Viikon kysymys
A-
A+
Energiakeskuksen avajaisnauha leikattiin vihreillä saksilla. Nauhan leikkasivat hankkeen kärkikumppanien edustajina toimitusjohtaja Johnny Holmström (vas.) Iotoi Oy:stä, toimitusjohtaja Måns Holmberg Porvoon Energiasta ja toimitusjohtaja Markku Moilanen Ensto Oy:stä.
Marko Wahlström
PORVOO, KEVÄTKUMPU Perheyritys Enston Porvoon-tehtaalle Kevätkumpuun rakennettu uusi energiakeskus ottaa talteen tehtaan tuotannossa syntyvää hukkalämpöä ja siirtää sen Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon.
Torstaina 17. syyskuuta käyttöön vihityn hankkeen tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja parantaa energiatehokkuutta.
– Erityisen hienoa on se, että tämä on sekä suomalainen että porvoolainen yhteistyöhanke, Enston toimitusjohtaja Markku Moilanen korosti tilaisuuden avaussanoissaan.
Yhteishanke on investoinniltaan noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Energiakeskuksen avajaisia juhlistettiin kakkukahveilla. Kuvassa toimitusjohtajat Johnny Holmström (vas.) ja Måns Holmberg kakun äärellä. Kansanedustaja Otto Andersson on leikannut oman palansa.
Marko Wahlström
Kertaalleen käytetty kaukolämpö uusiokäyttöön
Energiakeskuksen toimintaa ja kaksivuotisen hankkeen taustaa esitteli porvoolaisen Iotoi Oy:n toimitusjohtaja Johnny Holmström.
Hänen mukaansa idea syntyi Porvoon Keskuskoulusta saadusta kokemuksista, joissa kaukolämpöverkon paluuvedessä olevaa energiaa hyödynnettiin rakennusten lämmityksessä.
– Jos isoa vanhaa koulukiinteistöä pystytään lämmittämään kertaalleen käytetyllä kaukolämmollä paluuverkon kautta, miksei myös teollisuuden hukkalämpöä voitaisi hyödyntää samalla tavalla, hän kuvasi hankkeen lähtökohtia.
Energiakeskus ottaa talteen Enston tuotantoprosessien jäähdytyksessä syntyvää hukkalämpöä. Järjestelmän erityispiirteenä on mahdollisuus syöttää energiaa kaukolämpöverkkoon sekä korkea- että matalalämpöisenä verkon tarpeen mukaan.
Ratkaisu mahdollistaa hukkalämmön tehokkaamman hyödyntämisen kuin perinteisissä järjestelmissä. Holmströmin mukaan innovaatio ei rajoitu pelkästään tekniikkaan, vaan myös yksinkertaiseen liiketoimintamalliin.
– Tarjoamme jäähdytystä yhteen suuntaan, mutta energiayhtiö ottaa kaiken hukkalämmön haltuunsa ja tekee siitä mahdollisimman tehokasta kaukolämpöä.
Hukkalämpöpotentiaali kohteessa noin 10 000 megawattituntia/vuosi, josta noin kaksi kolmasosaa eli noin 7 000 megawattituntia on hyödynnettävissä.
– Sillä voi lämmittää vajaat kymmenen Keskuskoulua tai useita satoja omakotitaloja. Kaikki mikä Kevätkummussa lämmitetään ei tarvitse uudelleen lämmittää Tolkkisissa, Holmström kuvaili.
Laitetoimittaja Energy Machines -yhtiön tekninen päällikkö Timo Lehtonen (vas.) esitteli lämpölaitoksen sydäntä. Kuvassa kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi, toimitusjohtaja Måns Holmberg ja toimitusjohtaja Markku Moilanen.
Marko Wahlström
Hanke kiinnostaa tutkimushankkeita
Keskeinen innovaatio on myös se, että energiayhtiö on ottanut pienen, mutta ratkaisevan askeleen kadulta paikallisen teollisuusyrityksen tiloihin.
– Energiakeskuksen myötä Ensto on saanut tehokkaan jäähdytysratkaisun ja paremmat työolosuhteet.
Porvoon Energia saa paikallisesti tuotettua vähäpäästöistä kaukolämpöä, mikä tulee tehostamaan kaukolämpöverkon toimintaa.
– Kaukolämpöala saa uuden, helposti monistettavan mallin, miten teollisuuden hukkalämpö voidaan myös matalalämpöisesti ohjaamaan eteenpäin. Tällä viikolla olen saanut kaksi kutsua tieteelliseen tutkimukseen hankkeen ympärillä. Tällaisia laitoksia on varmasti tulossa lisää, Holmström kertoi.
Iotoi Oy:n ensimmäinen hanke Ruotsissa on parhaillaan meneillään.
Ensto Maviko Oy:n tuote- ja kehityspäällikkö Markus Toivonen esitteli muuntamoa, jota kautta hukkalämpö siirtyy Porvoon Sähköverkon keskijänniteverkkoon.
Marko Wahlström
"Tehty ihmisten kanssa ihmisille"
Energiakeskuksen kätilönä toimineen Iotoi Oy:n toimitusjohtaja kuvailee projektia Made in Porvoo -hankkeeksi.
– Hanke on ollut pitkä, mutta enemmän kuin vain putkien vetoa ja pumppujen tekoa. Olemme yhdessä keksineet kaikenlaista tekemistä; pelanneet sählyä ja käyneet jälkipeliä sekä suunnistaneet. Tämä on tehty ihmisten kanssa ihmisille, Holmström kiitti.
Energiakeskuksen lämpöpumput on suunniteltu, valmistettu ja testattu kansainvälisen Energy Machines -nimisen tanskalaisyhtiön kokoonpanotehtaalla Porvoon Emäsalossa.
– Täällä on seitsemän lämpöpumppua. Koko lämpökeskusta pystytään säätämään portaattomasti. Kaikkia toimintoja ja säätöjä voidaan ohjata mistä tahansa, tekninen päällikkö Timo Lehtonen esitteli energiakeskuksen sydäntä.
Energiakeskuksen sähkömuuntamo on Enston vaasalaisen tytäryhtiö Ensto Maviko Oy:n valmistama. Energiakeskus liittyy muuntamon kautta suoraan Porvoon Sähköverkon 20 kilovoltin keskijänniteverkkoon.
– Luonteeltaan tämä on vähän isompi puistomuuntamo, tuote- ja kehityspäällikkö Markus Toivonen kuvaili erikoisvalmisteista muuntamoa.
Energiakeskuksen käytännön rakennustöissä on urakoinut Porvoon Paalurakenne Oy.
– Tämä on hieno päivä, kun pääsemme vihkimään uutta lämpökeskusta, Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg sanoi. Vierellä Enston toimitusjohtaja Markku Moilanen.
Marko Wahlström
Hanke vahvistaa Itä-Uudenmaan asemaa
Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg liitti hankkeen yhtiön pitkän aikavälin tavoitteeseen. Porvoon kaupungin omistama energiayhtiö kuuluu maamme kärkiluokkaan päästöttömän energian tuotannossa.
Hanke tukee yhtiön pitkän aikavälin tavoitetta lisätä uusiutuvien ja kiertotalouteen perustuvien energiaratkaisujen käyttöä.
– Olemme jo pitkään määrätietoisesti siirtyneet pois fossiilisista polttoaineista, Holmberg totesi.
Hän muistutti myös siitä, että Suomi on eurooppalaisittain edelläkävijä.
– On hienoa, että pieni Porvoo puolestaan kulkee etujoukoissa päästöjen vähentämisessä. Polttamisen vähentäminen on yksi tapa pienentää luonnon hiilijalanjälkeä. Olemme ottaneet viime vuosien aikana käyttöön lämpöakun ja lämpöpumppulaitoksen.
Holmberg korosti, että hanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten kiertotaloutta ja paikallista yhteistyötä voidaan hyödyntää energiantuotannossa.
– Se täydentää Itä-Uudenmaan asemaa yhtenä vihreän siirtymän kärkialueena Suomessa.
Enston hallituksen varapuheenjohtaja Iida Miettinen korosti, että hukkalämmön käyttö on niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta järkevää.
Marko Wahlström
"Hukkalämpö on valtava hyödyntämätön potentiaali"
Myös Enston hallituksen varapuheenjohtaja ja yksi omistaja, perustaja Ensio Miettisen lapsenlapsi Iida Miettinen painotti puheenvuorossaan hankkeen yhteistyön merkitystä.
– Hukkalämpö on arvokas resurssi, joka liian usein menetetään ympäristöön. Sen käyttö on niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta fiksua toimintaa.
Tilastojen mukaan Suomessa syntyy vuosittain 130 terawattituntia hukkalämpöä, josta teoriassa noin 35 terawattituntia olisi hyödynnettävissä.
– Meillä tuotetaan kaukolämpöä noin 36 terawattituntia vuodessa. Hukkalämmön hyödyntämisessä on siis valtava kiertotalouden potentiaali, sillä nyt siitä hyödynnetään vain kolme terawattituntia, Miettinen kertoi.
Hallituksen varapuheenjohtajan mukaan hanke tukee Enston filosofiaa, jonka mukaan yhtiö pyrkii pienentämään tuotannossa syntyvän jätteen määrän ja kierrättämään materiaalivirtoja.
– lloitsemme siitä, että voimme olla mukana saavuttamassa laitoksen tavoitteena oleva 2–4 prosentin tuotanto Porvoon kaukolämmön kokonaismäärästä.
– Itä-Uudellamaalla on kaikki edellytykset olla Suomen johtava alue, kun puhutaan vihreästä siirtymästä energiateknologian saralla. Se on myös koko alueen tulevaisuuden avain työllisyyden osalta. Vihreä siirtymä on maamme suuri potentiaali: kyse on uusista investoinneista, työpaikoista ja verotuloista, joilla luodaan hyvinvointia Suomeen, kansanedustaja Otto Andersson (r.) sanoi.
Marko Wahlström
Paikallinen yhteistyö esimerkkinä
Kansanedustaja, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson kuvaili hanketta onnistuneeksi esimerkiksi paikallisesta yhteistyöstä.
– Win–win–win, oli päällimmäinen ajatukseni, kun kuulin energiakeskus-hankkeesta ensimmäisen kerran. Kaikki voittavat tässä ratkaisussa, hän totesi.
Anderssonin mukaan Ensto saa tuotantonsa tarvitsemaa jäähdytystä ja Porvoon Energia lisää vähäpäästöisen energian osuutta lämmöntuotannossaan.
– Ilmasto voittaa sillä, että energiaa ei mene taivaan tuuliin. Porvoolaiset voittavat, kun saavat vähäpäästöistä lämpöä koteihinsa.
Hän muistutti puheessaan myös teollisuuden hukkalämmön huomattavasta hyödyntämispotentiaalista Suomessa, kaukolämmön luvatussa maassa.
– Koko Suomi voittaa porvoolaisten yritysten yhteistyöhedelmän vaikutuksesta. Keinot, innovaatio ja tekniikka ovat olemassa. Nyt tarvitaan rohkeutta, vastuullisuutta ja yhteistyötä. Kunnalliset energiayhtiöt ovat tärkeässä roolissa, hän sanoi.
Andersson näki hankkeen osoituksena siitä, että myös Itä-Uudellamaalla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka tukevat vihreää siirtymää ja energiajärjestelmän uudistumista.
– Itäuusmaalaisena olen ylpeä tästä ratkaisusta. Sinänsä se ei ole yllätys, koska useasta eri syystä Itä-Uusimaa on Suomen energiatuotannon huoltovarmuuden kannalta aivan keskeinen paikka, Andersson jatkoi ja kehotti avajaisnauhan leikkaajia toimeen.
Hanke on saanut tukea EU:n Next Generation -rahoituksesta. Projekti on saanut myös kansallista rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Euroopan johtava suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Sweco on osallistunut hankkeen suunnitteluun.
FAKTA
Energiakeskus lukuina
» Energiakeskuksessa 7 lämpöpumppua ja noin 0,9 kilometriä jäähdytysputkistoa (Victaulic-uraputkijärjestelmä). Kahdessa jäähdytyslinjastossa kulkee 14- ja 7-asteista jäähdytysvettä.
» Enston tuotantotiloissa on noin 1,5 kilometriä jäähdytysputkistoa ja jäähdytyslaitteita noin 40.
» Laitoksen jäähdytysteho on 2,5 ja lämmitysteho 4,5 megawattia. Suurin tuotantolämpötila on 87 astetta. Laitos tuottaa 2–4 prosenttia Porvoon Energian kaukolämmön kokonaismäärästä.
» Energiakeskuksen tuottamalla kaukolämpömäärällä voidaan lämmittää Porvoossa noin 700 omakotitaloa.
» Kaukolämmön tuotannon päästövähenemä on 2 730 tonnia hiilidioksidia.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot