Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kiitos tulevaisuusdemari Mikko Valtoselle kolumnista (UM 14.6.). Minulle tuli tarve kurkistaa menneisiin päätöksiin, tekoihin ja seurauksiin.
Suomen bruttokansantuote ei ole käytännössä noussut 2008 olleeseen tasoon toisin sanoen taloutemme ja hyvinvointimme ei Suomessa ole kehittynyt – keskiluokan asema on kurjistunut. Tätä kohta reilut 15 vuotta kestänyttä taantuvaa taloustilannetta on edelliset hallitukset yrittäneet paikata ottamalla lisää velkaa. Vuonna 2008 valtionvelkaa oli 54 miljardia euroa (28 % bkt:sta), viime vuoden 2023 lopulla velkamäärä oli 156 miljardia euroa (55,4 % bkt:sta). Edellinen Marinin hallitus kunnostautui ottamalla noin 40 miljardia uutta velkaa. Valtion budjetti vuodelle 2024 on 87 miljardia euroa – velkaa siis lähes kaksinkertainen määrä. Nykyinen hallitus pyrkii pienentämään ylisuureksi kasvanutta velkataakkaa, emme voi enää ottaa lisävelkaa, jotka jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi. Nykyistä verotasoa, mikä oli vuonna 2022 OECD-maiden neljänneksi korkein, ei voi nostaa, vaan on haettava säästöjä nykyisistä toiminnoista.
Ilmastotoimet – kuinka paljon Suomessa ja Porvoossa tehdyt ilmastotoimet ovat vähentäneet kasvihuonepäästöjä, pysäyttäneet lajikatoa, lisänneet luonnon monimuotoisuutta tai laskeneet keskilämpötilaa tai puhdistaneet vesistöjä? Mitä näillä tähän mennessä Suomen mittakaavassa miljardien eurojen panostuksilla on saatu muuta aikaan kuin olemalla trendikkäästi ajan hermoilla. Ilmastonmuutoksesta messuaminen lisää vain ahdistusta ja näköalattomuutta nuorisissa ja epäuskoa vanhemmissa kansalaisissa. Yrityksissä keskitytään sellaisiin toimiin, mitkä joko tuovat lisää liikevaihtoa tai sitten säästävät kuluja, miten on laita julkisella sektorilla - suunnitellaan miljardiluokan kannattamattomia liikennehankkeita ?
1970-luvulla silloiset vallanpitäjät – eduskunta, työmarkkinaosapuolet- päättivät, että kansantalous saadaan kasvuun lisäämällä naisten osuutta työelämään. Parin sukupolven jälkeen nähdään karut tulokset tästä sinänsä hyvää tarkoittaneesta muutoksesta: lapset laitostetaan jo alle vuoden vanhana yhä suurempiin päiväkoteihin, vanhemmuus on ulkoistettu varhaiskasvatukselle ja kouluille. Vanhemmat ovat nykytermein uupuneita ruuhkavuosista.
Vuonna 2015 silloisen opetusministerin (Kiuru) johdolla alkoi koulussa ja nyt jopa varhaiskasvatuksessa oppimateriaalien digitalisointi. Seuraukset näkyvät nyt heikentyneinä oppimistuloksina – tämä koskee lukutaitoa, luetun ymmärtämistä, laskentaa sekä kirjoitustaitoa. Perustaitojen sijaan osataan nyt tökkiä näyttöä sormella. Yleisen ylidigitalisoinnin (some) myötävaikutuksella ovat lasten mielenterveysongelmat kasvaneet hälyttävästi. Koronavuoden 2022 sulkemis- ja eristyspäätöksien seurauksia korjataan vielä monta vuotta.
Suomessa media kampanjoi ja varoitteli ansiokkaasti ennen EU-vaaleja mahdollisesta äärioikeiston tai laitaoikeiston noususta. Oliko lopputulos halutunlainen - äänestysprosentti vaaleissa laski edelleen ja äänivyöry keskittyi yhdelle marxilaiselle ehdokkaalle.
Työmarkkinoilla ei demarien vastustamisen takia saatu aikaan viime vuosikymmeninä ratkaisevia ja merkittäviä mm. tuottavuuteen liittyviä uudistuksia. Nyt taitaa olla viimeiset mahdollisuudet tehdä muutoksia kohti parempaa tulevaisuutta.
KARI PAULOAHO (PS),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot