LA­PIN­JÄR­VI, KIR­KON­KY­LÄ La­pin­jär­vel­lä pe­rin­tei­ses­ti jär­jes­tet­ty kar­kaus­päi­vän (29.2.) ko­sin­ta­juh­la jää tänä vuon­na vä­liin.

– Suun­taam­me te­ke­mi­sen La­pin­jär­ven 450-vuo­tis­juh­la­vuo­den val­mis­te­luun ja to­teut­ta­mi­seen, kun­nan­joh­ta­ja Jark­ko Sor­van­to vah­vis­taa.

Hä­nen mu­kaan juh­la­vuo­si tu­lee nä­ky­mään mo­nin eri ta­voin jo tänä vuon­na.

– Ja tie­tys­ti var­si­nai­se­na juh­la­vuon­na 2025.

Kun­nas­sa on ko­sit­tu jul­ki­ses­ti vii­te­nä vuon­na

Kar­kaus­päi­vän ko­sin­ta­juh­la on jär­jes­tet­ty pis­kui­ses­sa maa­lais­pi­tä­jäs­sä vuo­si­na 2000, 2004, 2008, 2016 ja 2020.

Kaik­kien ai­ko­jen en­sim­mäi­nen jul­ki­nen ko­sin­ta­juh­la poi­ka­mies­pörs­sei­neen jär­jes­tet­tiin vuon­na 2000. Sa­maan ai­kaan La­pin­jär­vel­lä jär­jes­tet­tiin myös lu­mi­veis­tos­kil­pai­lu. His­to­ri­an en­sim­mäi­nen ko­sin­ta ta­pah­tui lu­mes­ta teh­dys­sä ko­sin­ta­pai­kas­sa.

Nel­jän vuo­den ku­lut­tua ko­sin­ta­pa­re­ja oli yh­dek­sän, joil­le oli lu­vas­sa tont­ti puo­leen hin­taan tai 1 000 eu­roa. Poi­ka­mies­ten pörs­sis­sä oli nais­ten ko­sit­ta­vak­si tar­jol­la kol­me sink­ku­mies­tä.

Kol­man­nes­sa ko­sin­ta­juh­las­sa vuon­na 2008 ta­pah­tu­man suo­je­li­jak­si oli saa­tu ky­lä­kaup­pi­as Vesa Kes­ki­nen, joka oli myös suos­tu­nut ta­pah­tu­man yh­dek­si sul­ha­seh­dok­kaak­si. Julk­ki­seh­do­kas sai La­pin­jär­vel­tä noin 40 ko­sin­ta­tar­jous­ta sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, et­tä hän suos­tuu nai­mi­siin La­pin­jär­vel­le. Pai­kal­li­sia ko­sin­ta­e­si­tyk­siä näh­tiin tuol­loin seit­se­män, jois­ta tiet­tä­väs­ti yh­det pää­tyi­vät ruk­ka­siin.

Vä­li­vuo­den jäl­keen vuon­na 2016 rak­kau­den­täy­tei­sen vii­kon­lo­pun jul­ki­seen ko­sin­ta­juh­laan oli saa­tu hou­ku­tel­luk­si vain yk­si pari. Tu­le­va mor­si­an Ka­rin Wickst­röm kosi mies­tään Frans Hol­lmé­nia.

Vuon­na 2020 maa­il­man suu­rim­man pot­ku­kel­kan pääl­lä rak­kau­ten­sa kävi tun­nus­ta­mas­sa Jo­han­na Ris­sa­nen ja Ant­ti Iha­lai­nen, Lari ja Nii­na sekä Char­lot­ta ja Ras­mus, joi­den häi­tä tans­sit­tiin 27.6 2020.

Ku­nin­gas Ju­ha­na III an­toi pe­rus­ta­mis­mää­räyk­sen

La­pin­jär­vi on iki­van­haa asu­tu­sa­lu­et­ta, jon­ka van­him­mat ki­vi­kau­den löy­döt ovat 6 000 vuo­den ta­kaa.

It­se­näi­nen pi­tä­jä La­pin­jär­ves­tä tuli vuon­na 1575 Ruot­si–Suo­men ku­nin­gas Ju­ha­na III:n mää­räyk­ses­tä.

Ku­nin­kaan al­le­kir­joit­ta­mas­ta käs­kys­tä käy il­mi, et­tä La­pin­jär­ven sil­loi­nen kap­pe­li si­jait­si kau­ka­na Per­na­jan ja Pyh­tään pap­pi­lois­ta, ja et­tä ”ala­mai­set ei­vät pää­se osal­li­sik­si Ju­ma­lan sa­nas­ta ja sak­ra­men­teis­ta niin kuin pi­täi­si”

Mie­len­kiin­toi­sen sä­väyk­sen seu­tu­kun­nan asu­tus­his­to­ri­aan an­taa kun­nan ni­men al­ku­pe­rä. Nimi on mer­kin­nyt alun pe­rin jär­veä, jon­ka ym­pä­ril­le asu­tus on syn­ty­nyt.

Ruot­sin­kie­li­sen ran­ni­kon ja hä­mä­läis­ten ete­läis­ten ta­ka­mai­den vä­li­sel­lä alu­eel­la asu­nut­ta met­säs­tä­jä­kan­saa lap­pa­lai­sik­si. Täs­tä on saa­nut al­kun­sa Lapp-ni­mien syn­ty­mi­nen paik­ka­kun­nal­la.