Viikon kysymys
Neste ulkoistaa Kilpilahden pelastuspalvelun Securitakselle
Solhem tarvitsee uuden katon – Pelasta pala Porvoota -keräys avautuu torstaina
Porvoo Hockey Clubin naisten mestaruusputki jatkuu – Seitsemäs SM-kulta putkeen
Sipoo-viikko tarjoaa yllätyksiä ja elämyksiä koko perheelle
Kuntien laskentavirhe koitui haastavaksi tehtäväksi – Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella edessä säästökuuri
Ystävyyttä vuosien takaa kannattaa vaalia – Porvoon ystävyyskaupunki Hancockin edustajat kävivät kylässä
Kuntien laskentavirhe koitui haastavaksi tehtäväksi – Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella edessä säästökuuri
Nälkäpäivä tarvitsee lisää kerääjiä Loviisan seudulle
Digitan välittämissä antenni-tv- ja radiolähetyksissä häiriöitä
Neste ulkoistaa Kilpilahden pelastuspalvelun Securitakselle
Miksei kaupungin asukkaita ja heidän osaamisiaan huomioida?
Paljon voi tehdä ilman päätösvaltaa
Kuka kantaa vastuun lasten kustannuksella tehdyistä säästöistä?
Vastine Sari Gladin mielipidekirjoitukseen 27.8.
Raskaus ei saa olla riski – Työnantajien vastuu perhevapaasyrjinnän ehkäisyssä sekä perheiden tukeminen lapsiperhearjessa
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Kuntien laskentavirhe koitui haastavaksi tehtäväksi – Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella edessä säästökuuri
– Kunnat ovat hieman vaihtelevasti ylläpitäneet kiinteistöjään. Monissa kunnissa on ollut kymmenen vuotta sote-kiinteistöissä minimiylläpito. Ainoastaan Sipoossa on pidetty hyvin huolta terveysasemista, hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sanoi. Vierellä Stig Fredrikssonin maalaus, joka tietyllä tavalla kuvastaa hyvinvointialuetta.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tavoittelee 60 miljoonan euron tuottavuusohjelmaa tulevina vuosina.
Tämän vuoden loppuun mennessä kertyvä alijäämä on 97,6 miljoonaa euroa vuosilta 2023–2025.
– Jos ja kun pystymme päättämään ja esittämään lisäsäästötoimenpiteitä, arvioimme, että ensi vuonna noin 6,5 miljoonan euron alijäämä olisi todennäköinen, hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist kertoi madonlukuja paikallismedialle viime viikolla.
Hyvinvointialue joutuu panostamaan lisää erikoissairaanhoitoon ensi vuonna, koska alueella epäillään, ettei lyhyellä aikavälillä pystytä vaikuttamaan merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksiin.
Kaikki palvelumuodot ja -verkko täytyy käydä tarkasti läpi
Vuoteen 2029 ulottuvalla tuottavuusohjelmalla olisi hyvinvointialueen suunnitelmien mukaan mahdollista saavuttaa noin 60 miljoonan euron kustannushyödyt.
– Helppoa se ei ole ja vaatii melko radikaaleja toimenpiteitä. Näin pystyisimme vuodesta 2027 alkaen tekemään ylijäämäisiä tuloksia, Lönnqvist sanoi.
Hän myöntää, että suunnitelma on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen.
– Se tarkoittaa, että kaikki palvelumuodot ja -verkko täytyy käydä hyvin tarkasti läpi ja säädellä lakisääteistä minimitasoa, Lönnqvist jatkoi.
Hyvinvointialue on käynyt tuottavuusohjelmaa läpi FCG Consulting Group Oy:n kanssa.
"Ensi vuonna valtionrahoitus ei käytännössä kasva ollenkaan"
Valtionrahoitus ei tule merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina.
– Muutos on ollut käytännössä korkeimmillaan vuosina 2024–2025. Vuoden 2026 valtionrahoitus on muuttunut tänä vuonna jo kaksi kertaa siitä, mitä valtio ilmoitti viime vuonna, Lönnqvist kertoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen osalta tämä tarkoittaa noin 14 miljoonan euron vähennystä, mikä on enemmän kuin pelastuslaitoksen koko vuoden budjetti.
– Ensi vuonna valtionrahoitus ei käytännössä kasva ollenkaan. Se tarkoittaa, että meidän täytyy löytää säästökohteita. Eli tulopuoli ei jousta, vaan ainoastaan kustannukset, Lönnqvist kertoi.
Valtion rahoitus muodostaa noin 90 prosenttia hyvinvointialueen tuloista.
"Kunnat ovat raportoineet liian pienet kustannukset"
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kumulatiivinen siirtymätasaus vuoden 2029 lopussa on -123,3 miljoonaa euroa. Siirtymätasaus on samantyyppinen erä kuin kunnissa oli aikoinaan verotulontasaus.
Siirtymätasaus on laskettu sillä perusteella, mitä kunnat ovat ilmoittaneet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kustannuksia vuosina 2021 ja 2022. Sitä on verrattu laskennalliseen kustannukseen, mitä Itä-Uudellamaalla olisi tiettyjen indikaattorien perusteella.
– Meidän mielestä kunnat ovat raportoineet liian pienet kustannukset vuosilta 2021 ja 2022. Olemme tutkineet tutkihallintoa.fi -nimistä portaalia. ja mielestämme kuntien sisäisiä kustannuksia tukipalveluista, hallinnosta ja sisäisistä vuokrista ei ole kohdistettu oikein, Lönnqvist sanoi.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan se tarkoittaa sitä, että rahoituksen laskentapohja on ollut selkeästi liian alhainen lähtötilanteessa, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa.
– Meidän arvion mukaan todelliset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kustannukset vuonna 2022 ovat olleet 20,8 miljoonaa suuremmat. Sen lisäksi täytyy muistaa, että pelastuslaitoksen kalustoa myytiin ja liisattiin takaisin, josta seurasi myyntivoitto.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutui kaiken kukkuraksi maksamaan vuonna 2023 Apotti-järjestelmästä noin 7 miljoonaa euroa, mitä ei ollut huomioitu pohjalaskelmissa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist haluaa, että talouden tasapainottaminen hoidetaan alueella itse. – En edes halua ajatella, että käynnistettäisiin aluejakoselvitys, hän sanoi paikallismedialle.
Marko Wahlström
Valtiovarainministeriö käynnisti arviointimenettelyn
Lönnqvistin mukaan iso osa hyvinvointialueen taloudellisesta haasteesta johtuu siitä, että laskentaolettama on ollut väärin.
– Meidän mielestä tämä rahoitusmalli pitäisi korjata, jotta myös Itä-Uudellamaalla voidaan tarjota yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut.
Hyvinvointialueella toki ymmärretään, että talouden tilanne on haasteellinen, eikä valtio halua ryhtyä korjaustoimiin.
– Käsittääkseni myös Lapissa ja Keski-Suomessa on ihan samanlainen ongelma eli siirtymätasauslaskelma on ollut virheellinen, Lönnqvist sanoi.
Valtiovarainministeriö päätti viime kesäkuussa arviointimenettelyjen käynnistämisestä Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa. Itä-Uudellemaalle asetettiin elokuussa kuusihenkinen arviointiryhmä, joka piti ensimmäisen kokouksensa viime viikolla.
Hyvinvointialue ei ole voinut vaikuttaa tulopohjaan merkittävästi
Vaihtoehdossa, että mitään ei tehdä, hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä olisi 150 miljoonaa euroa.
– Jos se mitä maksamme tähän kansalliseen järjestelmään eli kumulatiivinen siirtymätasauksemme olisi määritelty oikein, kumulatiivinen alijäämämme olisi ehkä noin 26 miljoonaa euroa vuonna 2029, Lönnqvist maalasi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole voinut vaikuttaa tulopohjaan merkittävästi.
– Kustannuksiakaan ei ole lisätty, vaan osa niistä aiheutuu pakollisesta palkkaharmonisaatiosta ja siitä, että olemme maksaneet aika monta vuotta erilaisten kuntapohjaisten järjestelmien käytöstä, Lönnqvist kertoi.
"Yritämme viimeiseen asti välttää sitä, että toimenpiteet näkyvät asiakkaille"
Sisäisiä kustannuseriä on laskettu väärin usealla palvelualueella.
– Pelastustoimessa poikkeama on ollut noin 900 000 euroa, ikääntyneiden palveluissa 7,5 miljoonaa euroa, perhe- ja sosiaalipalveluissa lähes 7 miljoonaa euroa sekä terveyspalveluissa 5,4 miljoonaa euroa, Lönnqvist luetteli.
– Erot ovat merkittäviä. Jos laskentapohja olisi ollut oikea meidän tilanteemme ei olisi näin vaikea, hän korosti.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokoontuu iltakouluun tiistaina 21.10. käsittelemään konkreettisia toimenpiteitä taloustilanteen kohentamiseksi.
– Yritämme viimeiseen asti välttää sitä, että toimenpiteet näkyvät asiakkaille. Meidän täytyy myös varjella mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäiseviä palveluita. Mehän emme halua tehdä esityksiä, jotka ovat välittömiä säästöjä nyt, mutta aiheuttavat suuria kustannuksia tulevaisuudessa, Lönnqvist sanoo.
Hänen mukaan muutoksia nykyisiin palveluihin on joka tapauksessa tulossa.
– Se, kuinka toimenpidekelpoisen säästösuunnitelman saamme aikaiseksi, ratkaisee sen kuinka pitkän jatkoajan saamme. Arviomenettely on tällä hetkellä lain mukaan ainoa keino saada lisäaikaa, Lönnqvist arvioi.
"Toivomme ymmärrystä alueen asukkailta ja poliitikoilta"
Kymmenkunta hyvinvointialuetta on yhtä haasteellisessa tilanteessa kuin Itä-Uusimaa.
– Näyttää siltä, että talouden tasapainottaminen muka auttaisi kuntia vuonna 2027 ei tule onnistumaan, Lönnqvist jatkoi.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan pienillä säästötoimenpiteillä on merkitystä.
– Tarvitsemme ihan kaikki toimenpiteet, jotta tässä voidaan onnistua. Toivomme ymmärrystä alueen asukkailta, mutta myös poliitikoilta. Hyvinvointialue tulee saada viedä parempaan iskuun tulevaisuutta ajatellen, Lönnqvist sanoi.
– En edes halua ajatella, että käynnistettäisiin aluejakoselvitys. Haluan, että hoidamme tämän itse. Meidän pitäisi saada aikaiseksi sellainen talouden suunnitelma, että päästään tekemään positiivisia tuloksia. Jos emme saa tilannetta korjattua 1,5 vuodessa, nykyisellä järjestelmällä se ei ole enää mahdollista.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
