POR­VOO Suun ter­veys on osa ko­ko­nais­ter­veyt­tä, muis­tut­ta­vat ham­mas­lää­kä­re­tie­teen toh­to­rit Sini Ka­ri­nen ja Freja Fran­ken­ha­eu­ser Nä­sin ham­mas­hoi­to­las­ta.

Vaik­ka moni tun­nis­taa suun ter­vey­den yh­tey­den yleis­ter­vey­teen, yl­lät­tä­vän mo­net ei­vät toi­mi sen mu­kai­ses­ti ja hoi­da ham­pai­taan suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti. 

– Suun ter­vey­den hoi­ta­mi­ses­sa on edel­leen val­ta­vas­ti puut­tei­ta, Fran­ken­ha­eu­ser ker­too.  

Suun ter­veys vai­kut­taa elä­män­laa­tuun

Huo­no suu­ter­veys on tut­ki­mus­ten mu­kaan yh­tey­des­sä mo­niin eri sai­rauk­siin, ku­ten sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­siin, hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­siin ja di­a­be­tek­seen.

– Jo lie­vät­kin ien­sai­rau­det voi­vat ai­heut­taa pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ke­hos­sa ma­ta­la-as­tei­sen tu­leh­duk­sen, jol­la on yh­teys mo­neen eri sai­rau­teen. Tu­leh­dus voi vai­kut­taa esi­mer­kik­si kar­si­no­ge­nee­siin eli syö­vän syn­tyyn, Ka­ri­nen ker­too.  

Tut­ki­mus­ten mu­kaan suo­ma­lai­sil­la ai­kui­sil­la ylei­se­nä esiin­ty­vää ham­pai­den kiin­ni­tys­ku­dos­ta tu­ho­a­vaa pa­ro­don­tiit­tia sai­ras­ta­vil­la on noin 70 pro­sent­tia suu­rem­pi ris­ki sai­ras­tua sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­siin kuin ter­ve­sui­sil­la. Pa­ro­don­tiit­ti li­sää myös di­a­be­tek­sen ris­kiä.

Hei­ken­ty­nyt suu­ter­veys voi vai­kut­taa elä­män­laa­tuun myös esi­mer­kik­si es­teet­tis­ten hait­to­jen ja ha­ju­hait­to­jen kaut­ta.

– Suun in­fek­ti­ot, ki­vut tai ham­pai­den me­ne­tyk­set voi­vat han­ka­loit­taa pu­hu­mis­ta ja syö­mis­tä sekä hei­ken­tää yleis­tä jak­sa­mis­ta, Ka­ri­nen sa­noo.

Hän suo­sit­te­lee, et­tä jos kär­sii pa­han­ha­jui­ses­ta hen­gi­tyk­ses­tä, kään­tyy ham­mas­lää­kä­rin puo­leen.

– Ky­sees­sä ei ai­na ole vält­tä­mät­tä suun­ter­vey­den on­gel­ma, mut­ta oli­si  tär­keä tar­kis­taa, on­ko on­gel­ma suu­pe­räi­nen, Ka­ri­nen kan­nus­taa.   

Sini Karinen hakeutui alalle halusta auttaa ihmisiä. – Olen alanvaihtaja, aikaisempi tutkinto liittyi ihmisen perinnöllisyystieteeseen. Hammaslääkärin ammatti kiinnosti, koska halusin auttaa ihmisiä ja pidän käsillä tekemisestä. Tässä työssä näkee työnsä jäljen.

Merja Forsman

Ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­not­to al­kaa useim­mi­ten al­ku­ky­se­lyl­lä, jos­sa ky­sy­tään oma­hoi­toon ja elin­ta­poi­hin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Myös lää­ki­tyk­ses­tä ky­sy­tään, ja sii­hen on hyvä syy.

– Lääk­keet vai­kut­ta­vat suun ter­vey­teen mo­nel­la eri ta­val­la, Fran­ken­ha­eu­ser ker­too.

Osa lääk­keis­tä vä­hen­tää syl­je­ne­ri­tys­tä, mikä ai­heut­taa suun kui­vu­mis­ta. Suun kui­vu­mi­nen taas li­sää ris­kiä ham­pai­den rei­kiin­ty­mi­seen, ien­tu­leh­duk­seen ja hii­va­tu­leh­duk­seen sekä vai­keut­taa pu­hu­mis­ta, nie­le­mis­tä ja pu­res­ke­lua.  

Jos do­se­tis­ta löy­tyy use­am­paa lää­ket­tä, suu­hun liit­ty­vät haas­teet ker­tau­tu­vat.  

– Po­ly­far­ma­sia li­sää huo­mat­ta­vas­ti ham­mas­hoi­don tar­vet­ta. Sik­si suo­sit­te­len nii­tä, joil­la on pal­jon sai­rauk­sia tai lääk­kei­tä käy­tös­sä, pi­tä­mään eri­tyi­sen hy­vää huol­ta ham­pais­taan, Fran­ken­ha­eu­ser ker­too.

Osa lääk­keis­tä saat­taa vai­kut­taa myös sii­hen, mil­lai­siin toi­men­pi­tei­siin lää­kä­rin vas­taa­no­tol­l­la voi­daan ryh­tyä.

Har­va pe­see ham­pai­taan tar­peek­si usein

Ta­val­li­sin syy hei­ken­ty­nee­seen suu­ter­vey­teen löy­tyy usein oma­hoi­dos­ta ja elin­ta­vois­ta. 

Suo­si­tus­ten mu­kaan ham­paat pi­täi­si pes­tä kak­si ker­taa päi­väs­sä vä­hin­tään kah­den mi­nuu­tin ajan fluo­ri­ham­mas­tah­nal­la. Ham­pai­den vä­lit pi­täi­si puh­dis­taa vä­hin­tään ker­ran päi­väs­sä esi­mer­kik­si ham­mas­lan­gal­la tai vä­li­har­jal­la.

Fin­Ter­veys-tut­ki­muk­sen mu­kaan 30–64-vuo­ti­as­ta nai­sis­ta noin 81 pro­sent­tia pe­see ham­paat kak­si ker­taa päi­väs­sä, mie­his­tä näin toi­mii vain 57 pro­sent­tia.

– Jot­ta suu voi­si hy­vin, oma­hoi­don ja elin­ta­po­jen pi­täi­si ol­la kun­nos­sa. Ruo­ka­va­lio ja uni ovat myös tär­kei­tä ko­ko­nais­ter­vey­del­le, Ka­ri­nen muis­tut­taa.

Myös ni­ko­tii­ni­tuot­tei­den ja al­ko­ho­lin käyt­tä­mi­nen vai­kut­ta­vat ne­ga­tii­vi­ses­ti suu­ter­vey­teen ja li­sää­vät esi­mer­kik­si pa­ro­don­tii­tin ris­kiä.

Ni­ko­tii­ni­pus­sien ja säh­kö­tu­pa­koi­den vai­ku­tuk­sis­ta suun ter­vey­teen ei ole vie­lä riit­tä­väs­ti tut­ki­mus­näyt­töä, sil­lä tuot­teet ovat uu­sia ja tut­ki­muk­set vie­vät vuo­sia. Ike­nien ja li­ma­kal­vo­jen muu­tok­set sen si­jaan ha­vai­taan usein hy­vin no­pe­as­ti.

– Nä­em­me  li­ma­kal­vois­ta, jos po­ti­las käyt­tää ni­ko­tii­ni­pus­se­ja tai nuus­kaa. Käyt­tö­koh­das­sa on usein li­ma­kal­vo­muu­tos, Ka­ri­nen sa­noo.

Freja Frankenhaeuser nauttii työstään hammaslääkärinä. – Hammaslääkärinä näkee usein jo nopeasti, miten potilaan tila paranee ja säryt katoavat. Lisäksi saamme – ja meidän pitääkin – kehittää itseämme työn ohella ja kehittää omaa alaamme eteenpäin.

Merja Forsman

Ener­gi­a­juo­mien ku­lu­tus on kas­va­nut, mikä nä­kyy myös ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la.  Hap­pa­mat juo­mat ku­lut­ta­vat kiil­let­tä ja edis­tä­vät rei­kiin­ty­mis­tä.

Ka­ri­nen ja Fran­ken­ha­eu­ser ovat huo­lis­saan eten­kin nuor­ten ham­pai­den kun­nos­ta.

– Mo­nil­le tu­lee yl­lä­tyk­se­nä, et­tä nä­em­me hap­pa­mien juo­mien ai­heut­ta­man eroo­si­on ham­pais­ta.  Meil­lä käy pal­jon nuo­ria, joil­la on vir­voi­tus­juo­mis­ta ai­heu­tu­nut­ta rei­kiin­ty­mis­tä ja kiil­teen liu­ke­ne­mis­ta. Vaik­ka nuo­ri oli­si pes­syt ham­pai­ta sään­nöl­li­ses­ti, kiil­tee­seen on jo il­mes­ty­nyt kuop­pia, Fran­ken­ha­eu­ser ker­too.

Ener­gi­a­juo­mis­ta ja vir­voi­tus­juo­mis­ta on hait­taa eten­kin, kun nii­tä naut­tii use­as­ti päi­väs­sä sie­mail­len.

Sään­nöl­li­nen ate­ri­a­ryt­mi ja na­pos­te­lun vält­tä­mi­nen ovat muu­ten­kin tär­kei­tä suun ter­vey­del­le, sil­lä ham­paat kes­tä­vät vain noin vii­si hap­po­hyök­käys­tä päi­väs­sä.

Näsin hammashoitolan seinällä on pysäyttävä juliste, josta näkee, paljonko eri herkut sisältävät sokeria.

Merja Forsman

Ka­ri­nen ja Fran­ken­ha­eu­ser an­ta­vat kui­ten­kin hy­viä uu­ti­sia ham­mas­hoi­dos­sa lais­kot­te­le­vil­le: kos­kaan ei ole lii­an myö­häis­tä aloit­taa ham­pai­den hoi­ta­mis­ta.

– Mitä ai­em­min ham­pais­ta al­kaa pi­tää huol­ta, sitä pa­rem­pi, mut­ta myös myö­hem­min voi he­rä­tä ti­lan­tee­seen ja pa­ran­taa ru­tii­ne­jaan, Fran­ken­ha­eu­ser lu­paa.

Al­ka­vat rei­ät voi py­säyt­tää ja ien­tu­leh­duk­sen pa­ran­taa, kun ham­paat puh­dis­taa suo­si­tus­ten mu­kaan.

– Esi­mer­kik­si ien­tu­leh­duk­ses­sa pa­ran­tu­mis­tu­lok­sia voi näh­dä jo pa­ris­sa vii­kos­sa jos oma­hoi­toa on ko­hen­net­tu, Ka­ri­nen sa­noo.

Ka­ri­nen ha­lu­aa muis­tut­taa myös sään­nöl­lis­ten ham­mas­tar­kas­tus­ten mer­ki­tyk­ses­tä. 

– Mo­net suu­hun liit­ty­vät on­gel­mat voi­vat ol­la hy­vin­kin pit­kään oi­reet­to­mia.Ham­mas­tar­kas­tuk­sis­sa tut­ki­taan usein ham­pai­den li­säk­si li­ma­kal­vot, jol­loin voim­me ha­vai­ta va­ka­vam­pi­a­kin tau­te­ja, ku­ten suu­syö­vän, joka to­sin on har­vi­nai­nen. Suu­syö­pä on ikä­vä sai­raus, joka va­li­tet­ta­van usein löy­de­tään vas­ta, kun se on jo pit­käl­le eden­nyt. Sil­loin en­nus­te­kin on huo­nom­pi, Ka­ri­nen ker­too.

En­nal­ta­eh­käi­sy ja on­gel­mien var­hai­nen ha­vait­se­mi­nen on ai­na pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin nii­den hoi­ta­mi­nen vas­ta, kun ne ovat jo eh­ti­neet ai­heut­taa suu­rem­pia hait­to­ja.

Kun suu voi hy­vin, koko keho voi pa­rem­min.