POR­VOO, RUS­KIS–STENS­BÖ­LE Kes­kel­lä Rus­kik­sen luon­non­suo­je­lu­a­lu­een ruo­vik­koa vilk­ku­neet kai­vin­ko­neet ajo­va­lot ovat sam­mu­neet. Alu­een lin­tu­ve­si­kun­nos­tuk­sen ko­ne­työt ovat tul­leet pää­tök­seen kol­mi­sen kuu­kaut­ta etu­a­jas­sa.

Kun­nos­tus­työ on osa Suo­men luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta vah­vis­ta­vaa ja luon­non tar­jo­a­mia elin­tär­kei­tä eko­sys­tee­mi­pal­ve­lu­ja tur­vaa­vaa Hel­mi-eli­nym­pä­ris­tö­oh­jel­maa. Työn ti­laa­ja­na toi­mi Uu­den­maan ELY-kes­kus (ny­kyi­nen elin­voi­ma­kes­kus).

– Käy­tän­nös­sä töi­den ai­ka­na teh­tiin alu­ei­ta lin­nuil­le, hank­keen ra­ken­nut­ta­ja­kon­sult­ti­na ja -val­vo­ja­na toi­mi­neen hel­sin­ki­läi­sen En­viP­ro Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mar­ko Sjö­lund ker­too.

Ruo­vi­kon kes­kel­le oli suun­ni­tel­tu maas­toa mu­kail­len eri­ko­koi­sia ve­si­a­lu­ei­ta.

– Ne ovat kuin pie­niä lam­pia, Sjö­lund ku­vai­lee.

Por­voo­lai­sen Mau­ri Lei­von ko­ko­a­man Rus­kik­sen hoi­to­niit­ty­jen lin­nus­to­sel­vi­tyk­sen mu­kaan alu­eel­la pesi vii­me vuon­na yh­teen­sä 66 pa­ria ve­si­lin­tu­ja, kah­laa­jia ja var­pus­lin­tu­ja sekä yk­si ruis­rääk­kä­pa­ri.

Ruskis on laaja yhtenäinen ruovikkoalue Porvoon keskustan tuntumassa. Kuva on otettu lokakuussa 2022, jolloin alueella tehtiin ruovikon ja kaislojen niittoa.

Arkisto/Mika Laine

Ura­koit­si­ja: "Kil­pa­juok­su tal­vea vas­taan, mut­ta luon­to oli puo­lel­lam­me"

Kun­nos­tus­työt aloi­tet­tiin lin­tu­jen syys­muu­ton ta­kia mar­ras­kuun alus­sa ja työt saa­tiin pää­tök­seen en­nen jou­lua.

– Hyvä, et­tä ne val­mis­tui­vat en­nen pak­kas­jak­soa. Mar­ras–jou­lu­kuun leu­don sään joh­dos­ta työt su­jui­vat hy­vin, Sjö­lund ker­too.

Rus­kik­sen luon­non­suo­je­lu­a­lu­eel­la ei ole ai­kai­sem­min teh­ty lin­tu­ve­si­kun­nos­tus­ta.

– Toi­vot­ta­vas­ti lin­nut viih­ty­vät nyt pa­rem­min alu­eel­la. Sen nä­kee vas­ta ke­vääl­lä, Sjö­lund hy­mäh­tää.

Lin­tu­ve­si­kun­nos­tuk­sen yh­tey­des­sä ei teh­ty ve­si­väy­lään liit­ty­viä kun­nos­tuk­sia.

– Silt­ti­ver­hok­si kut­sut­tu ra­ken­nel­ma oli es­tä­mäs­sä mah­dol­li­sen sa­men­tu­man le­vi­ä­mi­sen. Sel­lais­ta ei kui­ten­kaan ha­vait­tu koko ai­ka­na, Sjö­lund jat­kaa.

Ura­koit­si­ja­na yli 100 000 eu­ron hank­kees­sa toi­mi la­vi­a­lai­nen yrit­tä­jä Las­se Leh­ti­nie­mi Suo­men Ve­sis­tö­kun­nos­tus Oy:stä.

– Teim­me nel­jä lam­pa­ret­ta yh­teis­pin­ta-alal­taan on noin 2,4 heh­taa­ria hän ker­too.

Hank­keen ai­ka­na maa­mas­so­ja siir­tyi mel­koi­nen mää­rä. Maa­mas­so­ja hyö­dyn­net­tiin kor­ke­an­ve­den pe­si­mä­a­lu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­sa.

– Hank­keen tär­kein ta­voi­te oli saa­da li­sää avo­ve­si­pin­taa. Pe­si­mä­a­lu­eet oli­vat si­vu­tuo­te, kos­teik­ko­jen, ruo­vik­ko­jen ja peh­mei­den mai­den kun­nos­tuk­siin ym­pä­ri maa­tam­me eri­kois­tu­nut yrit­tä­jä ker­too.

Leh­ti­nie­mi ei ol­lut ai­em­min työs­ken­nel­lyt itäi­sel­lä Uu­del­la­maal­la.

– Myö­häi­nen ajan­koh­ta ai­heut­ti kil­pa­juok­sua tal­vea vas­taan. On­nek­si ke­lit suo­si­vat. Kaik­ki meni hy­vin, vaik­ka pak­ka­set hiu­kan kiu­sa­si­vat ja me­ri­ve­den kor­keu­den vaih­te­lu ai­heut­ti omat haas­teen­sa. Raa­kaa työ­tä­hän se oli, hän kiit­te­lee ura­koit­si­jan puo­lel­le aset­tu­nut­ta luon­toa.

Viiksitimali (panurus biarmicus), vanhalta nimeltään partatiainen, on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu. Aikaisemmin laji luettiin kuuluvaksi timalien heimoon, mutta on sittemmin siirretty omaan heimoonsa viiksitimalit.

Tapio Keinonen

Rus­kis–Stens­bö­len si­jain­ti hou­kut­te­lee lin­tu­va­el­ta­jia

Uu­den­maan elin­voi­ma­kes­kuk­sen lin­tu­ve­si­koor­di­naat­to­ri Mik­ko Koho ker­too, et­tä nel­jän lam­pa­reen sy­vyy­det vaih­te­li­vat 0,4 ja 0,7 met­rin vä­lil­lä.

– Rus­kik­sel­la ei ole Hel­mi-oh­jel­man ai­ka­na lam­pa­rei­ta kai­vet­tu, mut­ta ai­em­mis­sa hank­keis­sa siel­lä on tou­hut­tu muun mu­as­sa kai­va­mal­la ve­den vir­taus­ta edis­tä­viä ra­ken­tei­ta. Ei to­sin juu­ri nyt täl­lä sa­mal­la toi­men­pi­de­a­lu­eel­la.

Ko­hon mu­kaan Rus­kis–Stens­bö­le on Ete­lä-Suo­men ran­ni­kon ar­vok­kaim­pia lin­tu­ve­siä ja hy­vin mer­kit­tä­vä koh­de.

– Siel­lä voi ym­pä­ri vuo­den ha­vai­ta mie­len­kiin­toi­sia lin­tu­har­vi­nai­suuk­sia, mut­ta muut­to­ai­koi­na ke­vääl­lä ja syk­syl­lä alue on par­haim­mil­laan. Rus­kik­sel­la on hy­vät lin­tu­tor­nit ja es­teet­tö­mät kat­se­lu­la­vat, jo­ten sin­ne on help­po ja mu­ka­va men­nä.

Rus­kik­ses­sa voi teh­dä ha­vain­to­ja muun mu­as­sa viik­si­ti­ma­lis­ta, joka on vie­lä mel­ko har­vi­nai­nen lin­tu­la­ji maas­sam­me.

– Sitä ei ole ko­vin mo­nin pääs­syt lä­hel­tä nä­ke­mään. Lin­tua kuu­lee en­nem­min kuin nä­kee, ja sen voi ha­vai­ta juu­ri tä­hän vuo­de­nai­kaan, Si­ko­saa­ren­tien var­rel­la viik­si­ti­ma­lin ha­vain­nut Koho sa­noo.

Lin­tu­ve­si­koor­di­naat­to­rin mu­kaan Rus­kis–Stens­bö­len lin­nus­ton­suo­je­lu­a­lu­een si­jain­ti hy­vien muut­to­reit­tien var­rel­la te­kee alu­ees­ta so­pi­van.

– Li­säk­si alu­een hyvä eli­nym­pä­ris­tö hou­kut­te­lee lin­tu­ja, Mik­ko Koho sa­noo.

Lintutornista avautuu hieno näkymä Ruskiksen kansainvälisesti arvokkaalle kosteikkoalueelle. Etenkin muuttoaikoina siellä näkee huomattavan runsaasti lintuja.

Arkisto/Sami Heiskanen

Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la ve­si­lin­nut ot­ti­vat lam­pa­reet omik­seen

Por­voon­jo­en suis­ton Rus­kik­sen ja Stens­bö­len suo­je­lu­a­lu­eet sekä Lo­vii­san Kos­ken­ky­län Gam­mel­by­vi­ken kuu­lu­vat tär­keim­piin lin­tu­ve­si- ja kos­teik­ko­koh­tei­siin Suo­mes­sa. Li­säk­si ne ovat Na­tu­ra 2000 -ver­kos­ton lin­tu­di­rek­tii­vin mu­kai­sia eri­tyi­siä suo­je­lu­a­lu­ei­ta.

Lin­tu­ve­sien ja kos­teik­ko­jen ti­laa voi­daan pa­ran­taa muun mu­as­sa rai­vaa­mal­la, ruop­paa­mal­la, niit­tä­mäl­lä, lai­dun­ta­mal­la, ve­den­pin­taa nos­ta­mal­la, vie­ras­pe­to­pyyn­nil­lä ja hoi­to­ka­las­tuk­sel­la. Tar­vit­ta­vat hoi­to- ja kun­nos­tus­toi­met ar­vi­oi­daan ai­na koh­teit­tain. Toi­men­pi­teet pa­ran­ta­vat myös lu­kuis­ten kos­tei­koil­la elä­vien uha­na­lais­ten kas­vien ja hyön­teis­ten elin­mah­dol­li­suuk­sia.

Por­voos­sa ja Lo­vii­sas­sa to­teu­tet­tiin ruo­vi­kon ja kais­lo­jen niit­toa syk­syl­lä 2022. Li­säk­si Uu­den­maan ELY-kes­kus to­teut­ti Hel­mi-oh­jel­maan liit­ty­viä niit­to­ja Hel­sin­gin Van­han­kau­pun­gin­lah­den lin­tu­ve­sil­lä hei­nä­kuun 2023 lo­pus­sa.

– Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la Pu­ro­lah­den ran­ta­nii­tyil­le kai­vet­tiin vas­taa­via lam­pa­rei­ta pari kol­me vuot­ta sit­ten. Ne on­nis­tui­vat hy­vin ja ve­si­lin­nut ot­ti­vat lam­pa­reet no­pe­as­ti omik­seen, lin­tu­ve­si­koor­di­naat­to­ri Mik­ko Koho ker­too.

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön Hel­mi-oh­jel­man ta­voit­tee­na on vah­vis­taa Suo­men luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja pa­ran­taa eli­nym­pä­ris­tö­jen ti­laa muun mu­as­sa suo­je­le­mal­la ja en­nal­lis­ta­mal­la soi­ta, kun­nos­ta­mal­la ja hoi­ta­mal­la lin­tu­ve­siä, pe­rin­ne­bi­o­toop­pe­ja ja met­säi­siä eli­nym­pä­ris­tö­jä sekä pien­ve­si- ja ran­ta­luon­toa.

Toi­min­ta pe­rus­tuu maa­no­mis­ta­jien va­paa­eh­toi­suu­teen. Suo­jel­ta­vis­ta alu­eis­ta saa kor­vauk­sen ja val­tio tu­kee kun­nos­tus- ja hoi­to­toi­mia.

//Jut­tua kor­jat­tu 8.1.2026 kel­lo 13.50: Silt­ti­ver­hok­si kut­sut­tu ra­ken­nel­ma oli es­tä­mäs­sä mah­dol­li­sen sa­men­tu­man le­vi­ä­mi­sen. Jut­tuun oli lip­sah­ta­nut silk­ki­ver­ho-ter­mi.