Viikon kysymys
A-
A+
Toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe mittailee katsellaan kaupungin 60-vuotiaan vuokra-asuntoyhtiön historian suurinta kohdetta Velkalassa. Sköldvikin siirtotyömaan tilapäisasuntola oli monelle Porvooseen muuttaneelle ensimmäinen asunto 1960–70-luvulla. Kyösti Nyman haaveili oma levyn julkaisemisesta 28.5.1971.
Kuvakollaasi: Marko Wahlström ja Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Hannu Lindroosin kokoelma
PORVOO Porvoon kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö elää tällä hetkellä luonnehdintansa mukaan uudestisyntymänsä aikaa. Yhtiö täyttää marraskuussa 60 vuotta.
– Tehtävämme on edelleen tuottaa edullisia asumispalveluita, mutta keinot ovat kehittyneet, toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe sanoo.
Sipoolainen on luotsannut vuokra-asuntoyhtiötä viime vuoden maaliskuun alusta alkaen. Hän toimi aiemmin Nurmijärven kunnan omistaman vuokra-asuntoyhtiö Nurmijärven Kodit Oy:n johdossa.
Porvoon kaupungin vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe iloitsee siitä, että yhtiön 60-vuotisen historian suurin kohde valmistuu hieman etuajassa. – Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan marraskuun puolivälissä, hän sanoo katsellessaan Wittenberginkadun ja Kevätkummuntien risteyksen katukuvan maisemaa muuttavan talon julkisivua.
Marko Wahlström
Sköldvikin siirtotyömaan tilapäisasuntola oli monen Porvooseen Pohjois-Karjalasta ja Savosta muuttaneen ensimmäinen asunto. Kuva on otettu 28.5.1971.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Hannu Lindroosin kokoelma
Näin kaikki alkoi 60 vuotta sitten
Palataan hetkeksi lokakuuhun 1965. Neste oli käynnistämässä Kilpilahden öljynjalostamon toimintaa, jonka ensimmäinen vaihe starttasi huhtikuussa 1966. Laitoksen rakentaminen Sköldvikin kartanon maille oli alkanut jo vuonna 1963.
Työväkeä vyöryi voimalla etelään etenkin Pohjois-Karjalasta ja Savosta. Porvoossa vallitsi asuntopula. Ihmisiä asui Kilpilahden parakkikylässä, teltoissa ja jopa autoissa sekä yksittäisten porvoolaisten talojen ullakoilla tai piharakennuksissa, joissa mukavuuksina olivat puulämmitys, kantovesi ja puucee.
Kaupunki oli rakennuttanut ensimmäiset omat vuokratalonsa pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Vuokralaisten Keskusliitto oli houkutellut kaupunkia yhteistyöhön 1950-luvun lopulta asti.
Porvoon kaupunki, paikalliset teollisuusyritykset Ensto toimitusjohtajansa Ensio Miettisen ja Norpe toimitusjohtajansa Reijo Mäntyojan johdolla sekä Vuokralaisten Keskusliitto perusti yhtiön, joka ratkaisi ongelman.
– Oli hyvin poikkeuksellista, että elinkeinoelämä oli niin voimakkaasti mukana kehittämässä paikallista vuokra-asuntotuotantoa, Sandsjoe kiittelee yhtiön pääkonttorissa Vuorikadulla.
Nesteen Porvoon öljynjalostamon rakennustyömaa ja jalostamon käynnistäminen lokakuusta 1965 alkaen toi Porvooseen uusien asukkaiden vyöryn. Kuvassa Kilpilahden (Sköldvik) siirtotyömaan tilapäisasuntola Porvoossa 28.5.1971.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Hannu Lindroosin kokoelma
Porvoo kasvoi merkittävästi ihmisten muuttaessa kaupunkiin
Vuokra-asuntoja rakennettiin kasvavan kaupungin tarpeeseen.
– Kaupunki kasvoi merkittävästi, kun tänne muutti uutta väkeä.
Vuokrataloyhtiöllä on tällä hetkellä noin 2 300 asuntoa, jotka sijaitsevat 60 talokohteessa. Kasvutahti on jatkunut merkittävänä kahden viimeisen vuosikymmenen aikana: yhtiön täyttäessä 40 vuotta, vuokra-asuntoja oli 1 275.
– Tänä vuonna valmistuu 122 vuokra-asuntoa, kun historiamme suurin kohde Vaskenvalajankadulla Velkalassa valmistuu. Kohteen neljään rakennukseen tulee tavallisia vuokra-asuntoja, senioriasuntoja ja kehitysvammaisten palvelukotiyksikkö, Sandsjoe sanoo.
Keväällä 2024 alkaneen Vaskenvalajankatu 8:n vuokra-asuntokohde valmistuu noin puolitoista kuukautta etuajassa.
– Ensimmäiset asukkaat muuttavat taloon marraskuun puolivälissä, Sandsjoe kertoo.
Porvoon Kauppaoppilaitoksen rakennus purettiin Opistokujalta loppuvuodesta 2019. Rakennus oli alun perin rakennettu 1960-luvun alussa. Nyt tilalle tulee Porvoon Kotien vuokra-asuntoja.
Arkisto/Marko Wahlström
Vuokra-asuntoyhtiön seuraava kohde sijaitsee Opistokujalla
Kaupunkikonsernin vuokra-asuntojen määrä jatkaa kasvuaan tulevina vuosina.
– Meillä on ollut vuoden verran suunnitteilla Opistokujalle puretun kauppaoppilaitoksen tontille kaksi kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 38 asuntoa, Sandsjoe kertoo.
Yhtiö sai viime viikolla järjestyksessään 62. kohteensa rahoitukselle osapäätöksen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta (Varke, entinen ARA).
– Näyttää siltä, että hanke lähtee liikkeelle tämän vuoden lopulla ja uudet asunnot valmistuvat kevääksi tai kesäksi 2027. Kahdessa talossa perheasuntoja eli kolmioita eli neliöitä sekä kaksioita, Sandsjoe jatkaa.
Tulevaisuuden kohteista yhtiössä on tällä hetkellä ideanpoikasia, mutta konkreettisia kohteita ei ole vielä tiedossa.
Valtio-omisteisen A-Kruunu Oy:n kaksi vuokrakerrostaloa rakentuivat niin sanotulle Porvoonportin alueelle Raatimiehenkatu 1 ja 3:een. Kuva arkkitehdin piirtämä havainnekuva.
Arkisto/Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy
Käyttöaste 98,5 prosenttia, hakemuksia yli 1 800
Vuokrataloyhtiön asuntojen käyttöaste on tällä hetkellä noin 98,5 prosenttia.
– Tilanne oin ihan hyvä. Tavoitteenamme on, että asuntoja ei olisi juurikaan tyhjillään. Käytännössä ihmisiä muuttaa joka kuukausi pois ja uusia tulee tilalle, jolloin pientä vaihtuvuutta on koko ajan, Sandsjoe sanoo.
Yhtiö on saanut tänä vuonna yhteensä yli 1 800 asuntohakemusta.
– Hakemuksia tulee koko ajan. Vaskenvalankadun uusien asuntojen vuokraus on tuonut vähän enemmän hakemuksia kuin viime vuonna.
Vuokrataloyhtiö ei pysty tarjoamaan kaikille hakijoille asuntoa.
– Meillä on noin 30–40 asuntoa, jotka vapautuvat joka kuukausi. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 350–400 uutta vuokrasopimusta, jotka saavat asunnon. Hakijamäärästä aika moni jää ilman vuokra-asuntoa, Sandsjoe ynnäilee.
Kaupungin vuokrataloyhtiö ei ole yksin Porvoon vuokramarkkinoilla, sillä asuntoja vuokraavat niin yksityiset asuntosijoittajat kuin muut palveluntarjoajat (Kojamo Oyj:n Lumo-vuokrakodit, Y-Säätiön M2-Kodit, Avain Asunnot Oy, TA-Asumisoikeus Oy ja valtio-omisteinen A-Kruunu Oy sekä nuorisoasuntoyhtiö NAL Asunnot Oy).
Porvoon kaupungin vuokra-asuntoyhtiö rakennutti senioritalot Raul Hellbergin kadulle Länsirannalle vuonna 2012.
Arkisto/Marko Wahlström
Valtion tukemaa, vapaarahoitteista ja rajoituksista vapautunutta asuntokantaa
Toimitusjohtaja kuvailee vuokra-asuntoyhtiön asukaspohjaa monipuoliseksi.
– Meillä on sekä valtion tukemaa asuntokantaa että niinsanottuja vapaarahoitteisia ja rajoituksista vapautuneita kohteita. Asunnoistamme reilu puolet on rajoitusten alaisia ja noin 40 prosenttia on vapautuneita tai vapaarahoitteisia, Sandsjoe kertoo.
Vapaarahoitteisissa ja rajoituksista vapautuneissa kohteissa asukasvalinnoille ei ole mitään rajoitteita.
– Valtion tukemassa asuntotuotannossa on rajoituksia. Pääasiallinen valintakriteeri on tarve saada asunto esimerkiksi paikkakunnalle muuton tai perhetilanteessa tapahtuvan muutoksen takia. Lisäksi niissä on tulo- ja varallisuusraja; esimerkiksi yhden henkilön osalta tuloraja on 3 540 euroa/kuukausi.
Asukkaat valitaan hakemusten perusteella.
– Arvioimme asukasvalinnassa hakijan vuokranmaksukykyä, Sandsjoe selventää.
Vuonna 2022 Itäinen Pitkäkatu 25:een Pappilamäelle valmistui vuokra-asuntoyhtiön ensimmäiset passiiviasunnot. Luhtitalossa on 17 uutta asuntoa. Lisäksi kohteessa kunnostettiin 20 vanhaa rivitalohuoneistoa.
Arkisto/Mika Laine
"Yksinasuvien osuus on kasvanut ja tulee kasvamaan"
Kaikkein eniten vuokra-asuntoyhtiön asuntokannassa on kaksioita, joissa asuu tyypillisesti pariskuntia.
– Kaksioiden lisäksi meillä on isompia perheasuntoja eli kolmioita ja neliöitä. Asuntokannassamme on myös yksiöitä.
Väestöennusteiden mukaan yksinasuvien osuus on kasvanut ja tulee kasvamaan jatkossakin.
– Varsinkin ikäihmiset asuvat tyypillisesti yksin, jos esimerkiksi puoliso on menehtynyt, Sandsjoe sanoo.
Valtioneuvoston päättäessä karsia erilaisia asumistukia, Kansaneläkelaitos (Kela) antoi suosituksen muuttaa edullisempaan asuntoon.
– Ihmiset hakevat tällä hetkellä edullisempaa asuntoa, mikä näkyy meillä ihan selvästi. Siihen vaikuttavat paitsi tukien karsimiset, myös yleinen taloudellinen tilanne (työttömyys ja lomautukset), Sandsjoe jatkaa.
Inflaatio on tällä hetkellä aika maltillista, mutta aikaisempina vuosina se nosti ihmisten elämisen kustannuksia kokonaisuudessaan todella paljon.
– Taloudellisesti vaikeina aikoina kohtuuhintaisen asumisen merkitys korostuu entisestään. Meidän tehtävä on pyrkiä varmistamaan sitä paikkakunnalla, Sandsjoe muistuttaa yhtiön alkuperäisestä tavoitteesta.
Vuokra-asuntoyhtiön asunnot sijaitsevat keskustassa, Tarmolassa, Kevätkummussa, Huhtisissa, Pappilanmäellä ja Pappilanpellolla, Hornhattulassa, Eestinmäessä, Gammelbackassa, Uutelassa, Hamarissa, Ernestasissa, Lehtimäessä, Peippolassa ja Länsirannalla.
– Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisessa ratkaisevinta on niiden sijainti palveluiden lähellä ja hyvät liikenneyhteydet. Usein asukkaamme eivät omista autoa tai ainakaan kahta. Moni asukas kiittelee Porvoon lyhyitä etäisyyksiä, Sandsjoe sanoo.
Opiskelijatalo kohosi vuonna 2017 seitsemän kerroksen korkeudelle Porvoon Näsissä, Aleksanterinkaaren ja Tolkkistentien risteykseen. Talossa on 119 asuntoa. Kohde oli kaupungin vuokra-asuntoyhtiön historian suurin ennen Vaskenvalajankatu 8:aa.
Arkisto/Marko Wahlström
Asunnoissa on arviolta noin 3 500 asukasta
Kaupungin vuokra-asuntoyhtiö on asunto- ja talomäärällään mitattuna markkinajohtaja Porvoossa.
– Olemme arvioineet, että asunnoissamme on noin 3 500 asukasta. Voi olla, että asunnoissa on myös enemmän asukkaita, joista emme tiedä.
Vuokrasopimus tehdään usein yhden allekirjoittajan kanssa, mutta perheeseen voi kuulua enemmän ihmisiä.
– Meillä on myös taloja, joissa ei ole esimerkiksi henkilölukuun perustuvaa vesimaksua. Periaatteessa asunnossa asuvien nimet tulisi aina ilmoittaa vuokranantajalle, mutta se helposti unohtuu tai ei tule edes mieleen.
Tilastokeskuksen asuntotilaston mukaan Porvoossa oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 24 800 vakituisessa asuinkäytössä olevaa omistus- ja vuokra-asuntoa kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloissa.
– Nykyinen asuntokantamme on 9 prosenttia kokonaismäärästä eli melkein joka kymmenes porvoolaisasunto on meidän asunto, Sandsjoe sanoo.
Porvoon kaupungin keskusta-alueella eli Länsirannalla, Näsissä ja ydinkeskustassa on tarjolla vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja.
Arkisto/Mika Laine
Iso varanto vuokra-asuntotarjontaa kasvukaupungin voimavara
Iso varanto vuokra-asuntotarjontaa on hyvä asia kasvavalle kaupungille.
– Se tarkoittaa sitä, että Porvooseen on helppo muuttaa, vaikkakin meidän asunnot ovat nyt pääsääntöisesti täynnä, Sandsjoe naurahtaa vuokra-asuntoyhtiön positiiviselle haasteelle.
Porvoon väestöennusteet ovat osoittaneet sitä, että Porvoon väestönkasvu tulee maahanmuutosta.
– Maahanmuuttajat tulevat tyypillisesti ensin asumaan vuokralle. Siksikin vuokra-asuntoja tarvitaan, Sandsjoe jatkaa.
Viime kesäkuun lopun tilaston mukaan Porvoossa on 51 853 asukasta, mikä tekee siitä Suomen 19. suurimman kaupungin.
Porvoon A-asunnot Oy:n entinen markkinointinimi A-Yhtiöt on vaihtunut Porvoon Kodit -nimeen.
Arkisto/Mika Laine
Uusi markkinointinimi käyttöön, emoyhtiö ennallaan
Asukasjuhlassa syyskuun alussa Porvoon A-asunnot Oy lanseerasi uudeksi markkinointinimekseen Porvoon Kodit. Aiempi markkinointinimi oli A-Yhtiöt.
Vuokratalokonsernin emoyhtiönä toimii Porvoon A-asunnot Oy – Borgå A-bostäder Ab, jonka tytäryhtiö on Kiinteistö Oy A-Lukaali Ab ja sisaryhtiö Porvoon Vuokra-asunnot Oy – Borgå Hyresbostäder Ab.
Organisaatiorakenne on historian saatossa muovautunut, kun erillisiä kiinteistöosakeyhtiöitä on fuusioitu emoyhtiöön eri aikakausina.
– Erilliset yhtiöt eivät näy asukkaille, koska toimimme yhtenä kokonaisuutena Porvoon Kodit -nimen alla ilman raja-aitoja, Marjut Sandsjoe kertoo.
Markkinointinimessä aiemmin ollut A-kirjain liittyi vahvasti arava-asuntotuotantoon.
– Kun ARA lopetti viime maaliskuussa toimintansa ja muuttui Varkeksi, meidänkin oli luonteva hetki lähteä uusille urille. Halusimme nimen, joka kuvastaa toimintaamme paremmin.
Vuokra-asuntoyhtiö osallistui viime vuonna Pohjoismaiseen kilpailuun Laamanninpolku 2:n vuokratalokohteellaan. Kuvakaappaus kilpailuvideolta.
Arkisto/A-Yhtiöt
Asukasyhdistys viettää 20-vuotisjuhlavuottaan
Vuokra-asuntoyhtiö työllistää yhteensä noin 40 henkilöä.
– Olemme moneen muuhun vuokrataloyhtiöön verrattuna poikkeuksellinen. Meillä on oma huolto ja siivous, josta saamme asukkailta erityistä kiitosta, Sandsjoe kertoo.
Yhtiö seuraa asukastyytyväisyyttä jatkuvalla palautekyselyllä.
– Lähetämme kyselyn kaikille sisään- ja ulosmuuttajille sekä jokaisen huoltokäynnin jälkeen. Lisäksi lähetämme jokaiselle vuokralaiselle yleisemmän asumistyytyväisyyskyselyn porrastetusti talokohteissa, Sandsjoe jatkaa.
Vuokra-asuntoyhtiössä toimii valtakunnallisesti ainutlaatuinen asukasyhdistys, joka viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan.
– Asukkaat itse järjestävät yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa, kuten retkiä, tapahtumia ja konsertteja sekä organisoi kesäkukkia talojen pihoille. Asukasyhdistys on avoin kaikkien vuokratalojemme asukkaille.
Vuokra-asuntoyhtiöllä on paljon myös pitkäaikaisia vuokralaisia. Pisimpään yhtiössä asuneet ovat viihtyneet 47 vuotta.
– Haluamme olla edelläkävijöitä, mikä tarkoittaa myös sitä, että voimme kokeilla erilaisia uusia asioita, toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe muistuttaa.
Marko Wahlström
Tavoitteena olla Suomen paras vuokrataloyhtiö
Uuden strategiansa mukaan vuokra-asuntokonsernin kunnianhimoinen tavoite on olla vuoteen 2027 mennessä Suomen paras vuokrataloyhtiö.
– Ajattelemme, että se tarkoittaa sitä, että meillä on maan paras käyttöaste ja paras asukastyytyväisyys, Sandsjoe sanoo.
Käyttöasteeltaan porvoolaisyhtiö on jo tällä hetkellä maan kärkijoukoissa.
– Nyt seuraamme asukastyytyväisyyttä entistä tarkemmin ja kehitämme toimintaamme systemaattisesti. Uskomme, että meidän on mahdollista tulla Suomen parhaaksi vuokrataloyhtiöksi.
Uudistumisen myötä yhtiössä halutaan kokeilla erilaisia asioita.
– Edelläkävijyys tarkoittaa myös sitä, että tehdään uudenlaisia juttuja, Sandsjoe muistuttaa.
Porvoon Kodit on jäsenenä valtakunnallisessa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat ry:ssä (KOVA), johon itäiseltä Uudeltamaalta kuuluu myös Loviisan kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö Loviisan Asunnot Oy.
– Teemme paljon sellaista kehitys- ja uudistamistyötä, mikä tähtää parempaan asiakaskokemukseen. Haluamme, että asukkaamme ovat tyytyväisiä ja viihtyvät pitkään. Pyrimme palvelemaan asiakkaita ripeästi ja hyvin sekä kehitämme myös palvelukanavia.
– Kasvollinen vuokranantajuus eli omat huoltohenkilöt ja siivoojat ovat kuitenkin edelleen tärkeitä. Näin haluamme varmistaa, että tekemisemme on myös tasalaatuista kaikissa kohteissa, Sandsjoe korostaa.
Vaskenvalajankatu 8 koostuu neljästä eri rakennuksesta, joissa on yhteensä 122 vuokra-asuntoa.
Arkisto/A-Yhtiöt
"Nyt on käynnissä asuntomarkkinoiden hämmennystilanne"
Vuokra-asuntomarkkinoiden turbulenssista johtuen pääkaupunkiseudulla Helsingin kaupungin asunnoilla (HEKA) ja monella muulla toimijalla on ollut vaikeuksia käyttöasteidensa kanssa.
– Se johtuu siitä, että niin Helsingissä kuin monessa muussakin paikassa on rakennettu todella paljon asuntoja viimeisen viiden vuoden aikana. Nyt on käynnissä asuntomarkkinoiden hämmennystilanne, kun asuntoja on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa, Sandsjoe sanoo.
Porvoossa rakennetaan tämän (2025) ja kahden seuraavan (2026–2027) vuoden aikana yhteensä 605 omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa kerrostaloihin. Määrään on laskettu mukaan Porvoon Kotien Vaskenvalajankadun (122) ja Opistokujan (38) kohteet.
Suomen suosituimman asuntopalvelu Oikotien valikoimassa Porvoosta löytyy tällä hetkellä yhteensä 581 myytävää asuntoa.
– Alalla vallitsevan yleisen mielialan mukaan osa asuntosijoittajista on vetäytynyt vuokra-asuntomarkkinoilta ja ryhtynyt myymään asuntojaan, Sandsjoe sanoo.
»» Porvoon Kotien verkkosivut löytyvät täältä
FAKTA
Otoksia vuokra-asuntoyhtiön taipaleelta:
» Porvoon kaupunki, Ensto, Norpe ja Vuokralaisten keskusliitto perustivat kiinteistöyhtiön, jonka perustava kokous pidettiin 18.11.1965. Ensimmäisenä rakenteille tuli 24 asunnon Kiinteistö Oy Sibeliuksenbulevardi 6, josta saatiin myös yhtiön alkuperäinen nimi.
» Ensimmäisenä viitenä toimintavuonnaan 1966–1970 valmiiksi saatiin yhteensä 87 aravavuokra-asuntoa, joista suurin rypäs (63 asuntoa) rakentui Tarmolaan Huuhkajan- ja Kurjentien väliselle isolle tontille.
» Yhtiöllä merkittävä on ollut rooli Skaftkärriin metsiin syntyneen Kevätkummun rakentajana. Vajaassa kahdessa vuosikymmenessä, 1971–1990, yhtiö rakennutti kaupunginosaan yhteensä 468 asuntoa.
» Vuonna 1990 nimi yritettiin vaihtaa Porvoon Asunnot Oy:ksi. Nimeä ei hyväksytty yritysrekisterissä. Silloinen toimitusjohtaja Tuula Kallio keksi tärkeän lisäyksen nimeen ja nimi muuttui Porvoon A-asunnot Oy:ksi.
» 1990-luku oli yhtiön rakennuttamishistoriassa vilkkainta aikaa. Hankkeita virisi runsaasti lamasta huolimatta sekä tuotantoon otettiin myös palvelu- ja liikuntarajoitteisille tarkoitetut asunnot. Lisäksi vuonna 1998 toteutettiin kehitysvammaisten ryhmäkoti Sibeliuksenbulevardi 11–18:aan.
» 2000-luvun taite ja uusi vuosituhat ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita. Alkajaisiksi yhtiö palasi Kevätkumpuun ja rakennutti neljän talon kiinteistön Sammontie 4:ään.
» Vuonna 2003 A-asunnot laajensi toimintaansa perustamalla tytäryhtiön. Kiinteistö Oy A-lukaali Ab:n omistamaan ja hallinnoimaan aravamääräyksistä vapaata asuntokantaa.
» Lähde: 55 vuotta porvoolaisia vuokrataloja – A-Yhtiöt 1965–2020
FAKTA
Vuokra-asuntoyhtiön talot aikajanalla:
» 1966: Sibeliuksenbulevardi 6: 24 asuntoa
» 1968–1970: Huuhkajan- ja Kurjentie, Tarmola: 3 kerrostaloa, 63 asuntoa
» 1975–1980: Joukahaisen- ja Ilmarisentie, Kevätkumpu 1 ja 2: 9 kerrostaloa, 195 asuntoa
» 1981–1986: Jousitie, Kevätkumpu 3: 6 kerrostaloa, 136 asuntoa
» 1989: Mannerheiminkatu 36, keskusta: 1 kerrostalo, 14 asuntoa
» 1990: Nordenskiöldinkatu 24, keskusta: 1 kerrostalo, 27 asuntoa
» 1990: Joukahaisentie 11:
» 1991: Lähdepolku 3–4, Pappilanmäki (ostokohde)
» 1992: Kesätuulentie 8 ja Karhupolku 2–4, Huhtinen:
» 1992–1993: Omenamäen palvelukeskus, Tulliportinkatu:
» 1994–1996: Tapani Löfvinginkatu, Huhtinen: 2 pienkerrostaloa
» 1998: Sibeliuksenbulevardi 11–13
» 1999–2000: Vuorikatu 3, Vanha-Porvoo (ostokohde)
» 2000: Sammontie 4, Kevätkumpu
» 2001: Johannisbergintie, Hornhattula: 4 kerrostaloa
» 2002: Fredrika Runebergin katu 5, Hornhattula: paritalot
» 2000–2002: Linjatie 34, Pappilanpelto (rivitalo) ja Galgbackantie 9, Huhtinen (pienkerrostalot)
» 2008: Hansatie 10: 2 kerrostaloa, 461 asuntoa (ostokohde)
» 2008: Laamanninpolku 2, Länsiranta: 1 kerrostalo
» 2010: Palomäen palvelukeskus, Adlercreutzinkatu
» 2012: Aleksanterinkaari 6, Länsiranta: 2 kerrostaloa
» 2014: Peippolankaari 2–4, Peippola: perheasuntoja
» 2016: Adlercreutzinkatu 11–13/Nordenskiöldinkatu 2 ja Kuningattarentie 4 (ostokohde)
» 2016–2018: Opiskelijatalo Aleksanterinkruunu, Pormestarinkatu 14: 119 asuntoa
» 2020: Karhupolku 2–4, Huhtinen: erillistalo
» 2022: Itäinen Pitkäkatu 25, Pappilamäki: luhtitalo, 17 uutta passiiviasuntoa, kohteessa 20 vanhaa rivitalohuoneistoa
» 2024–2025: Vaskenvalajankatu 8 (4 taloa, 122 asuntoa)
» 2025–2027: Opistokuja (2 kerrostaloa, 38 asuntoa)
» Lähde: 55 vuotta porvoolaisia vuokrataloja – A-Yhtiöt 1965–2020
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot