Viikon kysymys
A-
A+
Lavialainen yrittäjä Lasse Lehtiniemi kaivinkoneineen teki marras- ja joulukuussa pitkiä päiviä siirrellessään maamassoja ja rakentaessaan muun muassa lintulampia ruovikkoalueen keskelle. Kuva on otettu marraskuussa.
Rolf Gabrielsson
PORVOO, RUSKIS–STENSBÖLE Keskellä Ruskiksen luonnonsuojelualueen ruovikkoa vilkkuneet kaivinkoneet ajovalot ovat sammuneet. Alueen lintuvesikunnostuksen konetyöt ovat tulleet päätökseen kolmisen kuukautta etuajassa.
Kunnostustyö on osa Suomen luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa ja luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja turvaavaa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Työn tilaajana toimi Uudenmaan ELY-keskus (nykyinen elinvoimakeskus).
– Käytännössä töiden aikana tehtiin alueita linnuille, hankkeen rakennuttajakonsulttina ja -valvojana toimineen helsinkiläisen EnviPro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, johtava asiantuntija Marko Sjölund kertoo.
Ruovikon keskelle oli suunniteltu maastoa mukaillen erikokoisia vesialueita.
– Ne ovat kuin pieniä lampia, Sjölund kuvailee.
Porvoolaisen Mauri Leivon kokoaman Ruskiksen hoitoniittyjen linnustoselvityksen mukaan alueella pesi viime vuonna yhteensä 66 paria vesilintuja, kahlaajia ja varpuslintuja sekä yksi ruisrääkkäpari.
Ruskis on laaja yhtenäinen ruovikkoalue Porvoon keskustan tuntumassa. Kuva on otettu lokakuussa 2022, jolloin alueella tehtiin ruovikon ja kaislojen niittoa.
Arkisto/Mika Laine
Urakoitsija: "Kilpajuoksu talvea vastaan, mutta luonto oli puolellamme"
Kunnostustyöt aloitettiin lintujen syysmuuton takia marraskuun alussa ja työt saatiin päätökseen ennen joulua.
– Hyvä, että ne valmistuivat ennen pakkasjaksoa. Marras–joulukuun leudon sään johdosta työt sujuivat hyvin, Sjölund kertoo.
Ruskiksen luonnonsuojelualueella ei ole aikaisemmin tehty lintuvesikunnostusta.
– Toivottavasti linnut viihtyvät nyt paremmin alueella. Sen näkee vasta keväällä, Sjölund hymähtää.
Lintuvesikunnostuksen yhteydessä ei tehty vesiväylään liittyviä kunnostuksia.
– Silttiverhoksi kutsuttu rakennelma oli estämässä mahdollisen samentuman leviämisen. Sellaista ei kuitenkaan havaittu koko aikana, Sjölund jatkaa.
Urakoitsijana yli 100 000 euron hankkeessa toimi lavialainen yrittäjä Lasse Lehtiniemi Suomen Vesistökunnostus Oy:stä.
– Teimme neljä lamparetta yhteispinta-alaltaan on noin 2,4 hehtaaria hän kertoo.
Hankkeen aikana maamassoja siirtyi melkoinen määrä. Maamassoja hyödynnettiin korkeanveden pesimäalueiden rakentamisessa.
– Hankkeen tärkein tavoite oli saada lisää avovesipintaa. Pesimäalueet olivat sivutuote, kosteikkojen, ruovikkojen ja pehmeiden maiden kunnostuksiin ympäri maatamme erikoistunut yrittäjä kertoo.
Lehtiniemi ei ollut aiemmin työskennellyt itäisellä Uudellamaalla.
– Myöhäinen ajankohta aiheutti kilpajuoksua talvea vastaan. Onneksi kelit suosivat. Kaikki meni hyvin, vaikka pakkaset hiukan kiusasivat ja meriveden korkeuden vaihtelu aiheutti omat haasteensa. Raakaa työtähän se oli, hän kiittelee urakoitsijan puolelle asettunutta luontoa.
Viiksitimali (panurus biarmicus), vanhalta nimeltään partatiainen, on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu. Aikaisemmin laji luettiin kuuluvaksi timalien heimoon, mutta on sittemmin siirretty omaan heimoonsa viiksitimalit.
Tapio Keinonen
Ruskis–Stensbölen sijainti houkuttelee lintuvaeltajia
Uudenmaan elinvoimakeskuksen lintuvesikoordinaattori Mikko Koho kertoo, että neljän lampareen syvyydet vaihtelivat 0,4 ja 0,7 metrin välillä.
– Ruskiksella ei ole Helmi-ohjelman aikana lampareita kaivettu, mutta aiemmissa hankkeissa siellä on touhuttu muun muassa kaivamalla veden virtausta edistäviä rakenteita. Ei tosin juuri nyt tällä samalla toimenpidealueella.
Kohon mukaan Ruskis–Stensböle on Etelä-Suomen rannikon arvokkaimpia lintuvesiä ja hyvin merkittävä kohde.
– Siellä voi ympäri vuoden havaita mielenkiintoisia lintuharvinaisuuksia, mutta muuttoaikoina keväällä ja syksyllä alue on parhaimmillaan. Ruskiksella on hyvät lintutornit ja esteettömät katselulavat, joten sinne on helppo ja mukava mennä.
Ruskiksessa voi tehdä havaintoja muun muassa viiksitimalista, joka on vielä melko harvinainen lintulaji maassamme.
– Sitä ei ole kovin monin päässyt läheltä näkemään. Lintua kuulee ennemmin kuin näkee, ja sen voi havaita juuri tähän vuodenaikaan, Sikosaarentien varrella viiksitimalin havainnut Koho sanoo.
Lintuvesikoordinaattorin mukaan Ruskis–Stensbölen linnustonsuojelualueen sijainti hyvien muuttoreittien varrella tekee alueesta sopivan.
– Lisäksi alueen hyvä elinympäristö houkuttelee lintuja, Mikko Koho sanoo.
Lintutornista avautuu hieno näkymä Ruskiksen kansainvälisesti arvokkaalle kosteikkoalueelle. Etenkin muuttoaikoina siellä näkee huomattavan runsaasti lintuja.
Arkisto/Sami Heiskanen
Vanhankaupunginlahdella vesilinnut ottivat lampareet omikseen
Porvoonjoen suiston Ruskiksen ja Stensbölen suojelualueet sekä Loviisan Koskenkylän Gammelbyviken kuuluvat tärkeimpiin lintuvesi- ja kosteikkokohteisiin Suomessa. Lisäksi ne ovat Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita.
Lintuvesien ja kosteikkojen tilaa voidaan parantaa muun muassa raivaamalla, ruoppaamalla, niittämällä, laiduntamalla, vedenpintaa nostamalla, vieraspetopyynnillä ja hoitokalastuksella. Tarvittavat hoito- ja kunnostustoimet arvioidaan aina kohteittain. Toimenpiteet parantavat myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia.
Porvoossa ja Loviisassa toteutettiin ruovikon ja kaislojen niittoa syksyllä 2022. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus toteutti Helmi-ohjelmaan liittyviä niittoja Helsingin Vanhankaupunginlahden lintuvesillä heinäkuun 2023 lopussa.
– Vanhankaupunginlahdella Purolahden rantaniityille kaivettiin vastaavia lampareita pari kolme vuotta sitten. Ne onnistuivat hyvin ja vesilinnut ottivat lampareet nopeasti omikseen, lintuvesikoordinaattori Mikko Koho kertoo.
Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa.
Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
//Juttua korjattu 8.1.2026 kello 13.50: Silttiverhoksi kutsuttu rakennelma oli estämässä mahdollisen samentuman leviämisen. Juttuun oli lipsahtanut silkkiverho-termi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot