Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Marko Wahlström
Perjantaina 4.10. julkaistiin Porvoon palveluverkon muutoksia koskevat suunitelmat, jotka ovat valitettavasti viemässä kaupungin kehitystä väärään suuntaan. Muutosehdotuksiin ei sisälly yhtäkään vaihtoehtoa, jonka perusteella kaupunki voisi kokonaisuutena kasvaa ja kehittyä. Syntyvyyden laskuun vedoten ollaan kaikissa muutosehdotuksissa lakkauttamassa kylille elintärkeitä kouluja. Kyläkoulujen oppilasmäärät ovat kuitenkin laskusuunnassa isolta osalta sen vuoksi, että kaavoitus on kaupungin lupauksista huolimatta ollut jäissä ainakin Ilolassa, Epoossa ja Kulloossa.
Valitettavasti Porvoota on pitkään johdettu liian suppealla katsannolla ja suorastaan unohdettu haja-asutusalueiden arvo ja potentiaali. Keskustan kehittäminen on ollut kaupungin johdon tärkein tavoite ainakin 15 vuotta, mutta siitä huolimatta sykkivä ja viihtyisä kaupunkikeskus loistaa edelleen poissaolollaan. Keskustassa kävellessä silmä osuu usein tyhjillään seisovaan ränsistyvään kiinteistöön ja tori on surullisen hiljainen. Porvoon kehittämissuunnitelmia on tehty konsulttivetoisesti, mikä on johtanut lähinnä turhaan rahanmenoon. Suunnitelmista puuttuu aito ja kaupungin sisältä tuleva ymmärrys siitä, mikä Porvoon todellinen olemus on.
Porvoo on pieni kaupunki, jolla on kaunis turisteja houkutteleva vanha keskusta ja laaja, kaunis, historiallinen ja elinvoimainen maaseutu, jota nykyään haja-asutusalueeksi kutsutaan. Maaseutualueilla asuu viidesosa Porvoon väestöstä ja tilastot kertovat, että nämä asukkaat ovat keskimääräistä kaupunkilaista varakkaampia ja perheet lapsiluvultaan isompia. Maaseudulla asukkaat ovat tottuneet itse huolehtimaan asioistaan ja sen vuoksi lähes kaikissa kylissä toimii vähintään kyläyhdistys ja niissä, joissa koulu vielä on, myös aktiivinen vanhempainyhdistys. Yhdistykset tekevät vastikkeettomasti töitä sen eteen, että kylien viihtyisyys ja yhteisöllisyys säilyy. Nämä seikat ovat minun porvoolaisuuteni eli viimeisten 12 vuoden aikana houkutelleet pelkästään Ilolan alueelle toistakymmentä lapsiperhettä pääkaupunkiseudun kiireestä ja ahtaudesta luonnonläheisen ja laadukkaan asumisen ääreen. On hyvin lyhytnäköistä lakkauttaa palvelut näistä kylistä, joiden asukkaat ovat satsanneet paljon intoa, innovaatioita, työpanosta ja verorahoja Porvoon kehittämiseksi.
Unelmien Porvoo-kaupunkistrategiassa on hahmoteltu, että Porvoossa olisi vuoteen 2050 mennessä 70 000 asukasta. Tällainen utopia ei tule toteutumaan, jos kaupunki lakkauttaa kouluja alueilta, joilla olisi merkittävä kasvupotentiaali. Väestöennusteiden perusteella olisi pikemminkin laitettava Itärata jäihin, sillä merkittävä osa suomalaisista asuu kuitenkin kohta pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Itäradan suunnitteluun korvamerkatut miljoonat eurot olisi sijoitettava esimerkiksi palvelukylien kehittämiseen. Sillä jos kylistä viedään koulut, ei lapsilla ole paikkaa mihin palata kasvattamaan omia lapsiaan. Koulujen lakkauttaminen aiheuttaa negatiivisen kierteen, joka voi pysäyttää Porvoon kehityksen, kun unelmien kaupunkiin pettyneet perheet ja niiden lapset äänestävät jaloillaan.
ULLASTIINA MAHLAMÄKI,
SIKILÄN KYLÄ,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot