pääkohdat 90-vuotisen seurakuntamme historiasta. Kerron myös siitä, miten seurakunta on Porvoossa elänyt ajassa ja toteuttanut omaa perustehtäväänsä aluksi selvänä kielellisenä vähemmistönä.
Tasan 90 vuotta sitten Porvoon kaupungissa oli vain yksi seurakunta, jonka pääkielenä oli ruotsi. Porvoon maalaiskunnan asukkaista 24 prosenttia ja kaupungin asukkaista peräti 40 prosenttia puhui suomea, kerrotaan Porvoon suomalaisen seurakunnan pääsiäisen Poiju-lehdessä.
Perustaminen ei ollut yksinkertaista
Suomessa oli herännyt kansallisuusaate, joka halusi parantaa suomen kielen asemaa itsenäisessä maassa.
– Kun suomenkielinen väestö sai menestystä vuoden 1922 kunnallisvaaleissa ja aitosuomalaiset kasvattivat suosiotaan, Porvoon suomenkielinen väestö heräsi siihen, että he voisivat perustaa oman seurakunnan, kirkkoherra Salmi kertoo.
Perustaminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista.
– Asiasta käytiin aikamoista vääntöä. Päätöstä ei saatu tehtyä kirkon sisällä, vaan lopulta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen Snellmanin päivänä 12.5.1932, että Porvooseen voidaan perustaa oma seurakunta suomenkielisille, Salmi kertoo.
Uusi seurakunta oli tärkeä jäsenilleen paitsi uskon myös kielellisen identiteetin kannalta.
– Jumalanpalveluksissa käytiin ahkerasti. Niihin osallistui peräti 5 prosenttia eli 300–400 seurakuntalaista – tällaiseen osallistujamäärään ei sittemmin ole päästy.”
FAKTA
Porvoon suomalainen seurakunta
» Porvoon suomalainen seurakunta täyttää toukokuussa 90 vuotta.
» Juhlavuosi käynnistyy Raatihuoneentorilla järjestettävällä Kansanlaulukirkolla helluntaina 28.5.
» Juhlamessu alkaa kello 11 ja messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit.
» Tilaisuus on kaikille avoin.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot