Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
MYRSKYLÄ Pakila-Kankkilan vanha puinen kyläkoulu ei ehkä ole enää vanhassa loistossaan, mutta kyläläisille se on rakas ja tärkeä kohtaamispaikka. Maali hilseilee ja ikkunat kaipaisivat remonttia, mutta sisätilat ovat siistit ja yhä aktiivisessa käytössä.
– Jos tämä rakennus myydään, kyliemme henki kärsii. Tämä on ollut meille sellainen henkireikäpaikka, Kankkilan Seutu -yhdistys ry:n puheenjohtaja Hannele Käenaho-Virtala sanoo.
Nyt sekä puista että sen vieressä komeilevaa kivistä koulurakennusta uhkaa myynti.
Kun kun päätti lakkauttaa koulun vuonna 2010, puisesta kyläkoulusta tuli kahden kyläyhdistyksen yhteinen kokoontumispaikka, jossa järjestetään myös muun muassa liikuntatunteja ja Wellamo-opiston kursseja.
– Olemme esittäneet, että kunta voisi myydä arvokkaamman kivikoulun ja jättää puisen kyläkoulun meille kyläläisille ja muillekin kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Tuskin tämän rakennuksen myynnistä saadut roposet pelastavat Myrskylän taloutta, Pakilan klubi – kylän ja vesistön elinvoiman puolesta ry:n puheenjohtaja Aira Itänen sanoo.
Hannele Käenaho-Virtalalla on erityisen lämmin suhde puiseen kyläkouluun. Hän on asunut koulurakennuksen molemmissa päissä, ja hänen kolme lastansa on käynyt koulunsa näissä rakennuksissa. Nykyään Käenaho-Virtala asuu 300 metrin päässä puukoululta.
Merja Forsman
Aira Itänen ei usko, että puisen kyläkoulun myynnistä saadut rahat pelastaisivat Myrskylän taloutta.
Merja Forsman
Talkootyönä tehty
Itänen ja Käenaho-Virtala korostavat, että kyläkoulu on osa kylien identiteettiä ja historiaa.
Puukoulun tontti lahjoitettiin alun perin kylältä kunnalle, että kunta voisi rakentaa koulun vuonna 1905. Kyläläiset myös osallistuivat aktiivisesti koulun rakentamiseen.
– Tätä koulua on aina rakennettu ja ylläpidetty talkootyönä. Olemme toimineet täällä kyljikkäin yhdessä yhteisen hyvän eteen, Käenaho-Virtala kertoo.
Kun kunnan päättäjät pohtivat puisen koulun lakkauttamista 2000-luvun alussa, sillä rakennus vaati remontointia, kyläläiset ryhtyivät taas talkoihin.
– Pakilan ja Kankkilan asukkaat uhrasivat tuhansia työtunteja ja lahjoittivat rakennustarvikkeita, että rakennus saataisiin peruskorjattua ja liikuntasali rakennettua, Itänen kertoo.
Tästä huolimatta, kunta päätti lakkauttaa koulun vuonna 2010.
Sen jälkeen kivinen koulu on ollut kyläläisten käytössä korvausta vastaan ja puinen koulu maksutta.
Vuonna 2022 kivikouluun majoitettiin sotaa paenneita ukrainalaisia.
– Mitä sitten, kun seuraavan kerran tulee joku kriisi? Minne sotaa paenneet majoitetaan? Kriisivalmiudesta puhutaan tänä päivänä paljon, ja jokaisessa kylässä tulisi olla paikka, jossa kokoontua, jos sähkö tai vesi katkeaa. Kylätalo olisi sellainen paikka, Käenaho-Virtala sanoo.
Kyläläisten toiveet jääneet ilman vastakaikua
Kyläläiset ovat pettyneitä siihen, että heidän huolensa ja ehdotuksensa eivät ole saaneet vastakaikua kunnalta.
Tammikuussa kyläläiset saivat mahdollisuuden keskustella koulujen kohtalosta kunnanjohtaja Esa Ukkolan kanssa kivikoulun tiloissa.
– Sähkötkin menivät, niin mukava tunnelma oli, Käenaho-Virtala naurahtaa. – Meidän annettiin ymmärtää, että asioista voidaan vielä keskustella.
Syksyllä, kun Wellamo-opiston esitteet saapuivat koteihin, selvisi ettei kyläkoulujen tiloissa järjestetä enää opiston kursseja vuoden lopun jälkeen.
– Wellamo-opiston esite on taitettu jo kesän alussa, joten heillä oli jo silloin tietoa aiheesta. Meille kyläläisille ei kerrottu mitään. Se on vähän tylsää, Itänen sanoo.
Kyläläiset ovat myös kirjoittaneet mielipidekirjoituksen aiheesta.
– Se meni kuuroille korville, Käenaho-Virtala huokaa.
Kyläläisten yhteiset rakennukset lisäävät kylien elinvoimaa
Itänen ja Käenaho-Virtala kokevat, että paikallisten kyläkoulujen, ja etenkin vanhan puisen kyläkoulun, myyminen on edellisten sukupolvien talkootyön ja panoksen mitätöintiä.
– Kirkonkylällä pidetään asioita, kuten kuntoportaita ja avantoja, itsestäänselvyytenä. Me täällä kylillä olemme tottuneet toteuttamaan haaveitamme talkootyöllä. Kylillämme on panostettu tähän kouluun ja sen ylläpitoon yli sadan vuoden ajan, Käenaho-Virtala sanoo.
– Toivomme vain, ettei tätä rakennusta joku romunkerääjä osta. Täällä maalla on jo näitä romupihoja tarpeeksi, Itänen huokaa.
Kyläkoulun myyminen ei heidän mielestään pelasta kunnan taloutta, mutta sen säilyttäminen ylläpitäisi kylien elinvoimaa.
– Kuvittelemme, että ajamme koko kunnan asioita, pidämme täällä kuntaa elävänä. On hyvä muistaa, että kirkonkylä ei ole koko kunta. Monista muista kylistä on kyläkoulut myyty jo yksityisille. Me olemme vielä viimeisiä vastaanpanijoita, Itänen sanoo.
Myrskylän kunnanjohtaja Esa Ukkola: ”On korkea aika saattaa päätökset loppuun”
– Pakila-Kankkilan kyläkoulun myyntiprosessi etenee suunnitellusti. Kiinteistöstrategian hyväksymisen yhteydessä linjattiin, että myyntitoimenpiteet käynnistetään.
Palvelu, jota varten rakennukset ovat olemassa eli koulutoiminta, lakkasi jo 10 vuotta sitten. Kiinteistökulut jäivät kunnalle maksettavaksi. Nyt on korkea aika saattaa päätökset loppuun.
Ymmärrän kyllä kyläläisten huolen. Korostaisin, että nyt ei vaadita enää juridisesti kuulemisia, ne käytiin jo tammikuussa. Jatkamme kuitenkin kuntalaisten kanssa keskustelua avoimuuden ja rehellisyyden nimissä.
Jos koulurakennuksille löytyy ostajat, mikä ei ole ollenkaan varmaa, voimme yhdessä sopia siitä, mitä kiinteistössä olevalle järjestöjen ja yksityisten irtaimistolle tehdään.
Yhteinen tilaisuus 24.9.
Tiistaina 3.9. Itänen ja Käenaho-Virtala keskustelivat kunnanjohtaja Esa Ukkolan kanssa ja esittivät huolensa kylän koulun myynnistä. Ukkola lupasi järjestää tiistaina 24.9. klo 18.30 yhteisen tilaisuuden, jossa kyläläiset ja muut kuntalaiset pääsevät keskustelemaan koulun kohtalosta. Kyläläiset ovat lupautuneet järjestämään kahvitarjoilun tilaisuuteen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot