Viikon kysymys
A-
A+
Lapinjärven kunnan panostus kuntosaliliikuntaan sai alkunsa ikäihmisten kunnon ylläpitämisestä. – Yritetään saada kaatumisriskiä vähennettyä sekä sitä kautta sairaala-, leikkaus- ja hoitokuluja pienennettyä. Jaamme myös liukuesteitä ikäihmisille, liikunnanohjaaja Petteri Aaltolainen kertoo.
Marko Wahlström
LAPINJÄRVI, KIRKONKYLÄ Lapinjärven kunnan kuntosali ei kalpene kaupungeissa toimivista kuntosaleista. Salin laitteet ovat moderneja. Maanantaina aamupäivällä yli 65-vuotiaat ikäihmiset olivat ohjatusti huolehtineet toimintakykynsä kohentamisesta.
Tasainen lihaskuntolaitteen kilkatus ja juoksumaton suhinat kuuluvat taustalta. Tunnin vierailun aikana salilla kuntoili kaksi työikäistä ja yksi seniori-ikäinen kuntalainen.
Kuntosalilla on ohjattuja vuoroja, mutta salilla voi käydä omatoimisesti aamukuuden ja iltakymmenen välillä.
– Myös tytöille on järjestetty oma salivuoro. Keväällä kulkulätkän salille hankki kymmenen tyttöä, joista viitisen kävi aktiivisesti. Kesän jälkeen tyttöjen salivuorolla ei ole käynyt kukaan, kunnan liikunnanohjaaja ja -neuvoja Petteri Aaltolainen kertoo.
Lapinjärven kunnan liikunnanohjaaja ja -neuvoja Petteri Aaltolainen on työskennellyt liikunnanohjaajana vuodesta 1988. Hän aloitti uransa Helsingissä. – Olen urheillut 6-vuotiaasta asti joukkuelajeista yksilölajeihin sekä kilpaillut, hän kertoo.
Marko Wahlström
Nuorten kasvullinen harppaus tapahtuu kahdeksannella luokalla
Kahdeksasluokkalaisten tyttöjen fyysinen toimintakyky on yli 40 prosentilla terveyttä haittaavalla tasolla useassa itäisen Uudenmaan kunnassa.
– Pojat ovat olleet aktiivisempia kuntosalikäyttäjiä. Yleensä 13-vuotiaana nuoren lihakset kehittyvät, jolloin voi alkaa käydä myös kuntosalilla. Pituuskasvu huomioidaan liikeradoissa. Ohjattu kuntosali on turvallinen liikkumisen muoto, koska jokainen voi yksilöllisesti säätää painovastuksia, Aaltolainen sanoo.
Nuorten kasvullinen harppaus tapahtuu kahdeksannen luokan aikana.
– Pojat pitävät Move-mittaustulokset prosentuaalisesti hyvänä, mutta tytöillä on alkanut tapahtua isompi erkaantuminen eli huonojen Move-tulosten määrä nousee nopeasti. Ei siitä kovin huolissaan tarvitse olla, Aaltolainen sanoo.
Liikkuva koulu suuntautuu tänä ja ensi vuonna yläkoululaisille.
– Olemme jo aloittaneet jalkautumista sinne. Teemme lajikohtaisia kokeiluita Loviisan yläkouluihin koulupäivän aikana yhdessä valmentajien kanssa, Aaltolainen sanoo.
Kunnalla kuntosalit kirkonkylässä ja Ingermaninkylässä
Lapinjärven kuntosali on käytössä nyt neljättä vuotta. Sali sijaitsee yksityisen hoitokoti Mainiokoti Lukkarin keskimmäisen rakennuksen päädyssä. Hoitokodin asukkailla on yksi salivuoro.
– Kuntosalin käyttäjämäärä on 300–350 vuodessa. Sali on rakennettu niin, että se palvelee niin ikäihmisiä kuin monipuolisesti kaikkia liikkujia. Tämä kattaa peruskuntosalilla tapahtuvan liikkumisen edellytykset, Aaltolainen sanoo.
Salilla on neljä monitoimilaitetta, jotka toimivat vastakkaisille lihasryhmille eli yhdessä laitteessa on tuplaliikkeet.
– Laitteita on yhteensä 15, jonka lisäksi salilla on penkit ja painot, irtopainot 40 kiloon asti sekä pieni voimanostoalue. Valikoimassa on myös yksittäisiä jumppapalloja, painopalloja, kahvakuulia, irtonauhoja, vanteita ja jumppakeppejä, Aaltolainen luettelee.
Männistöntie 14:ssä sijaitseva salin lisäksi kunnalla on toinen, perinteisempi vanhan mallinen kuntosali Siviilipalveluskeskuksen tiloissa Ingermaninkylässä.
– Männistöntielle suunnitellaan uutta laitehankintaa. Todennäköisesti se on lihasvenyttelylaite, Aaltolainen kertoo.
Liikunnanohjaaja Petteri Aaltonen näyttää mallia lihaskuntolaitteella.
Marko Wahlström
Aktiivisuus lisää myös kognitiota ja aivoverenkiertoa
Kuntosali on lukiolaisille, ammattikoululaisille ja opistotason opiskelijoille sekä yliopisto-opiskelijoille sekä ikäihmisille ilmainen.
– He joutuvat hankkimaan panttia vastaan ainoastaan kulkulätkän, Aaltolainen sanoo. Muilta käyttäjiltä kunta perii kuntosalimaksun.
Liikunnanohjaaja ja -neuvoja vetää maksuttomia kuntosalivuoroja ikäihmisille, nuorille ja muistisairaille sekä kunnan henkilökunnalle ja kuntalaisille on omat vuorot.
– Perussääntönä on se, että jokainen oppii turvallisesti liikkumaan ja käyttämään välineitä, hän kertoo.
Aaltolainen muistuttaa, että kuntosalilaitteita käyttämällä vahvistetaan lihaksistoa, nivelsiteitä, jänteitä ja luuta.
– Silloin koko keho alkaa vahvistua. Tämä on tärkeää myös ikääntyessä. Aktiivisuus lisää aina myös kognitiota ja aivoverenkiertoa. Jos kuntosalista tykkää, se on hyvä liikuntamuoto, jota ei tarvitse pelätä.
Tutkimusten mukaan kuntosaliliikunta ei vaikuta ihmiskehon kasvuun.
– Polvia on hyvä vahvistaa ilman niihin kohdistuvaa iskutusta, Aaltolainen nostaa esimerkkinä.
"Lapinjärveläisten liikkuminen vaikuttaa tällä hetkellä"
Liikunnanohjaaja ja -neuvoja vetää salilla aamulla, päivällä ja illalla viikon aikana yhteensä seitsemää ryhmää.
– Ohjaajana vedän lisäksi muita jumppia ja senioritansseja, Liikkuva koulu -ryhmiä, varhaiskasvatuksen ohjauksia sekä perheliikuntaryhmiä, Aaltolainen sanoo.
Hänellä, jos kenellä pitäisi olla hyvä tuntemus siihen, miten lapinjärveläiset liikkuvat.
– Hyvältä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä. Liikuntapaikkojen palveluverkosto on kattava, hän sanoo.
Koulut ja päiväkodit ovat tärkeitä kuntalaisten liikuttajia.
– Silloin nähdään motorisen liikunnan ja lihasvoiman kehittyminen sekä voidaan järjestää erilaista toimintaa.
Aaltolainen pitää tärkeänä, että toimintamuotoja kehitetään laajamuotoisesti ja niitä ylläpidetään jonkin aikaa, jotta nähdään onko sille tarvetta.
– Maaseutumaisessa ympäristössä menee oma aikansa, että ihmiset oppivat tietämään toiminnan olemassaolosta, hän sanoo.
Mainiokoti Lukkarin yhteydessä olevan salin tunnistaa Kuntoilutila-kyltistä.
Marko Wahlström
Liikuntapäiviä koululaisille ja ilmaisia uintibusseja
Kesäisin Lapinjärvellä on polkupyöräverkosto ja postilaatikkopyöräily.
– Kesällä pidän myös kyläfillarihuoltopäiviä, jotta porukka saa pyörät ajokuntoon, Aaltolainen kertoo.
Ruotsinkielisen alakoulun 4.–6. luokkalaisten kanssa liikunnanohjaaja vietti tänä syksynä liikuntapäivän Solvallan urheiluopistossa. Viime keväänä suomenkieliset 4.–6. luokkalaiset kävivät Pajulahden urheiluopistossa.
Lokakuun viimeisenä lauantaina Lapinjärveltä tehtiin omakustanteinen uintiretki Porvooseen, jonne kunta järjesti ilmaisen bussikuljetuksen kuntalaisille. Tänä vuonna tehdään vielä yksi uintimatka marraskuun lopulla.
– Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluvat esimerkiksi perheiden yhdessäolo, saunominen ja vesikävely, vesijumppaakin kuntalaisille vetävä Aaltolainen korostaa.
Liikunnanohjaaja tekee yhteistyötä myös Lapinjärven Urheilijat ry:n ja Porlammin Pyryn sekä paikallisen keilailuporukan kanssa.
– Kasvatustyön kannalta urheiluseurojen rooli erittäin tärkeä, Aaltolainen sanoo.
Lapinjärven kunnan liikuntapalvelut näkyy lisäksi kyläpäivien yhteydessä pidettävissä tapahtumissa.
– Koulujen yhteydessä sijaitsevat liikuntahallit kirkonkylässä ja Porlammilla ovat nykyisin kuntalaisten vapaasti varattavissa, Aaltolainen kertoo.
Kunnan kaikki liikuntapalvelut, kuten jumpat ja oheistapahtumat, ovat maksuttomia kuntalaisille.
– Koulutamme myös vertaisohjaajia, kuten kävelykavereita, ikäihmisille, Aaltolainen kertoo.
Kunnallista liikuntaneuvontaa maksutta
Liikunnanohjaajan työn lisäksi Petteri Aaltolainen toimii myös liikuntaneuvojana, jota palvelua hän esittelee joka kuukausi.
– Kunnallinen liikuntaneuvonta on valtakunnallinen palvelumuoto, joka sisältää kuntalaisille maksuttoman neuvonnan esimerkiksi, jos haluaa aloittaa elämäntapamuutoksen ja liikunta osa sitä.
Liikuntaneuvontaa annetaan myös kuntoutusta vaativissa tapauksissa, kuten polvileikkausten tai murtumien jälkihoidossa.
– Teemme yhdessä yksilöllisen ohjelman ja mietimme kotijumppaohjeita. Myös ravintosuosituksia voi katsoa yhdessä, hän kertoo.
Liikuntaneuvojalle on vakituinen aika kerran viikossa.
– Neuvontaa tarjoan asiakkaiden kysynnän mukaan. Se ei ole sidottu pelkästään yhteen päivään ja aika voidaan sopia erikseen, hän kertoo.
Itä-Uudenmaan kunnista liikuntaneuvontaa tarjoavat Lapinjärven lisäksi Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Liikunnanohjaajalla pitkä kokemus urheilusta
Aaltolainen on tehnyt liikunnanohjaajan työtä Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1988. Hän on urheillut 6-vuotiaasta asti, käynyt läpi eri urheilulajeja yksilölajeista joukkuelajeihin sekä kilpaillut aktiivisesti.
– Itse kävin Helsingssä Töölön Kisahallin kuntosalilla treenaamassa 13–14-vuotiaana. Oli tärkeää, että siellä oli koko ikänsä painoja nostaneita vanhempia kavereita, jotka osasivat neuvoa ja opastaa meitä nuorempia, hän sanoo.
Ensimmäiset kuntosalit tulivat 1970-luvulla.
– Kulttuuri on muuttunut kuntosalimyönteisemmäksi ja personal trainereiden määrä on kasvanut. Toimintaan on tullut kaupallisuutta, mikä tehnyt alan myös villimmäksi, Aaltolainen sanoo.
Erilaiset liikuntasuorituksia mittaavat laitteet, kuten syke-, askel-, uni- ja HRV-mittarit ovat tämän ajan liikuntatrendi.
– Kuntoutustoiminnassa olen havainnut nivelrikkojen määrän lisääntymisen viime vuosien aikana. Ikääntyminen tuo aina tullessaan nivelvaivoja, mutta niiden määrän kasvu saattaa johtua myös liikunnasta ja ravinnosta, hän jatkaa.
Vapaa-ajallaan Petteri Aaltolainen harrastaa triathlonia. Hän kisaa kansainvälisessä Ironman-sarjassa.
Marko Wahlström
Magnus Lönnqvistin triathlon-kaveri
Vapaa-ajallaan Petteri Aaltolainen, 59, kilpailee pitkän matkan triathlon-kilpailujen Ironman-sarjassa.
– Käyn kilpailuissa niin paljon kuin pystyn treenaamaan. Sillä tavalla pidän omaa kuntoa yllä, Porvoon Uimareita (BS–PU) edustava lapinjärveläinen sanoo.
Aaltolainen on kilpaillut ja treenannut triathlon-huippu Magnus "Mankke" Lönnqvistin kanssa 1980-luvulta asti. Kaverukset perustivat Helsinki Triathlonin vuonna 1986.
– Kun Mankke lopetti uransa, hänen valmentaja Seppo "Nitti" Nuuttilasta tuli minun valmentajana. Sitten löysimme toisemme uudelleen Porvoosta uimasta.
Aaltolainen aloitti Lapinjärven kunnan palveluksessa kulttuurihankkeessa vuonna 2016, jolloin hän oppi tietämään kunnan 12 kylää ja kuntalaisia. Hän muutti Helsingistä Lapinjärvelle yhdessä puolisonsa kanssa vuonna 2015.
– Olen valmistunut taideteolliseksi muotoilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta (TaiK) ja ehdin myös opettaa avoimessa yliopistossa. Luova alan tausta tuo tasapainoa liikunnanohjaajan työhön, mutta olen oppinut ymmärtämään kulttuurin merkityksen ihmisen hyvinvoinnille, Aaltolainen kertoo.
Taideteollisen muotoilijan töitä hän ei ole tehnyt, mutta tehnyt taidetta. Hänen yksi työ oli esillä Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä vuonna 2008 ja häneltä on Vantaan kaupungin kokoelmissa pari julkista teosta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot