Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittaja muistuttaa, että kun osuuspankit Uudellamaalla keskittävät toimintojaan, päättäjien toivoisi muistavan, että kaikkia työpaikkoja ei kannata sijoittaa Helsinginniemelle. Toimitusjohtaja Mauri Molander (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Markus Johansson kertoivat suunnitteilla olevasta fuusiosta Itä-Uudenmaan Osuuspankin näkökulmasta viime viikon Itäväylässä.
Arkisto/Marko Wahlström
Itäväylä-lehti kertoi 9.6. kolmen Uudenmaan Osuuspankin suunnittelevan yhdistymistä yhdeksi suuruudeltaan merkittäväksi pankiksi, mikä lisää myös asiakkaiden turvallisuutta.
Uudellamaalla on maamme kallein asuntokanta, mikä merkitsee suurempia asuntolainoja, kuin perinteisissä kunta ja kaupunki taajamissa ympäri maatamme.
Maassamme oli pankkikriisi 30 vuotta sitten. Me, jotka selvisimme siitä "hengissä", emme halua itsellemme, tai lapsillemme sitä kokemusta enää koskaan. 1990-luvun pankkikriisissä aivan tavalliset ihmiset menettivät kotinsa ja koko elämäntyönsä.
Tämä aika oli myös raskasta aikaa yli 60?000 finassialan työntekijälle, keskimäärin kuusi kymmenestä meistä sai etsiä toimeentulonsa joltain toiselta alalta; valtaosa selvisi, mutta valitettavasti eivät kaikki. Vuosina 1989–2005 pankkien henkilöstön määrän vähennys oli 56 prosenttia.
Kun osuuspankit Uudellamaalla nyt keskittävät toimintojaan, toivoisi päättäjien muistavan, että kaikkia työpaikkoja ei kannata sijoittaa Helsinginniemelle, sillä vaikka Porvoosta Helsinkiin ja päinvastoin on yhtä monta kilometriä, aikasäästö vasten ruuhkaa on silti merkittävä. Myös toimitilojen kustannukset ovat akselilla Porvoo–Hyvinkää–Hanko merkittävästi edullisemmat ja henkilökunnan laadukas asuminen helpompaa.
Toinen näkökanta paikallispankilla on se, että yrityksen maksamat yhteisöverot hyödyttäisivät omaa kotikuntaa, eikä ne tämänkään järjestelyn vuoksi valuisi yksin Helsingin kaupungin pohjattomaan kassaan.
SAKARI PARTINEN,
SIPOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot