Viikon kysymys
A-
A+
Vapaaehtoisporukka Marianne Green (vas.), Päivi Waldfogel, Tomi Lassi ja Tarja Ryyti toivovat Rauha rakennetaan yhdessä -tapahtumaan niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin.
Niki Viheriävaara
PORVOO, KESKUSTA Kun kurvaa Porvoon Jokikadulta harmahtavalle sisäpihalle rakennuksen numero 25 kohdalla, löytää itsensä Suomen Punaisen Ristin (SPR) kerhohuone Kolon ovelta.
Tiistaisena iltapäivänä Koloon on asettunut nelihenkinen vapaaehtoisporukka, joka puuhastee hihat heiluen nykymaailman levottomuuksien pysäyttämiseksi. Sunnuntaina 21.9. vietetään Kansainvälistä rauhanpäivää, jonka kunniaksi Porvoon Linnankosken lukiolla järjestetään historian ensimmäinen Rauha rakennetaan yhdessä – Vi bygger fred tillsammans –tapahtuma.
Rauha rakennetaan yhdessä -tapahtuma sai alkunsa loppukeväästä, kun joukko sen parissa työskenteleviä vapaaehtoisia järjesti positiivisuudella vastaanotetun Rauha ja demokratia –kulkueen, jolle toivottiin jatkoa. Kulkue järjestettiin Palestiinan kansallispäivänä, ja jatkotapahtumalle luontevaksi ajankohdaksi muodostui rauhanpäivä.
– Ajatus lähti Rauha ja demokratia –tapahtumasta. Pohdimme sitten, mikä sille voisi olla parempi nimi, ja päädyimme tähän, organisoija Tarja Ryyti kertoo.
Mukana järjestäjäporukassa on noin kymmenhenkinen aktiiviporukka, joiden lisäksi erilaisia virkoja tapahtumapäivänä toimittaa noin 15 muuta vapaaehtoista.
Tapahtumassa on luvassa monipuolista, monikulttuurista ohjelmaa haastatteluista ja työpajoista musiikkiesityksiin ja kahvilatarjoiluihin. Luvassa on myös paikallishistoriaa esille nostava esitelmä, kun luennoitsija Margaretha Jämbäck kertoo toisen maailmansodan vaikutuksesta porvoolaiseen taiteeseen.
– Esimerkiksi Åke Hellman lähti kyllä rintamalle, mutta kieltäytyi tarttumasta aseisiin, Ryyti avaa.
Tarjoiluista Multicultural Assosiation in Porvoon (MAP) Marianne Green nostaa esiin thaimaalaisen Fon Blomqvistin, joka valmistaa tapahtumaan kevätrullia, ja Syyriasta vuonna 2015 turvapaikanhakijana porvooseen saapuneen Ghada Sabbouhin, joka tuo makeita baklavoja lukiolle.
Tapahtumassa kuullaan Perttu Hietasen kantaaottavaa musiikkia, katsotaan dokumenttielokuvaa sodan jälkeisestä elämästä ja kuullaan puheenvuoroja muun muassa sodan ympäristövaikutuksista.
– Meillä on esimerkiksi rauhanturvaajan haastattelu. Hän on ollut turvaamassa rauhaa sotatilanteen jälkeenkin, ja siinä on tietenkin sellainen pieni uhka olla ulkopuolisena jossain toisessa paikassa, Ryyti avaa.
Rauhan teemoja käsitellään niin tieteen kuin myös taiteen, ympäristön ja kulttuurin näkökulmista.
– Kun seuraa esimerkiksi uutisia, se viestintä tuntuu tosi yksipuoliselta. Haluamme nostaa esiin myös tavallisen ihmisen näkökulmaa, Ryyti sanoo.
Musiikkiesityksissä nähdään myös monikulttuurillisuutta, kun intialainen taiteilija Manoj V. Mathai esiintyy Linnankosken lukion auditoriossa.
– Hän on performanssitaiteilija, joka muun muassa soittaa tällaista rumpua, laulaa ja tanssiikin, Green kertoo.
Rauha rakennetaan yhdessä -tapahtuman tarkoitus on herättää ihmisiä kohtaamaan toisiaan avoimesti ja ymmärtämään, että rauha on paljon muutakin kuin sodan puutetta. Järjestäjäporukka toivoo, että tapahtumassa nähdään niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin. Yksi yhteisöllisimmistä ohjelmanumeroista onkin yhteistaideteoksen luova työpaja, johon jokainen kävijä saa tehdä kierrätyspahvista oman rauhankyyhkyn.
– Sosiaalisessa mediassa eläminen vahvistaa jo olemassaolevaa segrikaatiota. On ihan marginaalinen osa kantasuomalaisia, jotka edes kohtaavat maahanmuuttajia elämissään, järjestäjäporukan aktivisti Tomi Lassi toteaa.
Porvoossa MAP ja SPR tekevät jatkuvasti töitä sen eteen, että maahanmuuttajiakin saataisiin aktivoitua vapaaehtoistoimintaan ja sitä kautta pienennettyä yhdessä tekemisen kynnystä. Nyt kaksi ukrainalaislähtöistä ihmistä onkin alkanut pitää omaa kerhoaan, joka on otettu lämmöllä vastaan.
– Kaikki tällainen esimerkiksi kielikahvilatoiminta on todella tärkeää ihmiskohtaamisten kannalta, SPR:n Porvoon paikallisosaston puheenjohtaja Päivi Waldvogel sanoo.
Vaikka suomalaistenkin elämään vaikuttaa tällä hetkellä moni negatiivisempi elementti, järjestäjät muistuttavat, että meidän on kannettava vastuuta myös heidän elämistään, jotka ´
– Tärkeintä on kohdata ihmiset ihmisinä ja aktiivisesti lisätä ymmärrystä toisen tilannetta kohtaan. Se ole kenellekään helppoa joutua pakenemaan kotimaastaan vieraaseen paikkaan, Green huomauttaa.
Ymmärrys toisia kohtaan lisää myös ymmärrystä omaa tilannetta ja sen positiivisten puolien varjelemista kohtaan. Rauha on asia, jonka eteen on työskenneltävä aktiivisesti, vaikka se tuntuisikin itsestäänselvyydeltä.
– Suomessa pidämme rauhaa ja demokratiaa monesti itsestäänselvyyksinä, vaikka tosiasiassa nekin ovat asioita, joita pitää rakentaa ja ylläpitää, Ryyti sanoo.
» Rauha rakennetaan yhdessä – Vi bygger fred tillsammans –tapahtuma Linnankosken lukiolla 21.9. kello 14-17.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot