POR­VOO Kyl­lä nyt hä­vet­tää. Rene Holst ot­taa tuo­ma­ni suk­set kä­teen­sä ja ih­met­te­lee, mi­ten nii­den poh­jat voi­vat ol­la niin naar­mui­set.

– Ei hä­tää, kyl­lä nä­mä­kin suk­set saa­daan taas kun­toon, hän lu­pai­lee.

Rene Holst ja Ant­ti Ta­pio huol­ta­vat suk­sia, ja tä­nään oh­jel­mas­sa on van­ho­jen Fisc­he­rien kun­nos­tus. Hom­maa riit­tää. 

Holst ja Tapio ovat molemmat käyneet voitelukurssin.

Merja Forsman

Suk­sen so­vit­ta­va hiih­tä­jän pai­noon, pi­tuu­teen ja hiih­to­tyy­liin

En­nen huol­ta­mis­ta Holst ja Ta­pio ker­to­vat, et­tä en­sim­mäi­nen as­kel mu­ka­vaan hiih­to­ko­ke­muk­seen syn­tyy oi­ke­an­lais­ten suk­sien hank­ki­mi­ses­ta. Suk­si­os­tok­sil­la kan­nat­taa kään­tyä am­mat­ti­lais­ten puo­leen.

– Asi­ak­kai­na­ni on ol­lut per­hei­tä, joil­le on ol­lut pak­ko kau­niis­ti sa­noa, et­tei­vät hei­dän lap­sil­laan ole­vat suk­set lain­kaan sovi heil­le. Ne ovat joko lii­an jäy­kät tai löy­sät – nau­tin­to­han sii­nä me­nee ja hiih­toin­to lo­pah­taa, Ta­pio ker­too.

Am­mat­ti­mai­set myy­jät osaa­vat kat­soa, et­tä suk­sien pi­tuus, jäyk­kyys ja pro­fii­li so­pi­vat hiih­tä­jän pai­noon, pi­tuu­teen ja hiih­to­tyy­liin.

Kau­pois­ta saa myös kar­va­poh­jai­sia suk­sia, joi­ta Ta­pi­on ja Hols­tin mu­kaan kan­nat­taa har­ki­ta, jos ei ha­lua voi­del­la suk­sia tai tie­dä, mi­ten voi­tei­ta käy­te­tään. Kar­va­poh­ja­suk­sis­sa ei ni­mit­täin käy­te­tä pi­to­voi­tei­ta, ja ne toi­mi­vat hy­vin vaih­te­le­vil­la­kin ke­leil­lä.

– Oi­ke­an­lai­nen, hiih­tä­jäl­le so­pi­va suk­si on 75 pro­sent­tia hiih­to­nau­tin­nos­ta, 10 pro­sent­tia syn­tyy oi­ke­an­lai­ses­ta voi­te­lus­ta ja 15 pro­sent­tia suk­sen poh­ja­ku­vi­oin­nis­ta, Holst sa­noo.

Rene Holst ja Antti Tapio huoltavat suksia Sipoosta Kouvolaan ja myös noutavat suksia huoltoon. Hiihtolomien aikaan suunnitelmissa on pop up -suksihuolto ladun varrella.

Merja Forsman

Suk­set ja­las­ta tie­tä ylit­tä­es­sä

Lä­hes 30-vuo­ti­ais­sa Fisc­he­reis­sä ei pin­ta­ku­vi­oi­ta enää juu­ri ero­ta, jo­ten suk­set vaa­ti­vat kun­non puh­dis­tuk­sen.

– Suk­set tu­li­si put­sa­ta joka len­kin jäl­keen kui­tu­lii­nal­la ja va­haa si­säl­tä­väl­lä luis­to­pin­to­jen puh­dis­tu­sai­neel­la. Sit­ten poh­jien an­ne­taan kui­vua. En­nen hiih­to­lenk­kiä oli­si hyvä har­ja­ta luis­to­pin­nat vie­lä kiil­tä­vik­si nai­lon-kä­si­har­jal­la. Näin suk­si luis­taa taas seu­raa­val­la hiih­to­ker­ral­la, Ta­pio se­lit­tää.

– Lumi on ny­ky­ään hy­vin li­kais­ta. Poh­jat tu­le­vat li­kai­sek­si, vaik­ka oli­si uu­det­kin suk­set, Holst se­lit­tää ja näyt­tää suk­sien puh­dis­ta­mi­ses­ta mus­tak­si vär­jäy­ty­nyt­tä rät­tiä.

Jos naar­mu­ja on pal­jon, suk­sil­le kan­nat­taa teh­dään ki­vi­hi­on­ta, jol­la saa poh­jan kun­toon ja poh­ja­ku­vien esiin. Pie­nem­piin naar­mui­hin riit­tää nor­maa­li poh­jus­tus ja va­haus. Ta­voit­tee­na on, et­tä suk­sen pin­nas­ta tu­lee si­leä – mut­tei lii­an si­leä. Suk­ses­sa val­mii­na ole­va poh­ja­ku­vi­oin­ti ni­mit­täin oh­jaa ve­den pois ja kui­val­la sääl­lä luo kit­kaa.

– Lii­an si­lei­siin suk­siin tu­lee imu­e­fek­ti. Se on sama kuin lait­tai­si kak­si la­si­le­vyä pääl­lek­käin ja kaa­tai­si vet­tä vä­liin. Nii­tä le­vy­jä­hän ei saa enää toi­sis­taan ir­ti mil­lään, Holst ku­vai­lee.

Vaik­ka naar­muil­le on jo­tain teh­tä­vis­sä, nii­den tuot­ta­mis­ta kan­nat­taa tie­tys­ti vält­tää.

– Kan­nat­taa ot­taa suk­set tei­den yli­tys­koh­dis­sa pois ja kä­vel­lä mo­noil­la ta­kai­sin la­dul­le. Lii­an usein nä­kee, et­tä ih­mi­set tal­si­vat suk­set ja­las­sa as­fal­til­la tai so­ra­tiel­lä, Ta­pio nuh­te­lee.

Tapio ja Holst huoltavat 30-vuotiaita suksia kuntoon. – Oikeanlainen, hiihtäjälle sopiva suksi on 75 prosenttia hiihtonautinnosta, 10 prosenttia syntyy oikeanlaisesta voitelusta ja 15 prosenttia suksen pohjakuvioinnista, Holst sanoo.

Merja Forsman

Jos suk­sien omis­ta­jal­le on ker­ty­nyt vuo­sien mit­taan pai­noa, suk­set ei­vät to­den­nä­köi­ses­ti enää ole niin sa­no­tus­ti oi­ke­as­sa ase­tuk­ses­sa, Ta­pio ker­too. 

– Ki­lon tai kah­den pai­non­li­säys ei vie­lä hait­taa, mut­ta vii­den ki­lon li­sä­pai­no vai­kut­taa jo suk­sen luis­toon ja pi­toon.

Suk­sis­sa on luis­to­a­lue ja pi­to­a­lue, ja huol­los­sa kat­so­taan, aset­tu­vat­ko alu­eet koh­dil­leen.

– Jos suk­si on lii­an jäyk­kä, hiih­tä­jän pai­no ei rii­tä pai­na­maan pi­to­a­lu­et­ta la­tu­ra­taa vas­ten ja suk­si lip­suu. Jos taas suk­si lii­an löy­sä, pi­to­a­lue al­kaa kih­na­ta la­tua vas­ten ja jar­rut­taa hiih­toa, Holst li­sää.

Sukset kannattaa viedä ammattilaisen huoltoon esimerkiksi silloin, kun sukset ovat vaurioituneet, luisto on heikko tai pohjat ovat naarmuuntuneet tai kuivat. Myös tärkeä hiihtoreissu tai kilpailu ovat hyviä syitä kääntyä ammattilaisen puoleen.

Merja Forsman

Voi­te­lu 100–200 ki­lo­met­rin vä­lein

Seu­raa­vak­si suk­sil­le le­vi­te­tään pito- ja luis­to­voi­teet. Nii­tä tu­li­si le­vit­tää hiih­to­kau­den ai­ka­na sään­nöl­li­ses­ti suk­sien käy­tön mu­kaan.

– Mo­net ei­vät tie­dä, et­tä yh­del­lä voi­te­lul­la hiih­tää noin 100–200 ki­lo­met­riä. Vii­meis­tään sil­loin tu­li­si li­sä­tä uut­ta voi­det­ta, Ta­pio sa­noo.

Huol­los­sa luis­to­voi­teen al­le su­la­te­taan myös poh­ja­va­haa, joka es­tää kos­teu­den imey­ty­mi­sen suk­seen. Sen pääl­le lai­te­taan luis­to­va­ha ja mah­dol­li­ses­ti pin­ta­ku­vi­oin­ti.

– Suo­sit­te­len asi­ak­kail­le­ni usein pi­ka­luis­to­voi­tei­ta, kos­ka ne ovat help­po­käyt­töi­siä ja pa­ran­ta­vat suk­sen luis­toa pie­nel­lä vai­val­la, Ta­pio vink­kaa.  

Pi­to­voi­teen va­lin­ta sen si­jaan on vä­hän kink­ki­sem­pi asia, kos­ka se va­li­taan läm­pö­ti­lan ja olo­suh­tei­den mu­kaan. Jos aa­mul­la läm­pö­mit­ta­ri le­kot­te­lee mii­nus kah­des­sa­kym­me­nes­sä, pi­to­voi­de on eri kuin il­ta­päi­vän nol­la-as­tees­sa.

Huol­los­sa pi­to­voi­det­ta lai­te­taan usei­ta ker­rok­sia py­ra­mi­di­mai­ses­ti kes­kel­tä pak­sum­mak­si.

– Vä­hem­män hiih­tä­vien kan­nat­taa har­ki­ta pi­to­teip­piä, Ta­pio ker­too. – Se on hel­pom­pi, jos ei tie­dä, mil­lai­nen läm­pö­ti­la hiih­tä­es­sä on. Yh­del­lä tei­pil­lä pys­tyy hiih­tä­mään use­am­man­kin len­kin.

Suksihuollossa tarkistetaan, ovatko luisto- ja pitoalueet kohdillaan. Jo viiden kilon painon nousu saattaa tehdä hiihtämisestä tahmeaa.

Merja Forsman

Säi­ly­tys vaa­ka­ta­sos­sa pi­me­äs­sä

Van­ho­jen suk­si­raa­su­je­ni huol­to al­kaa ol­la val­mis. Holst pyyh­käi­see suk­sis­ta vie­lä pö­lyt ja liit­tää ne sit­ten maa­la­rin­tei­pil­lä yh­teen.

– Nyt on ai­van var­mas­ti hel­pom­pi ja mu­ka­vam­pi hiih­tää. Luis­taa pa­rem­min ja pi­tää myös, Holst lu­pai­lee.

– Kun kau­si on ohi, pyy­hi suk­set puh­taak­si, lai­ta pie­ni va­ha­pin­ta pääl­le es­tä­mään kos­teu­den imey­ty­mi­sen luis­to­a­lu­eel­le ja ase­ta suk­set pi­me­ään ja vii­le­ään va­ras­toon vaa­ka­ta­soon, Ta­pio neu­voo.

Nyt toi­vo­taan enää lu­mi­sia ke­le­jä.

Moni jättää suksien huollon väliin. Sukset puhdistetaan joka käytön jälkeen ja vahataan noin 100–200 kilometrin välein. Myös vanhaa vahaa kannattaa poistaa. – Jos aina vain vetää vahaa päälle, sukset menevät tukkoon ja suksi alkaa jarruttaa, Holst sanoo.

Merja Forsman

NÄIN HUOL­LAT SUK­SIA

» Puh­dis­ta suk­set jo­kai­sen len­kin jäl­keen kui­tu­lii­nal­la ja luis­ton pu­dis­tu­sai­neel­la.
» Har­jaa suk­set en­nen len­kil­le läh­töä.
» Pois­ta van­haa va­haa sään­nöl­li­ses­ti, et­tei poh­ja mene tuk­koon.
» Va­haa suk­set noin 100–200 ki­lo­met­rin vä­lein.
» Väl­tä naar­mu­ja: ota suk­set pois ja­las­ta tei­den yli­tyk­sis­sä.
» Tar­kis­ta suk­sien so­pi­vuus: muu­tok­set pai­nos­sa vai­kut­ta­vat pi­toon ja luis­toon.
» Säi­ly­tä kau­den jäl­keen puh­taa­na vii­le­äs­sä ja pi­me­äs­sä va­ras­tos­sa ja le­vi­tä ke­vyt va­ha­pin­ta luis­to­a­lu­eel­le.