Viikon kysymys
Menee ehdottomasti jatkoon – Perinnesaunottaja Suvi Hanste testasi Porvoon torisaunan ja antaa vinkkejä nautiskelijoille
Joulupuu-keräyksen suosio yllätti järjestäjät – Porvoossa kerättiin yhteensä 823 lahjaa ja 295 paria villasukkia
OP Ylä-Uusimaan vaalit on käyty ja uusi edustajisto valittu
Yhdeksän päivää, kymmenen kappaletta – Sara Ahlberg: "Valoa ja toivoa tarvitaan joka vuosi, ei vain maailman kriisien aikana"
Jätehuollon poikkeusviikot lähestyvät – Tarkista oma tyhjennyspäiväsi
Ampumarata iskukunnossa – Maan suurin sisäampumaratakeskus avasi ovensa myös kuluttajille
Tolkkisten alakoulussa opetellaan voimaan hyvin: "Näistä taidoista on tukea muissa oppiaineissa, ja tietysti koko elämässä"
Porvoolainen Heidi Kangas mukaan Suomen valokuvausmaajoukkueeseen
Lyhdetalkoot ovat tuoneet joulun jo yli 40 vuoden ajan
Sipoossa varmistettu yksittäinen tuberkuloositapaus
Kolumni: Entä jos joulupukin reki kaartaisi kotikulmille?
Lyhytnäköiset leikkaukset tulevat kalliiksi
Palveluasumisen leikkaukset nielevät arvokkaan avun
Kaatuuko Askolan hyvinvointi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaan?
Hävittääkö Kokonniemi-hanke Länsi-Porvoosta ainoan ison kuntosalin?
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Tolkkisten alakoulussa opetellaan voimaan hyvin: "Näistä taidoista on tukea muissa oppiaineissa, ja tietysti koko elämässä"
Kaisa Hetemaa (vasemmalla) ja Päivi Lemström ovat nähneet hyvinvointitaitojen opettelun hyödyt oppilaissa. – Hyvinvoivista lapsista kasvaa hyvinvoivia aikuisia. Hyvinvointitaidot ovat taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, Lemström sanoo.
Merja Forsman
PORVOO Tolkkisten koulun 3A-luokkalaisten luokassa soi rauhallinen musiikki. Oppilaat kirjoittavat Hyvän mielen -vihkoihinsa, miltä heistä tuntuu tänään, ja piirtävät, miltä tunne näyttää. Sitten alkaa matematiikan tunti.
Luokanopettaja ja positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettaja Päivi Lemströmin luokassa lähes jokainen aamu alkaa Hyvän mielen -vihkon parissa, jotta luokan tunnelma rauhoittuisi ja oppilaiden olisi helpompi keskittyä päivän haasteisiin.
Taitoja, joista on hyötyä koko elämän ajan
Hyvän mielen -vihko ja rauhoittumisen hetki ovat osa Tolkkisten alakoulun hyvinvointitaitojen opettelua.
Oppilaat harjoittelevat hyvän huomaamista, kiitollisuutta ja onnellisuutta, vahvuuksien tunnistamista, läsnäoloa, tunne-, vuorovaikutus- ja myötätuntotaitoja, unelmointia sekä oman elämän johtamista.
Hyvän mielen -vihko ja rauhoittumisen hetki ovat osa Tolkkisten alakoulun hyvinvointitaitojen opettelua.
Oppilaat harjoittelevat hyvän huomaamista, kiitollisuutta ja onnellisuutta, vahvuuksien tunnistamista, läsnäoloa, tunne-, vuorovaikutus- ja myötätuntotaitoja, unelmointia sekä oman elämän johtamista.
Taustalla on hyvinvoinnin opetussuunnitelma, jota Tolkkisten koulu käyttää aineistona toteuttaessaan valtakunnallisen opetussuunnitelman hyvinvointiin liittyviä sisältöjä.
– Kun voimme hyvin, oppiminenkin sujuu paremmin, kertoo erityisopettaja Kaisa Hetemaa. – Näistä taidoista on tukea kaikessa oppimisessa, ja tietysti koko elämässä.
Millaisia vahvuuksia sinulla on? Tolkkisten suomenkielisen alakoulun opettajat selvittivät viime keväänä omia vahvuuksiaan ja kertoivat myös toisilleen, millaisia vahvuuksia he näkevät toisissa. Vahvuudet on kirjoitettu opettajanhuoneen seinälle tähtiin.
Merja Forsman
Kiireen tuntu juurtunut yhteiskuntaan
Lemström sai idean hyvinvointitaitojen opettamisesta pitkän vanhempainvapaan jälkeen.
– Maailma oli muuttunut. Arki oli teknistynyt ja lasten käytös radikaalisti levottomampaa. Kiireen tunnusta oli tullut osa kaikkien elämää. Ajattelin, että minulla ei ole enää työkaluja toimia opettajana. Jos en keksi jotain, ehkä tämä ei ole enää minun alani, Lemström kertoo.
Hän päätti osallistua kaksivuotiseen positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmaan.
– Sain varmuuden, että tämä on se juttu. Olisi upeaa nähdä, että hyvinvointitaitojen tärkeys ymmärrettäisiin laajemminkin kouluissa., Lemström kertoo.
Vähitellen hyvinvointitaidot tulivat osaksi koulun arkea. Nyt noin puolet Tolkkisten alakoulun opettajista on saanut hyvinvointiopetukseen koulutusta ja kolme henkilökunnan jäsentä on osallistunut vuoden mittaiseen positiivisen johtamisen koulutukseen.
Hyvinvointitaitoja harjoitellaan Tolkkisten alakoulussa teemapäivinä ja -tunteina, mutta myös osana jokapäiväistä arkea. Syksyllä harjoitellaan yhdessä tekemistä, alkutalvesta läsnäolo- ja tunnetaitoja, sydäntalvella vahvuuksien löytämistä ja keväällä kiitollisuutta.
– Kukin opettaja saa toteuttaa hyvinvointiosaamista haluamallaan tavalla, oman luokan ja omien mieltymysten mukaan, Lemström sanoo.
3.-luokkalaiset Justus ja Lilja ovat huomanneet, että hyvinvointitaidoista on hyötyä koulussa ja kotona. – Niitä tarvitsee esimerkiksi, kun on ystävien kanssa, Lilja sanoo.
Merja Forsman
Aikuisenakin voi vielä oppia hyvinvointitaitoja
3.-luokkalaiset Justus ja Lilja ovat kirjanneet Hyvän mielen vihkoihinsa päivän merkinnät.
– Kirjoitin sinne energisyydestä. Tiesin, että tänään tulee olemaan jotain jännittävää, kun meistä tullaan tekemään lehtijuttu. Siksi tunsin oloni energiseksi, Lilja kertoo.
– Minä kirjoitin, että minusta tuntui aamulla väsyneeltä, Justus sanoo.
Molemmat ovat pitäneet hyvinvointitaitojen opettelusta ja huomanneet niiden hyödyt arjessaan.
– Hyvinvointitaidot ovat tärkeitä. Niitä tarvitsee esimerkiksi, kun on ystävien kanssa. Pystymme toimimaan paremmin yhdessä, kun opettelemme niitä taitoja, Lilja kertoo.
– On tärkeä tietää, miltä muista tuntuu, Justus lisää.
Kummatkin oppilaat ovat hyödyntäneet koulussa opittuja taitoja myös kotonaan.
– Suosittelisin opettelemaan hyvinvointitaitoja pienenä, sitten ne muistaa aikuisenakin, mutta aikuisenakin niitä voi vielä oppia, Lilja sanoo.
Hyödyt merkittäviä
Hetemaan ja Lemströmin mukaan hyvinvointitaitojen opettamisella on ollut merkittäviä vaikutuksia.
– Luokkiin on tullut rauhaa ja läsnäoloa. Oppilaat ovat oppineet rauhoittamaan itseään ennen jännittäviä tilanteita ja riitatilanteissa oppineet sanoittamaan tunteitaan, Hetemaa kertoo.
Oppilaat ovat oppineet näkemään paremmin omia ja toisten vahvuuksia, mikä on kasvattanut yhteishenkeä.
– Oppilaat ovat positiivisempia ja kannustavampia. Kotoakin on tullut hyvää palautetta. Hyvinvointiosaaminen säteilee sinnekin, Hetemaa kertoo.
– Jokainen vanhempi toivoo varmasti, että omalla lapsella olisi luokassaan hyvä olla ja muut oppilaat ja opettaja näkisivät hänen vahvuutensa.
– Tässä ajassa kaivataan toiveikkuutta. Kannustamme lapsia siihen, että heillä on mahdollisuus vaikka mihin, vain taivas on rajana, Lemström ja Hetemaa sanovat.
Merja Forsman
Kiitollisuuden ja unelmoinnin taidot ovat tärkeitä
Onko tänään synkkää ja sateista vai pilkahtaako aurinko pilven takaa? Hyvinvointiopetuksessa opetellaan myös näkemään elämän positiivisia asioita ja unelmoimaan.
– Sanon oppilaille aina, että voimme itse valita, mihin kiinnitämme huomiomme. Vaikka elämässä sattuu kaikenlaista, voimme itse vaikuttaa, miten suhtaudumme siihen. Pohdimme yhdessä, mistä olemme kiitollisia. Pysähdymme kuuntelemaan omia ajatuksiamme, Lemström kertoo.
Oppilaat ovat kirjoittaneet vihkoihinsa asioita, joista he ovat kiitollisia. Aluksi sivuille kirjoitettiin lähinnä materialistisista asioista, kuten uusista peleistä ja leluista. Vähitellen sisältö muuttui.
– Oppilaat alkoivat kirjoittaa siitä, millaista oli, kun kissa herätti aamulla tai kun äiti oli valmistanut kaakaota aamupalaksi. Kesti hetken kääntää ajatukset. Se vei aikaa ja vaati toistoa, Lemström sanoo.
Kun hyvinvointitaitoja opettelee joka päivä, ne juurtuvat osaksi lapsen arkea ja identiteettiä.
– Elämä on ylä- ja alamäkiä, ja kun meillä on näitä taitoja, resilienssimme kasvaa ja löydämme keinoja selvitä vastoinkäymisistä, Hetemaa sanoo.
Koululaisille halutaan nyt opettaa hyvinvointitaitoja
– Opetushallitus päivitti vuonna 2023 perusopetuksen tavoitteita niin, että siinä korostuvat oppilaiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja poissaolojen ehkäisy.
– Perusopetuksen vuosiluokille 1.–9. suunnattu Hyvää kasvua -hyvinvointiopetuksen opetussuunnitelma on vapaaehtoinen malli oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen.
– Hyvää kasvua -opetussuunnitelma julkaistiin syksyllä 2023 ja se tehtiin yhteistyössä Äänekosken ja Kauniaisten kaupunkien ja opettajien kanssa.
– Porvoon kaupungin opetussuunnitelmassa perusopetuksen painopistealueet ovat edelleen lukuvuonna 2025-2026 lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitojen vahvistaminen. Lisäksi painotetaan hyvinvointia ja osallisuutta sekä yhdessä tekemistä. Hyvää kasvua -OPS tarjoaa välineitä toteuttaa Porvoon kaupungin opetussuunnitelmaa.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
