Viikon kysymys
A-
A+
– Emme halua luopua tästä mistään hinnasta. Miksi hyvinvointialue haluaa meidät pois täältä? Jokainen tekee täällä erilaisia liikkeitä oman kuntonsa ja kykynsä mukaan. Emme tule tänne kylpemään, vaan oman terveytemme takia, Seija Tura sanoo.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Omenamäen palvelukeskuksen yleiset uintivuorot päättyvät vuodenvaihteessa. Päätös perustuu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tekemään riskiarviointiin, jonka mukaan nykyinen valvontajärjestely ei täytä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeistuksen mukaisia turvallisuusvaatimuksia.
– Tuntuu siltä, että meistä halutaan eroon. Julkisuuden avulla yritämme saada vuorot palautettua ja myös uimavalvojan tänne, omatoimiryhmän puhemieheksi ryhtynyt Seija Tura sanoo altaan äärellä.
Palvelutalossa on käynyt viikossa 80–90 vapaavuorolaista, jotka ovat iältään yli 65-vuotiaita.
– Toiset käy kerran viikossa. Itse käyn kolme kertaa viikossa.
Omenamäen palvelukeskuksen asukkaat saavat käydä altaalla aina, kun heillä on siihen mahdollisuus.
"Tämä on paljon lempeämpi paikka kuin uimahalli"
Tura muistuttaa, että palvelukeskuksen allas on terapia-allas, jossa on lämmintä vettä (+ 28–30 astetta) ja veden syvyys on enimmillään 1,35 metriä.
– Nämä ovat sellaisia meidän tarpeisiin soveltuvia hyviä asioita. Näitä ei ole uimahallissa, jonne meitä ollaan sysäämässä.
Vapaavuorolaiset kuntouttavat Omenamäessä itseään.
– Uimahallissa uidaan, Tura jatkaa.
Omenamäen terapia-altaassa kaikki liikkuvat koko ajan jollakin tavalla.
– Itseltäni on leikattu kuusi vuotta sitten polvi. Minun olisi pitänyt mennä toisenkin polven leikkaukseen, mutta terapia-altaan ansiosta leikkausta ei ole tarvittu, Tura sanoo.
Hän sanoo, että altaassa hän voi tehdä kuntosalilta tuttuja lihaksia vahvistavia liikkeitä veden kannatellessa kehoa.
– Tämä on paljon lempeämpi paikka kuntoutukseen kuin uimahalli. Lämmin vesi auttaa muun muassa aivoinfarktipotilaan nyrkkiin puristuneen käden aukeamisessa, Tura jatkaa.
Eräs rouva altaasta huikkaa käyneensä Omenamäessä melkein 10 vuotta.
– Minun ei ole tarvinnut mennä lonkkaleikkaukseen. Lääkäri sanoi, että jalan pitää saada liikuntaa ja lihakset kuntoon. On järkevämpää, että olemme täällä liikkumassa kuin jonossa Näsissä koko porukka.
Voi vain kysyä, että onko tässä järkeä vai ei?
Päätös yleisten uintivuorojen päättymisestä syntyi Palvelujen järjestäminen -lautakunnan kokouksessa 2.12.
– Meille oli edellisellä viikolla annettu uintivuoroja jo ensi vuoden alkuun ja seuraavalla viikolla (10.12.) saimme ilmoituksen, että omatoimiuinnit loppuvat, Tura kummastelee.
Yleisten vuorojen lisäksi Omenamäessä käy kansalaisopiston ryhmiä, diabetes- ja reumayhdistyksen ryhmiä sekä yksityisten fysioterapeuttien vetämiä ryhmiä.
– Onhan tämä yhteiskunnallekin edullisempaa. Jos tämä loppuu meiltä, niin sen jälkeen olemme terveyskeskus- tai leikkausjonossa. Kenen etu se oikein on? Säästöä ei ainakaan tule, Tura sanoo.
Yleiselle uintivuorolle tulevat maksavat 3,80 euroa käyntikerralta, kun ovat ostaneet 10 kerran sarjakortin. Yksittäin ostettuna uintivuoro maksaa vähän yli 4 euroa.
Vuodenvaihteen jälkeen altaalle ei myydä enää yksittäislippuja tai kertalippuja.
– Jos haluaisimme tulla tänne jatkossa, meidän tulisi perustaa oma ryhmä ja maksaa allasvuokra siltä ajalta, kun tulemme tänne. Ryhmällä pitää olla myös vetäjä, joka ottaa vastuun ja huolehtii maksusta hyvinvointialueelle, Tura kertoo.
– Eli toimintaa vaikeutetaan hirveästi. Voi vain kysyä, että onko tässä järkeä vai ei? hän puuskahtaa.
Terapia-altaan valvonta on toteutettu kameravalvonnalla infopisteestä
Tukesin ohjeistus edellyttää riittävän valvonnan järjestämistä altaalla.
– Jos Itä-Uudenmaan hyvinvointialue olisi suopea, se voisi palkata meille valvojan, jolloin voisimme olla täällä esimerkiksi muutaman kerran viikossa määrättyjä tuntimääriä. Näin voitaisiin hyvin työllistää esimerkiksi yksi työtön uimavalvoja tuntityönä, Tura sanoo.
Omenamäen palvelukeskuksen terapia-altaan valvonta on toteutettu kameravalvonnalla talon infopisteestä, joka sijaitsee noin 30 metrin päässä altaasta. Lautakunnan päätöksen mukaan infossa työskentelevällä henkilöllä "ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata kuvaa jatkuvasti muun työn ohella", eikä "henkilöstöllä ole uinninvalvojan pätevyyttä".
– Altaalla on pelastusrengas ja vuoroon otetaan enintään 10 henkilöä. Emme ole täällä yksin ja melkein kaikilla on myös uimatossut. Pukuhuoneessa, suihkussa ja saunassakaan ei ole valvontaa. Tuntuu, että syyt meidän pois saamiseksi ovat keksittyjä, Tura sanoo.
Omatoimivuorolla altaassa käyvien joukossa on myös ensiaputaitoisia henkilöitä.
Porvoolainen Tage Sundman pitää omaehtoista allasvuoroa riittävänä. – Vesi tukee niveliä samalla, kun se antaa vastusta, hän sanoo.
Marko Wahlström
"Tämä on monelle myös sosiaalinen muoto"
Porvoolainen Tage Sundman on käynyt Omenamäen palvelukeskuksen altaalla kolmisen vuotta kaksi–kolme kertaa viikossa.
– Tuntuu siltä, että kaupunki ja hyvinvointialue pallottelevat keskenään asiassa, hän tuumaa altaan äärelle tullessaan.
Sundmanin mukaan yleisten uintivuorojen lakkauttamisesta on käyty keskustelua jo pitkään.
– Turvallisuuskysymys sinänsä on hyvä. Jos turvallisuuden puitteissa päätöstä voidaan kaksikin vuotta venyttää, tuntuu asia ihmeelliseltä.
Hän korostaa, että yli 65-vuotiaille senioreille uimahalli ei ole oikea paikka.
– Hallissa uidaan ja siellä käy paljon lapsia, jotka liikkuvat vauhdikkaasti. Henkilökohtaisesti pelkään sitä, että he törmäävät huonommin liikkuviin.
Sundman ohjattiin terapia-altaaseen Näsin terveyskeskuksen kautta polvinivelvamman johdosta. Allasliikunnan jälkeen hänen ei ole tarvinnut käydä ottamassa polveen kortisonipistosta.
– Omaehtoinen allasvuoro on ihan riittävä. En kaipaa ohjausta, sillä osaan kaikki liikkeet, jotka minulle on opetettu. Tämä on monelle myös sosiaalinen muoto, jolloin pääsee tapaamaan muita ihmisiä. Yleisten vuorojen pitäisi ehdottomasti saada jatkua.
FAKTA
Perusteet päätökselle:
» Riittämätön valvonta: Valvonta on toteutettu kameravalvonnalla infopisteestä, joka sijaitsee noin 30 metrin päässä altaasta, Kameran kuvanlaatu on heikko, eikä infossa työskentelevällä henkilöllä ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata kuvaa jatkuvasti muun työn ohessa.
» Pätevyyden puute: Infopisteen henkilöstöllä ei ole uinninvalvojan pätevyyttä, mikä on Tukesin ohjeistuksen mukaan välttämätöntä turvallisuuden varmistamiseksi.
» Turvallisuusriskit: Valvonnan puutteet voivat johtaa vaaratilanteisiin, kuten hukkumisiin ja loukkaantumisiin, joihin ei pystytä reagoimaan riittävän nopeasti. Lisäksi kameravalvonta ei kata koko tilaa, erityisesti suihkutiloja, joissa liukastumisriski on olemassa.
» Tukesin ohjeistus edellyttää, että uinninvalvojalla ei saa olla muita tehtäviä valvontavuoron aikana ja että kameravalvonta on sallittua vain, jos valvonta on tehokasta ja valvoja on välittömässä läheisyydessä. Näitä edellytyksiä ei Omenamäessä voida täyttää.
» Lähde: Itä-Uudenmaan hyvinvointialue/Palvelujen järjestäminen -lautakunta
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot