Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Elantonsa kirvesmiehenä hankkinut Perttu Hietanen on jatkanut sävellystyötä harvakseltaan Eino Leino -kappaleiden jälkeen. – Ei se musiikki ole kuitenkaan kadonnut, ja uusia projektejakin on viritteillä, mies sanoo kotipihallaan Porvoossa.
Marko Wahlström
PORVOO Muusikko ja tulkitsija Vesa-Matti Loirin (1945–2022) kuolema jättää suuren aukon suomalaiseen viihde- ja kulttuurielämään.
Loirin musiikkiharrastus muuttui ammatiksi, kun hän alkoi 1970-luvun alussa levyttää jazzhuilistina ja laulajana.
Levyjä ilmestyi tasaiseen tahtiin, mutta potin räjäytti vuonna 1978 julkaistu albumi "Eino Leino". Vuosien saatossa häneltä ilmestyi kolme muutakin Eino Leinon runoihin perustuvaa albumia.
Eino Leino -sävellykset Loirille C-kaseteille taltioituina demoina
Ensimmäiset Eino Leino -sävellykset syntyivät 45 vuotta sitten.
–?Tein ne kesällä ja esitinkin kitaralla säestäen pienessä ystäväporukassa. Suosituksesta teimme demo-nauhoitteen, säveltäjä Perttu Hietanen, 72, muistelee kotipihallaan Porvoon Pappilanmäellä.
Hän palaa muistoissaan loppuvuoteen 1977, jolloin Vesa-Matti Loirilla oli keikka Helsingin Tavastia-klubilla.
–?Keikan jälkeen menin kiittämään Veskua takahuoneeseen esityksestä ja annoin hänelle samalla kaksi kasettia Eino Leinon teksteihin tekemiäni lauluja.
Säveltäjän mukaan Loiri oli ainoa, jota hän saattoi kuvitella voimakkaiden, mutta herkkien tekstien esittäjäksi.
–?Siinä pitää olla hirveän iso katu-uskottavuus, jos lähtee näitä lausumaan tai laulamaan. Pidän sävellyksiä enemmän runonlausuntana.
Leinon tekstilyriikkaan mieltynyt mies kuvailee omaa osuutta kokonaisuudessa pieneksi.
–?Runoissa on luettuinakin tietty rytmi ja sointuvuus; ne olivat nerokkaita. Eino Leino oli renessanssi-ihminen, kuten Veskukin, jolle mikään haaste ei ollut sellainen, josta ei olisi voinut ottaa kiinni.
Äänityksiä tehtiin huolella kellaristudiossa
Leino-sävellysten pariin palattiin viikon kuluttua ensikohtaamisesta.
–?Vesku sanoi, että soita huomenna vielä uudestaan, koska hänen piti vielä miettiä asiaa. Sillä välillä hän oli käynyt etsimässä C-kasetit Tavastian takahuoneesta, jonne hän oli unohtanut varustekassinsa.
Loiri ihastui sävellyksiin ja halusi tehdä niistä levyn.
–?Seuravana syksynä meillä oli maksaja tuottamiseen, jotta saatoimme varata studioaikaa ja maksaa sovitustyöstä.
Äänitykset tehtiin kulosaarelaisen talon kellarissa sijaitsevassa pienessä studiossa, jossa tehtiin ensin musiikkitaustat. Säveltäjä osallistui nauhoituksiin laulujen äänitysvaiheessa.
–?Niitä tehtiin aika huolellisesti. Ihan suvereenisti Vesku pystyi ne sovittamaan melodioihin niin, että niissä ei ollut mitään epäselvää. Demoista oli apua jonkin verran.
Muiden Eino Leino -tulkinnoille avautuu nyt mahdollisuus
Säveltäjä ja laulaja eivät tunteneet entuudestaan toisiaan yhtään.
–?Hänen kanssaan oli hirveän helppo olla. Vaikka Vesku oli hauska ja tavallaan täytti huoneen, hän oli avoin ja ystävällinen ympärilleen. Itsehän en ollut tavallaan mitään niissä tilanteissa, Hietanen sanoo.
Eino Leino -albumeita tehtiin yhteensä neljä (1978, 1980, 1985 ja 1994).
–?Levyjen lauluvaiheessa Vesku kysyi aina neuvoja, mutta ei niihin ollut paljon lisättävää. Hänen tyylinsä jakaa ihmisten suhtautumista lauluihin: toisten mielestä kappaleet ovat ylitulkintaa, Hietanen sanoo.
–?Jos tällä hetkellä olisin samassa tilanteessa, niin kyllä Loiri olisi ollut valintani sävellysten laulajaksi.
Eino Leino -sävellyksistä muut laulajat ovat tehneet tulkintoja vain tunnetuimmista, kuten "Lapin kesä" ja "Nocturne".
–?Nyt, kun Veskua ei enää ole, se on jollain tavalla mahdollisempaa. Tykkäsin siitä, kun Paula Vesala lauloi "Elegian" Vain elämää -ohjelmassa, Hietanen sanoo.
– Niinhän se on, että elämä jatkuu, vaikka henkilöt vaihtuvat, säveltäjä Perttu Hietanen sanoo Vesa-Matti "Vesku" Loirin kuolemasta.
Marko Wahlström
Runouden tulkinta vaatii laulajalta erityistä taitoa
Ensimmäisen Leino-albumin suosio syyskuista julkaisua edeltäneenä jouluna yllätti säveltäjän.
–?Tuottajana toiminut Vexi Salmen yhtiö halusi, että teemme toisen albumin heti perään, Hietanen kertoo.
Toiselle albumille valikoitui monta sellaista sävellystä, jotka muodostuivat Vesa-Matti Loirille tärkeiksi lauluiksi.
Se kuitenkin liikkuu!
"Te tuokaa tänne Lapin tunturi
ja sydän tää sen alle haudatkaatte,
se senkin alla vielä liikkuvi,
maanjäristykset tuntea te saatte."
– Eino Leino
Hietasen mukaan runouden tulkinta vaatii laulajalta erityistä taitoa.
–?Eino Leinon tekstejä ei voi kuka tahansa tulkita. Veskun tulkinnassa olen pitänyt siitä, että kaikista sanoista saa selvän.
Vanhaa suomalaista runoutta – muun muassa Eino Leinoa – ovat säveltäneet myös esimerkiksi Toivo Kuula ja Jean Sibelius klassisen musiikin saralla.
–?Kun niitä tulkitaan oopperalaulumaneereilla, lauluääni on kuin instrumentti, jolloin runon tekstit eivät välity useinkaan. Jopa Larin Kyöstinkin runojen sävellyksissä monesti herkkien ja hienojen runojen tekstit eivät avaudu, Hietanen sanoo.
Eino Leinon teksteissä on ihmiselon syvyyden kuvailun lisäksi paljon luonnon kuvausta ja ylistystä sekä ihmisen ja luonnon suhdetta.
–?Se on asia, joka yhdistää Leinoa ja minua – ja ehkä myös Veskua. Itselleni Eino Leinon tekstit ovat erityisen tärkeitä etenkin nyt, kun luonto tuntuu olevan aivan henkitoreissaan monessa asiassa.
Hietanen uskoo, että runoilla on – paljolti Vesa-Matti Loirin ansiosta – tulevaisuutta niin, että suomalaiset niitä kuuntelevat ja lausuvat.
Vesa-Matti Loirin koko ura oli kulttuuriteko
Säveltäjän mukaan hänen oma luomistyönsä on ohitse silloin, kun laulu on valmis.
–?Tottakai tekstien levyttäminen on siinä mielessä kulttuuriteko, että Eino Leino on tullut niin suosituksi, että hänen runojaan edelleen luetaan ja myydään sekä toivotaan radio-ohjelmissa.
Hietanen kuvailee Vesa-Matti Loirin koko uraa kulttuuriteoksi.
–?Se oli sellainen perussuomalainen, jossa yhdistyi monet asiat niin hyvässä kuin huonossa. Päätä on varmasti lyöty seinään, mutta aina seuraavana päivänä on lähdetty uudelleen baanalle, Hietanen naurahtaa.
Säveltäjää yhdistää monilahjakkaan taiteilijan kanssa yksi asia: biljardi.
–?Itsekin olen ollut pitkään kiinnostunut kaisan pelaamisesta, vaikka muuten en ole urheilullinen lainkaan, pyöräilyä harrastava mies sanoo.
Yhtenäiskulttuurin tekijät poistumassa yksi kerrallaan
Tällä hetkellä maassamme on tapahtumassa mittava sukupolvenvaihdos tekijöissä, jotka edustavat niinsanottua yhtenäiskulttuuria.
–?Meillä on vähän jatkajia. Kuten Jari Tervo pitkässä muistokirjoituksessaan Helsingin Sanomissa toteaa, aika on nyt toinen. Normaali elämä ei enää tuota samanlaista yhtenäisyyden tilaa, koska jokainen voi kännykkänsä kautta saada haluamansa fragmentin (palasen), Hietanen sanoo.
Yhtenäiskulttuuri syntyi maamme toipuessa sotavuosista.
–?Silloin oli intomieli päällä ja eteenpäin mentiin koko ajan. Meidän sukupolveni – minun ja Veskun – on menettänyt otteensa, koska maailma ei ole mennyt enää eteenpäin, vaan ongelmallisempaan suuntaan, Hietanen sanoo ja viittaa Ukrainan sotaan.
Vesa-Matti Loiri esiintyi kitaristi Peter Lerchen säestyksellä Loviisan sairaalan osasto 2:n eli Marita-kodin asukkaille vanhustyön puolesta järjestetyn hyväntekeväisyyskampanjan merkeissä toukokuussa 2012.
Arkisto/Marko Wahlström
"Veskun kokoista aukkoa ei pidä yrittääkään täyttää"
Porvoolaisen mielestä taiteilijana Vesa-Matti Loiri oli korvaamaton.
–?Veskun kokoista aukkoa on vaikea täyttää, eikä sitä pidä yrittääkään. Tilalle tulee varmasti muita yhtä voimakkaita taiteilijoita.
Hietanen myöntää, että ei hänkään ole ihannoinut kaikkia Uuno Turhapuro -elokuvia tai joitakin sketsejä.
–?Toiset niistä on niin sattuvia, että ei niistä voi olla nauttimatta.
Hietanen muistelee Loirin konserteissa vieraillessaan myös käyneensä tervehtimässä taiteilijaa keikan jälkeen.
–?Veskua oli aina kiva tavata ja hänen kanssaan oli vilpittömän avointa puhua. Hänessä ei ollut mitään diivan elkeitä, vaikka hän diivaa esittikin elokuvissa.
Säveltäjän mukaan yhteydenpito Loirin kanssa ei ollut jatkuvaa.
–?Suuri menetys hän oli suomalaiselle kulttuurielämälle, porvoolainen toteaa 1970-luvun lopulla alkaneesta ystävyydestä.
Elämä jatkuu, vaikka henkilöt vaihtuvat.
– Hieno Lauri Viidan runo sopii hyvin Veskun muistoksi, Hietanen sanoo äänessään haikeutta.
"Kaita polku kaivolta ovelle
nurmettuu.
Ikkunan edessä
pystyyn kuivunut omenapuu.
Reppu naulassa ovenpielessä,
siinä linnunpesä.
Kun olen kuollut, kun olen kuollut.
Kesä jatkuu. Kesä."
– Lauri Viita
Säveltäjä Perttu Hietanen on hankkinut elantonsa tuomiokaputulin talonmiehenä ja kirvesmiehenä. - Kirvesmiehen työ sai alkunsa oman talomme peruskorjauksesta, hän kertoo.
Marko Wahlström
Säveltäjä hankkinut elantonsa kirvesmiehenä
Säveltäjä Perttu Hietanen muutti Porvooseen Helsingin Hakaniemestä marraskuussa 1982.
–?Meille syntyi lapsi ja asuimme aika ahtaasti pienessä asunnossa. Näin päädyimme Porvooseen – ja samalla myös lähemmäs vaimoni isää, joka asui Loviisassa ja toimi kunnanlääkärinä Pernajassa.
Porvoossa asuessaan Hietanen on säveltänyt luontodokumentaristi Petteri Saarion elokuviin musiikkia ja musisoinut kansanmusiikkityylisen porvoolaisen Tuima-yhtyeen kanssa. Hän on myös säveltänyt Porvoon kaupungin 650-vuotisjuhlakantaatin vuonna 1996.
–?Unelmana on vielä saada tehdä Porvoon-aikaisista teoksistani kokoelma. Sävellyksiä koko urallani on kertynyt muutama sata, joista Eino Leino -sävellyksiä on neljällä levyllä noin 50 kappaletta.
Elantonsa Hietanen on hankkinut kirvesmiehenä muun muassa Vanhassa-Porvoossa. Lisäksi hän työskenteli pitkään Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin talonmiehenä Piispantalossa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot