Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan mielestä Porvoon kaupungin tulee jatkaa systemaattisesti sopeuttamisohjelmaansa toimintamenojen pienentämiseksi. Kuvituskuva.
Arkisto/Mika Laine
Osallistuin kuntien ja hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntien jäsenille tarkoitettuun KMPG:n järjestämään arviointiseminaariin, missä kuultiin muun muassa Etlan, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden käsityksiä tulevaisuuden näkymistä.
Suomen talous ei kehity lähivuosina kovinkaan nousuvoittoisesti, syynä muun muassa korkea energian ja polttonesteiden hinta, kiihtynyt inflaatio, korkojen nousu sekä investointien vähyys. Vaikka työllisyysaste on noussut lähes 75 prosenttiin, ei palkkasumma ole vastaavasti noussut, koska työllistetyt ovat pääosin osa-aikaisia matalapalkkaisemmilla palvelualoilla. Etlan mukaan valtion velanotto vain jatkaa kasvamistaan etenkin verrattuna muihin pohjoismaihin. Saatamme hyvinkin nopeasti tulla sen tilanteen eteen, että hyvinvointivaltion perusteita tulee muuttaa.
Suomessa tulee väistämättä eteen uudelleenjärjestelyjä eri tehtävien järjestämisvastuista. Tämä koskee niin valtiota, hyvinvointialueita, kuntayhtymiä, kuntia, yksityistä ja kolmannen sektorin toimijoita.
Vuonna 1990 kunnilla oli 265 lakisääteistä tehtävää, vuonna 2012 tehtäviä oli 535 ja vuonna 2019 lakisääteisten tehtävien määrä oli 700 kappaletta. Lakisääteisiä tehtäviä on karsittava ja keskityttävä vain oleellisiin tehtäviin. Nykymenolla kuntien eriytyminen jatkuu.
Kuntaliitosten aika on edessä – silloin ei enää viiden vuoden siirtymäajoista puhuta.
Investointien mitoitus eli osuus menorakenteesta tulee olla kestävässä suhteessa tulevaisuudessa realistisesti oletettavaan tulokehykseen ja velanhoitokykyyn. Investointitalouden suhde käyttötalouteen tulee olla tasapainossa. Investoinnit tulee arvottaa – kannattaako panostaa kymmeniä miljoonia euroja epävarmaan parin kymmenen vuoden päässä mahdollisesti toteutettavaan hankkeeseen vai tulisiko vastaava summa panostaa sellaisiin hankkeisiin, jotka välittömästi parantaisivat kuntalaisten palveluita ja nostaisivat kaupungin palvelutasoa.
Niin valtion kuin kuntien tulisi laatia taloussuunnitelmansa siten, että niissä valmistaudutaan mahdollisiin kriiseihin tosin sanoen luodaan jo etukäteen puskureita velanoton välttämiseksi kriisitilanteissa. Siksi Porvoon kaupungin tulee jatkaa systemaattisesti sopeuttamisohjelmaansa toimintamenojen pienentämiseksi – aina on mahdollisuus tehostaa ja parantaa toimintoja. Näin resursseja jää enemmän vastaamaan uusia tehtäviin ja niiden haasteisiin.
Porvoon lainakanta on ilahduttavasti laskenut vuodesta 2019. Tällä hetkellä velkarahan hinta eli koronnousut eivät heikennä niin paljon käyttötalouttamme eli resursseja jää itse toimintaan ja sen kehittämiseen. Nyt suunnitelmissa on lisätä mittavan investointisuunnitelman takia velan määrää jopa 150 miljoonaan euroon. Tämä suunta on väärä.
Perussuomalaiset kehittäisivät Porvoon kaupungin toimintaa vallitsevan ja tulevan epävarmuuden aikana varovaisuuden periaatteella kuntalain mukaisesti mahdollisimman tasapuolisesti kaikki kuntalaiset huomioiden veronkorotuksia välttäen.
KARI PAULOAHO,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot