Viikon kysymys
A-
A+
PUKKILA Kaikkea voi sattua. Epidemia, kyberhyökkäys, sähkökatko, myrsky tai sotilaallinen konflikti. Silloin kylillä ja kylän asukkailla on tärkeä rooli, muistutettiin Pukkilassa viime viikon keskiviikon kyläturvallisuusillassa.
– Suomen kokonaisturvallisuus lähtee yksilöistä ja yhteisöistä, Pukkilan kunnan hyvinvointijohtaja Sanna Saarenkoski sanoi.
Illan järjestivät Pukkilan kunta yhdessä SILMU-kylät ry:n kanssa, ja sen tavoitteena oli herättää keskustelua kylien ja yhteisöjen roolista erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Pukkilan kunnan hyvinvointijohtaja Sanna Saarenkoski kannusti pukkilalaisia tutustumaan 72 tunnin konseptiin ja pohtimaan varautumista myös kyläyhteisön kesken.
Merja Forsman
72 tuntia laajenee kyliin
– Kaikki tuntevat jo 72 tunnin konseptin. Seuraava askel on se, että viemme tämän kylätasolle: miten osaamme toimia yhdessä poikkeustilanteissa, SILMU-kylät ry:n hankekoordinaattori Li-Marie Santala sanoi.
72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta.
Samaa suositusta voi valjastaa myös kylä- ja seurantaloihin.
– Kylävarautuminen lähtee naapuriavusta ja siitä, että tutustumme toisiimme. Kylissä olisi myös hyvä pohtia, miten kylätalot toimivat häiriötilanteissa, sillä kylä- ja seurantalot ovat tärkeitä kokoontumis-, tiedotus- ja tukipaikkoja kriisin keskellä, Santala sanoi.
SILMU-kylät ry:n hankekoordinaattori Li-Marie Santala kertoi, että kylävarautuminen lähtee naapuriavusta ja siitä, että kyläläiset tuntevat toisensa.
Merja Forsman
Varustelun lisäksi kyläläisten kannattaisi kartoittaa lähiseudun turvallisuustaidot, osaaminen ja käytettävissä olevat verkostot, kuten paikalliset metsästysseurat ja marttayhdistykset.
– Vähimmäisvaatimus on kyläturvallisuuden yhteyshenkilö, joka kokoaa yhteen turvallisuuteen liittyvän tiedon ja toimii yhteyshenkilönä kylän, kunnan ja viranomaisten välillä. Hänen tulisi myös kertoa hyvin selvästi kyläläisille, mikä on hänen tehtävänsä, Santala muistutti.
Pelastajat esittelivät varusteitaan kyläläisille. Pukkilan palokunta on yksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen viidestä sivutoimisesta palokunnasta.
Merja Forsman
Useita riskialueita
Itä-Uusimaa kattaa seitsemän kuntaa. Siihen kuuluu kaupunkialueita, saaristoa, maaseutua ja teollisuutta. Alueella sijaitsee Suomen suurin logistiikkakeskus, Suomen ainoa öljynjalostamo ja Loviisan ydinvoimala.
Vaikka alue on pinta-alaltaan suhteellisen pieni, riskialueita on runsaasti, kertoivat Jesse Huuhka ja Evyatar Grof Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Vaikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on varautunut erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin monin eri keinoin, se haluaa muistuttaa yksilöiden ja kyläyhteisöjen merkityksestä.
– Jokaisella meistä tulisi olla suunnitelma, mitä tehdä, jos tapahtuu jokin häiriötilanne. Nämä suunnitelmat tulisi kirjoittaa ylös ja niitä tulisi myös päivittää, valmiusasiantuntija Grof kertoi.
Evyatar Grof ja Jesse Huuhka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoivat, että Suomen varautuminen edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja asukkaiden välillä.
Merja Forsman
Hän kannusti käymään läpi erilaisia häiriötilanneskenaarioita, mutta varautumaan myös siihen, että tapahtuu jotain, mitä ei osata kuvitellakaan.
– Toiminnan lisäksi joustavuus on tärkeä taito, Grof sanoi.
Tilaisuudessa muistutettiin myös henkisen varautumisen tärkeydestä. Sotatilanteessa toimintakykyä ylläpitää esimerkiksi yhteisöllisyys, ystävän kanssa juttelu, auttaminen, omasta terveydestä huolehtiminen ja negatiivisten uutisten virran rajoittaminen.
– Varautuminen lähtee siitä, että autamme toisiamme ja olemme ystävällisiä. Pienillä teoilla pääsemme eteenpäin, Grof sanoi.
Torpinkylän seurantalo Rientolan emäntänä toimi illan ajan Minna Järvenpää.
Merja Forsman
Onko Suomi enää turvallinen?
Tilaisuudessa yleisö sai esittää kysymyksiä. Yksi osallistuja kysyi Suomen tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta ja toinen siitä, miten turvallisuudesta pidetään huolta, kun pelastustoiminnasta leikataan.
Grof vakuutti, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa ja että turvallisuusasiat hoidetaan Itä-Uudellamaalla jatkossakin leikkauksista huolimatta.
– Emme varaudu siksi, että Suomea uhkaisi juuri nyt jokin tietty kriisi, vaan siksi, että varautuminen luo turvallisuutta. Kun varaustumista on suunniteltu, osaamme toimia tositilanteessa, hän korosti.
Yleisöstä kysyttiin myös Pukkilan väestönsuojista. Pukkilassa niitä on kaksi: yksi Kirkonkylän koulussa ja toinen Hyvinvointikeskus Onnissa.
Rientolan kaltaiset kylätalot ovat tärkeässä roolissa kriisitilanteissa, kuten sotilaallisessa konfliktissa.
Merja Forsman
Turvallisuuskoulutuksia kylissä
Kyläturvallisuudesta luennoidaan ympäri Suomen, ja Silmu-kylät ry järjestää useita turvallisuuskoulutuksia kylissä. Pukkilan kunta järjestää 72 koulutuksen Hyvinvointikeskus Onnissa 27.10. kello 18.
Tämän lisäksi Suomessa järjestetään tällä viikolla kansallinen valmiusharjoitus, jossa oli 400 viranomaista ja muuta organisaatiota harjoittelee väestönsuojelua, evakuointeja sekä kriisitilanteiden johtamista ja viestintää. Harjoituksen päävaihe järjestettiin 29.9.–1.10.
– Tämä on täysin fiktiivinen harjoitus, jossa ensimmäistä kertaa mietitään tällä laajuudella, miten vakavammissa häiriötilanteissa toimitaan, Grof painotti.
Tilaisuuden lopuksi kannustettiin vielä kaikkia harjoittelemaan kotonakin varautumista eri tilanteisiin.
– Kun on harjoiteltu etukäteen, tietää tositilanteessa miten toimia. Santala muistutti.
Kyläläiset pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuu kantaa savusukelluksessa tarvittavia varusteita.
Merja Forsman
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot