Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kati Rapian sarjakuvamainen keittokirja on täynnä lämminhenkisiä reseptejä taiteilijan lähipiiristä.
Iina-Kaisa Viheriävaara
LOVIISA Sarjakuvataiteilija-valokuvaaja Kati Rapian toinen kokkikirja, Käsi keittiössä 2, julkaistiin toukokuussa. Monipuolista kuva- teksti- ja performanssitaidetta pursuavan taiteilijan lähtökohta tekemiselle on vastaanottavainen mieli.
Toukokuussa julkaistiin Käsi keittiössä -sarjakuvakeittokirjasi jatko osa. Mistä kirjat saivat alkunsa?
– Ensimmäisen Käsi keittiössä -kirjan tarina lähti, kun Italiassa asuva tätini Eeva Kukkavuori antoi minulle omat reseptinsä perinnöksi. Hänellä oli ravintolakin Italiassa, ja oli siellä ihan arvoitettu kokki. Aloin sitten piirtämään Eeva-tädin reseptejä sarjakuviksi, ja sitten alkoi tulemaan muitakin: ystäväpiiriltä lainattuja, varastettuja ja väärinkuultuja reseptejä. Ensimmäinen kirja julkaistiin kymmenen vuotta sitten, ja sen kustansi sellainen pieni kustantamo kuin Napa Books. Matkan varrella se lopetti toimintansa.
– Tässä kymmenen vuoden aikana reseptejä kertyi lisää ja aloin kyllästyä niihin ensimmäisen kirjan resepteihin. Ajattelin, että pystyn kustantamaan sen itse, sillä se on niin samanlainen: sama määrä reseptejä, sama painotus, sama sivumäärä ja sama taitto.
Kanssakokkaajana toimiva Käsi-hahmo on sympaattisen kömpelö kokki.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Mikä on kirjaa kuljettavan Käsi-hahmon tarina?
– Käsi toimii kanssakokkaajana. Se ei ole mikään super-chef, vaan enemmänkin lohtuhahmo, joka myös varoittaa vaarallisista ja vaikeista kohdista. Itse en ole todellakaan mikään huippukokki, mutta arvostan todella sitä kotona tehtyä työtä ja sitä, että kokataan toiselle. Koko kirja on sinänsä lähtenyt itsekkäistä lähtökohdista, eli haluan kokata hyvää ruokaa lähimmäisilleni ja itselleni.
Sarjakuvamainen keittokirja saa värinsä kokkaamisen aikana ja nokkela kirjoitustyyli hymähdyttää. Mitä sen reseptit merkitsevät?
– Tämähän on aika sosiaalinen sarjakuvakirjaksi. Reseptit ovat tietyllä tapaa verkostoja, jotka menevät yli sukupolvien. Tässä on kysymys niin moninaisesta kommunikaatiosta
Keittokirja saa värinsä kokkaamisen aikana.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Toteutat taidetta monin muinkin tavoin kuin sarjakuvia tekemällä, kuten valokuvaamalla. Mitä erilaiset taiteenlajit antavat toisilleen?
– Olen hyväksynyt, että ne saavat elää omia elämiään. Valokuvaaminen on ulkomaailman havannointia, kun taas sarjakuvaan pitää ikään kuin noukkia se tieto itsestä, vaikka se onkin ehkä alunperin ulkomaailmasta poimittu.
– Joka kerta, kun saan sarjakuvan loppuun, ajattelen, että se on viimeinen kerta, kun teen sellaisen, mutta seuraavana päivänä voin vaikka lähteä kuvausretkelle. Se pitää minut uteliaana, että on tällaista kaksijakoisuutta. Olen aina kuljettanut työssäni sekä tekstiä että kuvaa mukana, enkä haluaisikaan luopua kirjoittamisesta.
Monipuolinen taiteilijuus pitää Rapian mielen uteliaana.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Mistä löydät inspiraatiosi luovaan tekemiseen?
– Todella monesta asiasta. Ihmisistä, merenrannalla tai metsässä käyskentelystä, kattoon tuijottamisesta, toisten taiteesta ja tekemisestä. Jotenkin sellaisesta, että pitää mielen avoimena ja on sellainen vastaanottavainen mieli.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Pitäisikö minun olla vähän huonompi sietämään epävarmuutta? Lykkään vastausta aina sillä tavalla, että teen kesken olevat projektit loppuun ja sitten mietitään uudestaan.
FAKTA
» Kati Rapia
» Asuu Loviisassa.
» On julkaissut useamman sarjakuvakirjan, viimeisimpänä omakustanteinen Käsi Keittiössä 2.
» Vapaa-ajallaan muun muassa lukee, joogaa, ulkoilee koiran kanssa.
» Perheeseen kuuluu kolme lasta.
» Pitää taide-installaatiota Kouvolan taidemuseossa 26.9.2024-5.1.2025.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot