Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Emmi Hahto (vihr.), Adele Kotsalo (vas.), Tommi Kanon (kok.), Vilhelmiina Eskola (sd.), Otso Reijonen (r.) sekä juontajat Roni Holmberg ja Juho Heikkilä
Mika Laine
PORVOO, KESKUSTA Viime viikon keskiviikkona pidettiin Porvoon nuorisovaltuuston järjestämä vaalipaneeli. Panelisteja piti olla kuusi, mutta Perussuomalaisten edustajan äkillisen sairastumisen vuoksi vain viisi pääsi paikalle.
Paneelissa Otso Reijonen edusti Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta, Vilhelmiina Eskola puhui sosialidemokraattien puolesta, Vihreitä edusti Emmi Hahto, Kokoomusta Tommi Kanon ja Vasemmistoliittoa Adele Kotsalo.
Juontajina toimivat entiset nuorisovaltuuston jäsenet Roni Holmberg ja Juho Heikkilä.
Pysäköinti herätti eriäviä mielipiteitä
Ensimmäisenä käsiteltiin Porvoon kaupungin kymmenen miljoonan euron hanketta torialueen kehittämisestä. Kaikki panelistit ilmaisivat suunnitelmien olevan pääsääntöisesti hyviä, mutta Tommi Kanon totesi, että niitä pitäisi katsoa myös pitkän aikavälin kannalta.
Keskustelua herätti myös pyörien ja autojen suhde kauppatorin alueella, ilmainen pysäköinti ja joukkoliikenteen asema. Pysäköinti herätti eriäviä mielipiteitä, vaikka yhteisenä tavoitteena oli selvästi keskustan käytettävyys, sinne pääsy ja kävijöiden vaihtuvuus. Vaihtuvuuden saavuttamiseksi nuorilla oli kuitenkin erilaisia näkemyksiä. Kanon ehdotti ilmaisen pysäköinnin lisäävän uusien asiakkaiden saamista keskustaan. Otso Reijonen haastoi ajatusta:
–?Jos pysäköinti on maksullista niin on selkeä kannustin, että ei jätetä autoa lojumaan turhaan viemään muilta parkkitilaa, hän totesi.
Tähän Kanon vastasi maksuttoman pysäköinnin vaativan aikarajan.
–?Pitäisi kehittää muita keinoja päästä keskustaan, niin kuin meidän joukkoliikennettä, joka tarvitsee täysuudistuksen ja parempia pyörteitä koko Porvoon alueelle mutta ei jätetä autoilua pois tästä, koska Porvoo tarvitsee sitä, se on realiteetti, huomautti Adele Kotsalo.
Kanon, Reijonen ja Vilhelmiina Eskola olivat samoilla linjoilla Kotsalon kanssa. Emmi Hahtokaan ei usko autoilun poistuvan, vaan korostaa esimerkiksi autoilun suhteen esteettömyyttä.
Pyörätaskut herättivät kuitenkin erimielisyyksiä. Eskola ja Reijonen kehuivat pyörätaskuja nimenomaan turvallisuuden kannalta, kun Kanon puolestaan koki riskiksi sekoittaa pyöräilijät ja autoilijat. Hän huomautti myös pyörätaskujen olleen kokeilu, jota monet tuntuivat vastustavan mutta siitä huolimatta ne vaikuttavat jäävän.
»» Porvoon nuorisovaltuuston vaalipaneelin tallenteen voi katsoa tästäMihin uusissa asunnoissa tulee panostaa?
Mannerheiminväylän kaupunkikehityssuunnitelmat sisältävät aikomuksia tehdä väylästä puistokadun omainen ja rakentaa jopa kymmenen kerroksisia taloja. Kannatusta hanke sai Eskolalta, vastustusta Reijoselta ja Kanonilta. Kanon perusteli Porvoon kaipaavan perinteistä kaupunki-identiteettiä vahvistavaa rakentamista, kun Reijonen liputti vähäisenkin luonnon merkityksellisyyttä.
Hahto ja Kotsalo puhuivat kerrostaloista laatikkomaisena rakentamisena, joka ei sovi Porvoon katukuvaan. Eskola puolestaan kannatti kerrostaloja, jotta saadaan halpoja asuntoja niitä tarvitseville. Hahto kannatti asutusta lähelle keskustaa, mutta painotti sen esteettisyyttä ja sijainnin valitsemista paremmin.
–?Niiden ei tarvitse näyttää siltä, mikä on malliesimerkki kerrostalosta, vaan ne voidaan tehdä Porvoon tyylisiksi ja kauniiksi, Kotsalo lisäsi.
Kanon laski hankkeen olevan erittäin kallis ja koki rahan olevan tarpeellisempi muissa investoinneissa.
Joustetaanko ilmastoasioista työpaikkojen saamiseksi?
Kaupunkisuunnittelu sisältää myös maan myymistä työpaikkoja tuottaville yrityksille. Kysymykseksi heräsi yritykset, joiden toiminta voi olla ympäristölle haitallista. Kaikki panelistit painottivat tilanteiden olevan tapauskohtaisia, mutta nostivat esille hyviä pointteja.
Kanon huomautti tilastojen kera Suomen ja Porvoon merkityksen ilmastonmuutoksessa olevan erittäin vähäinen. Reijonen tuki Kanonia siinä määrin, että huomautti hankkeiden toteutuvan muualla maailmassa, vaikka niitä ei Porvooseen hyväksyttäisikään. Siksi hän ehdottikin maan myymistä vain ehdoin, joilla vaadittaisiin yrityksiä sitoutumaan tiettyihin ilmastollisesti kestäviin vaatimuksiin. Eskola tuki Reijosen ehdotusta ja huomautti jokaisen teon olevan merkityksellinen.
–?Pitäisi miettiä tapauskohtaisesti, mutta pitäisin ehdottomasti tiukkaa linjaa päästöistä, totesi Kotsalo.
Hahto puolestaan kannatti työllisyyden lisäämistä muilla keinoin.
Sivistysverkko supistus – enemmän haittaa vai hyötyä?
Sivistysverkon supistaminen ja kyläkoulujen kannattavuus oli myös yhtenä kysymyksenä. Pääsääntöisesti panelistit kannattivat kyläkouluja mutta raja sille, missä kohti kyläkoulu ei enää ole kannattava on puhujilla eriävä. Esille nousi opiskelijahuollon ja erityisavun saatavuus kyläkouluissa sekä niiden vaikutus kylien elinvoimaan.
Kokonniemeen suunnitteilla oleva liikuntahalli on selvästi nuorten suosiossa ja panelistitkin sitä kannattavat. Rahoitus ja hallin sisällöt sekä muut liikuntamahdollisuudet kuitenkin jakavat mielipiteitä. Skeittihalli koetaan selvästi myös kaikkia hyödyttäväksi ja toivotuksi lisäksi Porvooseen.
Mistä ollaan valmiita leikkaamaan menoja?
Koronakriisi on aiheuttanut tarvetta leikata kaupungin menoja. Kaikki viisi nuorta panelistia olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että alle 25-vuotiaille tarjottavasta ilmaisesta ehkäisystä ei tule luopua. Se, että mistä menoja sitten tulisi leikata, jää hieman avoimeksi. Kaikki vastasivat kysymykseen aristellen ja suurin osa kysymystä kierrellen.
Kanon osoitti kantansa siitä, että veroja ei tulisi nostaa eikä velkaa tulisi ainakaan hellin perustein ottaa. Muut suhtautuvat näihin vaihtoehtoihin tulojen lisäämisestä hellemmin, mutta painottaisivat ennemmin menojen leikkaamista ja Kotsalo nosti esiin myös tarpeettomien kiinteistöjen myynnin jatkamisen hyvänä vaihtoehtona. Hahto puolestaan ehdotti kulttuuripalveluita, esimerkiksi Pori Jazzia ja Provinssirockia vastaavia.
Lisäksi paneelissa käsiteltiin sote-uudistusta, mielenterveysongelmien hoitoon vaadittavan henkilökunnan palkkausta sekä mahdollista progressiivista kuntaveroa. Sen yhteydessä Kanon esitti myös tietämystään nykyisin toimivasta niin sanotusta piiloprogressiosta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot