Kii­tos tu­le­vai­suus­de­ma­ri Mik­ko Val­to­sel­le ko­lum­nis­ta (UM 14.6.). Mi­nul­le tuli tar­ve kur­kis­taa men­nei­siin pää­tök­siin, te­koi­hin ja seu­rauk­siin.

Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te ei ole käy­tän­nös­sä nous­sut 2008 ol­lee­seen ta­soon toi­sin sa­no­en ta­lou­tem­me ja hy­vin­voin­tim­me ei Suo­mes­sa ole ke­hit­ty­nyt – kes­ki­luo­kan ase­ma on kur­jis­tu­nut. Tätä koh­ta rei­lut 15 vuot­ta kes­tä­nyt­tä taan­tu­vaa ta­lous­ti­lan­net­ta on edel­li­set hal­li­tuk­set yrit­tä­neet pai­ka­ta ot­ta­mal­la li­sää vel­kaa. Vuon­na 2008 val­ti­on­vel­kaa oli 54 mil­jar­dia eu­roa (28 % bkt:sta), vii­me vuo­den 2023 lo­pul­la vel­ka­mää­rä oli 156 mil­jar­dia eu­roa (55,4 % bkt:sta). Edel­li­nen Ma­ri­nin hal­li­tus kun­nos­tau­tui ot­ta­mal­la noin 40 mil­jar­dia uut­ta vel­kaa. Val­ti­on bud­jet­ti vuo­del­le 2024 on 87 mil­jar­dia eu­roa – vel­kaa siis lä­hes kak­sin­ker­tai­nen mää­rä. Ny­kyi­nen hal­li­tus pyr­kii pie­nen­tä­mään yli­suu­rek­si kas­va­nut­ta vel­ka­taak­kaa, em­me voi enää ot­taa li­sä­vel­kaa, jot­ka jää­vät tu­le­vien su­ku­pol­vien mak­set­ta­vak­si. Ny­kyis­tä ve­ro­ta­soa, mikä oli vuon­na 2022 OECD-mai­den nel­jän­nek­si kor­kein, ei voi nos­taa, vaan on ha­et­ta­va sääs­tö­jä ny­kyi­sis­tä toi­min­nois­ta.

Il­mas­to­toi­met – kuin­ka pal­jon Suo­mes­sa ja Por­voos­sa teh­dyt il­mas­to­toi­met ovat vä­hen­tä­neet kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä, py­säyt­tä­neet la­ji­ka­toa, li­sän­neet luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta tai las­ke­neet kes­ki­läm­pö­ti­laa tai puh­dis­ta­neet ve­sis­tö­jä? Mitä näil­lä tä­hän men­nes­sä Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa mil­jar­dien eu­ro­jen pa­nos­tuk­sil­la on saa­tu muu­ta ai­kaan kuin ole­mal­la tren­dik­kääs­ti ajan her­moil­la. Il­mas­ton­muu­tok­ses­ta mes­su­a­mi­nen li­sää vain ah­dis­tus­ta ja nä­kö­a­lat­to­muut­ta nuo­ri­sis­sa ja epä­us­koa van­hem­mis­sa kan­sa­lai­sis­sa. Yri­tyk­sis­sä kes­ki­ty­tään sel­lai­siin toi­miin, mit­kä joko tuo­vat li­sää lii­ke­vaih­toa tai sit­ten sääs­tä­vät ku­lu­ja, mi­ten on lai­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la - suun­ni­tel­laan mil­jar­di­luo­kan kan­nat­ta­mat­to­mia lii­ken­ne­hank­kei­ta ?

1970-lu­vul­la sil­loi­set val­lan­pi­tä­jät – edus­kun­ta, työ­mark­ki­na­o­sa­puo­let- päät­ti­vät, et­tä kan­san­ta­lous saa­daan kas­vuun li­sää­mäl­lä nais­ten osuut­ta työ­e­lä­mään. Pa­rin su­ku­pol­ven jäl­keen näh­dään ka­rut tu­lok­set täs­tä si­nän­sä hy­vää tar­koit­ta­nees­ta muu­tok­ses­ta: lap­set lai­tos­te­taan jo al­le vuo­den van­ha­na yhä suu­rem­piin päi­vä­ko­tei­hin, van­hem­muus on ul­kois­tet­tu var­hais­kas­va­tuk­sel­le ja kou­luil­le. Van­hem­mat ovat ny­ky­ter­mein uu­pu­nei­ta ruuh­ka­vuo­sis­ta.

Vuon­na 2015 sil­loi­sen ope­tus­mi­nis­te­rin (Kiu­ru) joh­dol­la al­koi kou­lus­sa ja nyt jopa var­hais­kas­va­tuk­ses­sa op­pi­ma­te­ri­aa­lien di­gi­ta­li­soin­ti. Seu­rauk­set nä­ky­vät nyt hei­ken­ty­nei­nä op­pi­mis­tu­lok­si­na – tämä kos­kee lu­ku­tai­toa, lu­e­tun ym­mär­tä­mis­tä, las­ken­taa sekä kir­joi­tus­tai­toa. Pe­rus­tai­to­jen si­jaan osa­taan nyt tök­kiä näyt­töä sor­mel­la. Ylei­sen yli­di­gi­ta­li­soin­nin (some) myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la ovat las­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat kas­va­neet hä­lyt­tä­väs­ti. Ko­ro­na­vuo­den 2022 sul­ke­mis- ja eris­tys­pää­tök­sien seu­rauk­sia kor­ja­taan vie­lä mon­ta vuot­ta.

Suo­mes­sa me­dia kam­pan­joi ja va­roit­te­li an­si­ok­kaas­ti en­nen EU-vaa­le­ja mah­dol­li­ses­ta ää­ri­oi­keis­ton tai lai­ta­oi­keis­ton nou­sus­ta. Oli­ko lop­pu­tu­los ha­lu­tun­lai­nen - ää­nes­tysp­ro­sent­ti vaa­leis­sa las­ki edel­leen ja ää­ni­vyö­ry kes­kit­tyi yh­del­le mar­xi­lai­sel­le eh­dok­kaal­le.

Työ­mark­ki­noil­la ei de­ma­rien vas­tus­ta­mi­sen ta­kia saa­tu ai­kaan vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä rat­kai­se­via ja mer­kit­tä­viä mm. tuot­ta­vuu­teen liit­ty­viä uu­dis­tuk­sia. Nyt tai­taa ol­la vii­mei­set mah­dol­li­suu­det teh­dä muu­tok­sia koh­ti pa­rem­paa tu­le­vai­suut­ta.

KARI PAU­LO­A­HO (PS),
POR­VOO