Viikon kysymys
A-
A+
– Meillä ei ole mitään numeraalisia tavoitteita kasvaa jäsenmäärältään. Emme myöskään värvää jäseniä muista seurakunnista, maallikkopastori Jim Hakola Porvoon reformoidusta baptistiseurakunnasta sanoo seistessään seurakunnan uudessa kotipesässä, entisen ruotsalaisen seurakuntakodin salissa.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Itäisen Uudenmaan uusin seurakunta tarttui mahdollisuuteen, kun entinen ruotsalainen seurakuntakoti vapautui käyttöön.
Porvoolainen Kim Backman osti Runeberginkatu 24:ssä sijaitsevan kiinteistön Porvoon seurakuntayhtymältä. Arkkitehti Lars Sonckin (1870–1956) 1930-luvulla suunnittelema rakennus edustaa funktionalismia.
Kaava määrittelee kiinteistön käytön: asemakaavan mukaan kiinteistössä tulee olla seurakunnallista toimintaa. Talon yläkertaan rakennetaan asuntoja.
– Sunnuntaisin jumalanpalveluksissamme käy keskimäärin noin 40 henkeä, Jim Hakola kertoo.
Marko Wahlström
Jumalanpalveluksissa käy jäsenmäärää enemmän väkeä
Porvoon reformoitu baptistiseurakunta toimii yhdistyspohjalta. Yhdistys perustettiin kahdeksan perustajäsenen voimin maaliskuussa 2023.
– Näemme tilan johdatuksena, seurakunnan paimeneksi itseään kutsuva maallikkopastori Jim Hakola kertoo.
Seurakunta aloitti toimintansa raamattupiirinä.
– Tällä hetkellä meillä on 29 jäsentä. Sunnuntaisin jumalanpalveluksissa käy keskimäärin noin 40 henkeä, mikä on terve merkki. Todennäköisesti useissa seurakunnissa – varsinkin luterilaisissa – on enemmän jäseniä kuin käyn seurakunnan tilaisuuksissa, Hakola jatkaa.
Alkuun seurakunta kokoontui Hamarin työväentalossa, jonka ikkunoista siintää meri.
– Ongelmaksi siellä tuli se, että emme pystyneet saamaan vakioaikaa säännölliselle jumalanpalvelukselle.
Seurakunta löysi uudeksi paikakseen ruotsinkielisten marttojen kokoontumistilan neljännestä kerroksesta Lundinkadulta.
– Olimme siellä puolitoista vuotta. Positiivinen ongelma oli se, että tila jäi pieneksi. Kun kuulimme Runeberginkatu 24:n ajattelimme, että uutinen on liian hyvä ollakseen totta, Hakola kertoo.
Seurakunta on vuokralla kiinteistön ensimmäisessä kerroksessa, jossa sen käytössä on iso sali, eteinen wc-tiloineen, yksi sivuhuone ja ravintolatasoinen keittiö.
– Seurakuntayhtymältä saimme ostaa salissa olleet tuolit. Salin toinen pääty on kalustettu hankkimillamme pöydillä kirkkokahveja varten.
Porvoon reformoitu baptistiseurakunta kertoo toiminnastaan muun muassa verkkosivuillaan.
Marko Wahlström
"Tämä on meillekin uusi tilanne"
Seurakunnan ensimmäinen tilaisuus uudessa paikassa oli Lucianpäivänä järjestetty joululaulutilaisuus. Sitä seuraavana sunnuntaina tiloissa pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus.
– Jumalanpalvelusten lisäksi vakiotilaisuuksiamme ovat Missionskyrkanissa aiemmin pidetyt torstain raamattupiirit ja naistenpiiri, joka on kokoontunut noin kerran kuukaudessa jonkun kotona, Hakola kertoo.
Hän iloitsee seurakunnan uudesta kotipesästä, joka sijaitsee porvoolaisittain komeana sointuvalla kadulla.
– Tämä on meillekin uusi tilanne. Kun olemme olleet aiemmin vuokratiloissa eri paikoissa, nyt meillä on oma koti. Sali on todella upea monine kauniine elementteineen, kuten kattovalaisimet ja ikkunasyvennykset.
Porvoon evankelis-luterilaisen kirkon entinen ruotsinkielinen seurakuntakoti (svenska församlingshemmet) löysi uudet käyttäjät. Talon käytöstä määritellään asemakaavassa.
Marko Wahlström
"Palaset loksahtivat sattumalta kohdalleen askel askeleelta"
Hakolalla on pitkä tausta Porvoon Helluntaiseurakunnassa, jossa kuului seurakunnan vanhimmistoon.
– Seurakuntamme jäsenillä osalla on helluntaitaustaa ja luterilaista taustaa sekä osa on vapaakirkkolaisia. Lisäksi on monia sellaisia, jotka ovat etsineet seurakuntaa.
Vielä kymmenen vuotta sitten sielunpaimen olisi pitänyt utopistisena ajatusta, että hän toimisi pastorina ja olisi perustanut seurakunnan.
– Asiat vain johtivat toiseen ja palaset loksahtivat sattumalta kohdalleen askel askeleelta.
Hakolalla on musiikkitaustaa. Hän soitti seitsemän vuotta rumpuja laulaja Nina Åströmin yhtyeessä ja toimi artistin managerina. Työuransa mies on tehnyt myyntialalla.
Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan
Suomessa toimii kymmenkunta reformoitua baptistiseurakuntaa. Reformoidun baptismin perustukset juontavat uskonpuhdistuksen aikaan, joten kyse ei ole Suomessakaan mistään uudesta uskonliikkeestä.
– Uskonpuhdistuksen (reformaatio) päähenkilöt olivat Martti Luther, Jean Calvin ja Ulrich Zwingli. Silloin Eurooppa – Etelä-Euroopan roomalaiskatolisuutta lukuunottamatta – jakaantui tavallaan kahtia, Hakola kertoo.
Lutherin vaikutuksesta esimerkiksi Pohjoismaista ja Pohjois-Saksasta tuli luterilaisia, mutta täällä on vain vähän reformoituja. Ne maat (Sveitsi, Hollanti, Skotlanti ja osin Englanti), joissa Calvin kävi, reformoituja on paljon ja luterilaisia vähän.
Reformoidut jakautuvat kahteen leiriin: presbyteereihin ja baptisteihin.
– Opillisesti olemme hyvinkin lähellä alkuperäistä luterilaista oppia pieniä vivahde-eroja lukuunottamatta. Meillä baptisteilla ei esimerkiksi ole lapsikastetta. Puhumme uskovaisten kasteesta, Hakola sanoo.
Opillisesti baptismi painottaa Raamatun arvovaltaa ja omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan.
"Uskon, että on yksin Jumalan työ pelastaa ihminen armosta"
Reformoitu baptismi, baptismi, vapaakirkko ja helluntailaisuus ovat lähellä toisiaan.
– Reformoitua teologiaa kutsutaan calvinismiksi, josta en tiennyt mitään ennen kuin aloin lukea ja tutkia asiaa tarkemmin. Eräs ystäväni totesi, että puhun kuin calvinisti, Hakola sanoo.
Baptismi-termi on saanut nimensä profeetta Johannes Kastajasta (englanniksi John the Baptist), joka julisti parannusta ja kastoi ihmisiä Jordan-joessa valmistellen tietä Messiaalle eli Jeesukselle.
– Uskon, että on yksin Jumalan työ pelastaa ihminen armosta. Kyse ei ole ihmisen vapaasta tahdosta. Tätä vastaan taistelin pitkään, koska asiaa on ihmismielen vaikea ymmärtää. Halusin kuitenkin pitää kiinni totuudesta, Hakola pohtii opillisten asioiden äärellä.
Porvoon reformoidulla baptistiseurakunnalla on käytössään talon alakerran juhlasali, kulmahuone, eteinen ja keittiö.
Marko Wahlström
Seurakunnassa yhdessä laulaminen on tärkeällä sijalla
Hakolan mukaan ihmisten syy tulla ja jäädä baptistiseurakuntaan, on Raamattu, jonka opetuksia käydään järjestelmällisesti läpi jumalanpalveluksissa.
– Emme vain sano, että se on meille tärkeä. Haluamme oikeasti tietää, mitä Raamattu sanoo. Se on Jumalan sanaa ja puhetta meille, josta haluamme pitää kiinni.
Seurakunnassa ei uskota esimerkiksi sirkustemppuihin.
– Tosi tärkeä elementti on yhdessä laulaminen. Laulamme hengellisiä lauluja, mutta myös paljon virsikirjan virsiä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laulamme huivi päässä jotain vanhoja ja näytetä 1800-luvun tyypeiltä, Hakola sanoo.
Hän kuvailee toimintaa eläväksi.
– Ilo, lempeys ja pitkämielisyys eivät ole asioita, joita ihmisille katugallupissa tulisi ensimmäiseksi mieleen uskovaisista. Ne ovat kuitenkin asioita, joita opetusten mukaan uskovista tulisi näkyä.
Reformaatiopäivät kahdesti vuodessa
Hakola muistuttaa, että elämän vaikeiden asioiden äärellä ihmisistä näkyy yhteys ja keskinäinen rakkaus.
– Meillä ei ole yhtään hyvää tyyppiä tässä seurakunnassa, vaan usko yhdistää meitä. Olemme syntisiä ihmisiä, jotka ovat armollisia. Yhdessä laulaminen on enemmän kuin ihmisten summa.
Porvoon reformoitu baptistiseurakunta on järjestänyt vuodesta 2021 alkaen reformaatiopäiviä kahdesti vuodessa.
– Saimme paljon syytöksiä harhaoppisuudesta, jonka takia päätimme kertoa, mitä reformoitu teologia on. Tapahtumaan, joka on järjestetty aina Kerkkoon nuorisotalolla, on tullut ympäri maatamme 150–170 henkeä.
Seurakunnan talous karttuu seurakuntalaisten vapaaehtoisista lahjoituksista.
– Emme kerää kolehtia tai järjestä varainkeräyksiä. Kaikki mitä teemme, lähtee kiitollisuudesta, Hakola korostaa.
Nuoret yhä kiinnostuneempia uskon asioista
Seurakuntaan on liittynyt paljon nuoria (18–30-vuotiaita).
– Lisäksi jäseninä on keski-ikäisiä ja vanhempia sekä perheitä. Jäsenistö edustaa kaikkia sosiaaliluokkia, Hakola sanoo.
Hänen mukaan varsinkin nuoret ovat erityisen kiinnostuneita ja uskaltavat myös kyseenalaistaa, mihin usko ja toivo perustuvat.
– Uskovien tulisi olla ajattelevia ihmisiä. Usein sanonkin opettaessani, että tutkikaa ja koetelkaa. Meillä on maailma täynnä jeesuksia ja jumalia, joita ihmiset ovat mielessään luoneet. Jumala ei mene rikki siitä, että meillä on vaikeita kysymyksiä.
Hakola uskoo, että maailman toivottomuuden tilassa ihmisille ei kelpaa uskonnollisuus ja kevytkristillisyys.
– Tässä ajassa asioihin täytyy pureutua syvällisesti.
»» Uskon äärellä -juttusarjassa Itäväylän toimittaja tapaa Porvoossa toimivien uskonnollisten vapaayhteisöjen edustajia. Paikkakunnalla toimii yli kymmenen evankelis-luterilaisesta kirkosta erillään toimivaa seurakuntaa.
FAKTA
Porvoon vapaat uskonnolliset yhteisöt ja herätysliikkeet:
» Adventtiseurakunta
» Filadelfiaseurakunta, Nordenskiöldinkatu 22
» Helluntaiseurakunta, Adlercreutzinkatu 31
» Jehovan Todistajat, Hollituvantie 14
» Metodistiseurakunta, Kaivokatu 31
» Missionskyrkan i Borgå (lähetysseurakunta), Rauhankatu 37
» One Way -seurakunta, Aleksanterinkatu 11
» Pelastusarmeijan Porvoon osasto, Rauhankatu 39
» Porvoon reformoitu baptistiseurakunta, Runeberginkatu 24
» Porvoon Rauhanyhdistys (lestadiolainen herätysliike), Hambontie 12
» Vapaakirkko, Sibeliuksenbulevardi 34
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot