BRYS­SEL–POR­VOO Eu­ro­po­li­tiik­ka tun­tuu mo­nel­le suo­ma­lai­sel­le kau­kai­sel­ta ja jok­seen­kin häh­mäi­sel­tä asi­al­ta. To­si­a­si­as­sa Eu­roo­pan Uni­o­nis­sa teh­dyt pää­tök­set vai­kut­ta­vat jo­kai­sen ar­kie­lä­mään. Mar­ras­kuun alus­sa 26 Lin­nan­kos­ken lu­ki­o­lais­ta pää­si­vät opin­to­mat­kal­le Brys­se­liin tu­tus­tu­maan eu­ro­par­la­men­tin ar­keen, ko­mis­si­oi­hin ja ko­mi­te­oi­hin sekä yl­lät­tä­en myös Itä-Eu­roo­pan mie­hi­tys­his­to­ri­aan.

Mat­kal­le 80 ha­lu­kas­ta

Vii­mek­si pari vuot­ta sit­ten to­teu­tet­tu mat­ka Brys­se­liin oli ha­lut­tua ta­va­raa Lin­nan­kos­ken lu­ki­os­sa. Mu­kaan mat­kal­le haki yh­teen­sä 80 opis­ke­li­jaa, eli reis­sun pääl­le pää­si lo­pul­ta vain al­le kol­ma­so­sa ha­luk­kais­ta. Toi­sen vuo­den opis­ke­li­jat Mart­ha Kan­to­la, Nee­lia Har­to­lah­ti ja Saku Ny­man ovat kaik­ki kiin­nos­tu­nei­ta kan­sain­vä­li­sis­tä suh­teis­ta.

– It­se olen kiin­nos­tu­nut EU:ssa työs­ken­te­le­mi­ses­tä. Ker­roin ha­ke­muk­ses­sa, et­tä olen miet­ti­nyt, et­tä jos­sain vai­hees­sa elä­mää oli­si kiva pääs­tä sin­ne töi­hin ja et­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä suo­ma­lai­sia edus­ta­jia siel­lä, Har­to­lah­ti ker­too.

– Koen, et­tä on tie­tyl­lä ta­paa kan­sa­lais­vel­vol­li­suus ol­la si­vis­ty­nyt näis­tä ai­heis­ta yli­pää­tään. Mie­les­tä­ni kaik­kien pi­täi­si tie­tää, mi­ten se (EU) toi­mii, Ny­man li­sää.

Va­lin­taan vai­kut­ti pait­si va­paa­muo­toi­nen ha­ke­mus, myös yh­teis­kun­ta­o­pin kurs­seil­ta saa­dut ar­vo­sa­nat. Kan­to­la, Har­to­lah­ti ja Ny­man ai­ko­vat kaik­ki osal­lis­tua myös yh­teis­kun­ta­o­pin kir­joi­tuk­siin.

Matkallaan lukiolaiset pääsivät Jussi Saramon vieraiksi tutustumaan Europarlamentin arkeen.

Käyn­te­jä ko­mis­si­os­sa, mi­nis­te­ri­neu­vos­tos­sa ja par­la­men­tis­sa

Jo­kai­nen opis­ke­li­ja sai Uni­o­nil­ta yli 600 eu­ron tuen mat­kal­leen. Pu­li­tet­ta­vaa koko reis­sus­ta jäi lu­ki­o­lai­sil­le vain 170 eu­roa hen­ki­löä koh­den si­säl­tä­en mat­kus­ta­mi­sen ja ma­joi­tuk­sen. Mat­kal­la lu­ki­o­lai­set pää­si­vät tu­tus­tu­maan EU:n toi­min­taan use­am­mas­ta vink­ke­lis­tä.

– Kä­vim­me mi­nis­te­ri­neu­vos­tos­sa, ja se oli mie­len­kiin­tois­ta, kun siel­lä oli il­mas­to­ko­kous sa­maan ai­kaan, Har­to­lah­ti ker­too.

Mi­nis­te­ri­neu­vos­to­vie­rai­lun jäl­keen lu­ki­o­lai­set pää­si­vät tu­tus­tu­maan ko­mis­si­on ja EU:n ko­mi­te­oi­den ar­keen, jon­ka jäl­keen he pää­si­vät seu­raa­maan par­la­men­tin toi­min­taa eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Jus­si Sa­ra­mon vie­raa­na. Va­paa-ai­kaa oli kol­mi­päi­väi­sel­lä reis­sul­la ai­na il­ta kuu­des­ta eteen­päin, joka ku­lui ra­vin­to­lois­sa käy­des­sä ja Brys­se­lin näh­tä­vyyk­siä ih­me­tel­les­sä.

– Vie­tim­me pal­jon ai­kaa iso­na ryh­mä­nä. Kä­vim­me syö­mäs­sä ja vä­hän kau­poil­la ja käys­ken­te­lim­me kau­pun­gis­sa, Kan­to­la sa­noo.

Me­kaa­ni­nen vika pit­kit­ti mat­kaa

Kun Brys­sel oli näh­ty, oli ai­ka pa­la­ta ta­kai­sin Koto-Suo­meen. Läh­tö­kuo­pis­sa len­to­ko­nees­sa, jon­ka oli tar­koi­tus len­nät­tää mat­kaa­jat ta­kai­sin ko­ti­maa­han­sa, il­me­ni kui­ten­kin me­kaa­ni­sia on­gel­mia moot­to­riin len­näh­tä­neen lin­nun ta­kia. Kos­ka kor­vaa­vaa len­toa ei sa­mal­le päi­väl­le jär­jes­ty­nyt, por­voo­lai­nen lu­ki­o­lais­po­ruk­ka jou­tui jää­mään Brys­se­liin vie­lä yh­dek­si yök­si, jos­ta he len­täi­si­vät seu­raa­va­na päi­vä­nä Rii­kan kaut­ta Hel­sin­kiin.

– Al­kuun har­mit­ti, et­tä jää kou­lu­ju­tuis­sa jäl­keen, mut­ta har­mi­tus kyl­lä meni ohi heti, kun pää­sim­me ho­tel­lil­le, Ny­man nau­rah­taa.

Ext­ra-yön ma­joi­tus­ho­tel­li oli ai­kai­sem­paan ma­joi­tuk­seen näh­den pal­jon hulp­pe­am­pi. Siel­lä lu­ki­o­lai­set sai­vat myös kaik­ki omat huo­neen­sa.

Yl­lät­tä­vä Itä-Eu­roop­pa -ex­cur­sio

Seu­raa­va­na päi­vä­nä lu­ki­o­lais­po­ruk­ka len­si Lat­vi­an pää­kau­pun­kiin, Rii­kaan, jos­sa he pää­si­vät nä­ke­mään Eu­roo­pan his­to­ri­aa jäl­leen uu­des­ta nä­kö­kul­mas­ta. Kuu­si­tun­tis­ta vaih­to­ai­kaa ku­lu­tet­tiin vie­rai­le­mal­la mie­hi­tys­mu­se­os­sa, joka nos­ti esiin Itä-Eu­roo­pan neu­vos­to­liit­to­lais­ta his­to­ri­aa.

– Kes­kus­ta ja van­ha­kau­pun­ki oli­vat to­del­la hie­no­ja, mut­ta heti nii­den ul­ko­puo­lel­la oli enem­män sel­lais­ta neu­vos­to­liit­to­lais­ta be­to­ni­ra­ken­nus­ta. Myös asi­a­kas­pal­ve­lun taso oli ihan eri, Ny­man muis­te­lee.

Toisen vuosikurssin opiskelijat Martha Kantola, Saku Nyman ja Neelia Hartolahti pitävät tärkeänä, että nuoret ovat perillä politiikasta.

Niki Viheriävaara

Opin­to­mat­kat hyvä tapa nuor­ten ak­ti­voi­mi­seen

Kan­to­la, Ny­man ja Har­to­lah­ti pi­tä­vät kaik­ki tär­ke­ä­nä sitä, et­tä nuo­ret pe­reh­tyi­si­vät po­li­tii­kan kie­mu­roi­hin. Brys­se­lin reis­sun kal­tai­sia opin­to­mat­ko­ja he pi­tä­vät hy­vä­nä kei­no­na ak­ti­voi­da nuo­ri­soa kiin­nos­tu­maan po­li­tii­kas­ta.

– Mat­kal­la saim­me konk­reet­tis­ta ku­vaa EU:n toi­min­nas­ta. Vaik­ka yh­teis­kun­ta­o­pin kol­man­nel­la kurs­sil­la on­kin käy­ty läpi ne toi­min­ta­ta­vat, asi­at jäi­vät pa­rem­min mie­leen, kun sii­hen sai sel­lai­sen konk­reet­ti­sen pin­nan, Ny­man sa­noo.

– Oli mie­len­kiin­tois­ta, kuin­ka kaik­ki oli siel­lä oi­ke­as­ti niin tii­viis­ti. Se oli sel­lai­nen Eu­roop­pa-kes­kit­ty­mä, Kan­to­la poh­tii.

Vie­rai­lu Eu­roop­pa-kes­kit­ty­mäs­sä ava­si myös kan­sain­vä­li­sen työn mo­ni­puo­li­suut­ta ja yl­lät­ti me­net­te­ly­ta­voil­laan.

– Siel­lä oli niin pal­jon eri­lai­sia työ­paik­ko­ja, ei­vät­kä kaik­ki vält­tä­mät­tä liit­ty­neet po­li­tiik­kaan. Ta­pa­sim­me esi­mer­kik­si yh­den tul­kin, ja ta­lous­puo­len työn­te­ki­jöi­tä oli pal­jon, Har­to­lah­ti ku­vai­lee.

– Ja tur­va­tar­kas­tuk­sia oli ai­van jää­tä­vän pal­jon. Las­kim­me, et­tä nii­tä oli jo­tain 20, Kan­to­la nau­rah­taa.

Ak­tii­vi­ses­ti vai­kut­ta­maan pää­tök­sen­te­koon

Kan­to­la, Har­to­lah­ti ja Ny­man tie­tä­vät, et­tä Eu­roo­pan Uni­o­nin pää­tök­set vai­kut­ta­vat kaik­kien suo­ma­lais­ten ar­ki­päi­vään. EU voi kui­ten­kin tun­tua mo­nil­le kau­kai­sel­ta asi­al­ta, ja on tär­ke­ää, et­tä nuo­ri­soa ak­ti­voi­tai­siin kiin­nos­tu­maan sii­tä, mis­sä hei­dän elä­mi­än­sä kos­ke­vat pää­tök­set teh­dään. Vuo­den 2024 eu­ro­vaa­leis­sa suo­ma­lai­sis­ta ää­ni­oi­keu­te­tuis­ta vain hie­man yli 40 pro­sent­tia hyö­dyn­si ää­nen­sä.

– Nuor­ten­kin asi­ois­ta siel­lä pää­te­tään. On tär­ke­ää, et­tä ol­laan val­veu­tu­nei­ta sii­tä, mitä pää­tök­siä siel­lä teh­dään, Ny­man sa­noo.

– Po­li­tiik­ka­han on käy­tän­nös­sä kaik­ki kai­kes­sa. On pe­lot­ta­va aja­tus, et­tä ei tie­de­tä, mitä siel­lä pää­te­tään. Jon­kun ver­ran oli­si hyvä ot­taa sel­vää it­se, vaik­ka se ei kiin­nos­tai­si­kaan, Kan­to­la li­sää.

– Nuo­ret ovat po­li­tii­kan tu­le­vai­suus. He­hän nii­tä päät­tä­jiä ovat myö­hem­min elä­mäs­sä, Har­to­lah­ti tii­vis­tää.

FAK­TA

Eu­roo­pan uni­o­nin pää­tök­sen­te­ko­e­li­met
Eu­roo­pan par­la­ment­ti
» Edus­taa EU-mai­den kan­sa­lai­sia. Edus­ta­jat va­li­taan suo­ril­la vaa­leil­la vii­den vuo­den vä­lein.
Eu­roop­pa-neu­vos­to
» EU-mai­den päät­tä­jien neu­vos­to, joka mää­rit­te­lee ylei­sen toi­min­ta­suun­nan ja pri­o­ri­tee­tit.
Eu­roo­pan uni­o­nin neu­vos­to
» Mi­nis­te­ri­neu­vos­to. Edus­taa jä­sen­mai­den hal­li­tuk­sia.
Eu­roo­pan ko­mis­sio
» Val­voo EU:n yh­tei­siä etu­ja. Koos­tuu ko­mis­saa­ri­ryh­mäs­tä, jos­sa on yk­si edus­ta­ja kus­ta­kin jä­sen­val­ti­os­ta.