LO­VII­SA, KES­KUS­TA Ku­va­ka­val­ka­di "Ur­hei­lun ja san­ka­rei­den kau­pun­ki" ur­hei­lun his­to­ri­as­ta Lo­vii­sas­sa jul­kais­tiin lo­ka­kuun lo­pul­la lo­vii­sa­lais­ra­vin­to­las­sa.

Vi­de­ol­la ker­ro­taan ur­hei­lun laa­jas­ta ku­vas­ta ja ke­hi­tyk­ses­tä Lo­vii­sas­sa 1800-lu­vun lo­pul­ta näi­hin päi­viin. Kau­pun­gin kym­me­nen maa­il­man­mes­ta­ria ja kym­me­net Suo­men-mes­ta­rit saa­vat his­to­ri­an­sa ker­rot­tu­na.

Ku­va­ka­val­ka­dien pe­rim­mäi­se­nä aja­tuk­se­na on saa­da ih­mi­set muis­te­le­maan pai­kal­lis­his­to­ri­aa.

– Ku­via kat­sel­les­sa ih­mi­set tun­nis­ta­vat va­lo­ku­vis­ta ih­mi­siä ja al­ka­vat kes­kus­tel­la niis­tä kes­ke­nään, tuot­ta­ja Svan­te Ahl­roth sa­noo.

Loviisan Riennon puheenjohtaja Raul Öhberg (vas.) on ollut tuottaja Svante Ahlrothin apuna loviisalaisen urheilutiedon lähteille pääsyssä.

Marko Wahlström

Fa­ge­rå­sin nyrk­kei­ly­sa­lil­ta löy­tyi aar­re­ait­ta

Ur­hei­lun his­to­ri­as­ta ker­to­vaa ku­va­ka­val­ka­dia var­ten Ahl­roth sai taus­ta­tu­kea pai­kal­li­sur­hei­lun kä­ve­le­väl­tä tie­to­sa­na­kir­jal­ta, Raul "Ral­le" Öh­ber­gil­tä.

– Ta­pa­sim­me "Ral­len" kans­sa Fa­ge­rå­sin nyrk­kei­ly­sa­lil­la, jos­ta löy­tyi aar­re­ait­ta. Ja li­sää löy­tyi Ur­hei­lu­pa­vil­jon­gil­ta. Ur­hei­lun kä­ve­le­viä tie­to­pank­ke­ja ovat myös Kari Hag­fors ja Her­bert Stålst­röm, Ahl­roth ker­too.

Lo­vii­san To­rin kät­köis­tä löy­tyi li­sää aar­tei­ta. Hok­ki Bas­ke­tin en­ti­nen val­men­ta­ja, har­ras­ta­ja­ku­vaa­ja Mat­ti O. Kos­ki­sel­la on ar­kis­tos­saan pal­jon va­lo­ku­via.

– Pur­jeh­dus­seu­ra ÖNS:n kil­pai­lu­pääl­lik­kö­nä toi­mi­nut Ir­me­li Tho­mas­so­nil­l­ta sain pur­jeh­dus­ku­via.

Seu­ro­jen his­to­rii­keis­ta löy­tyi taus­ta­tie­toa, mut­ta ur­hei­lu­san­ka­rei­den hen­ki­lö­his­to­ria edel­lyt­ti sa­la­po­lii­si­työ­tä.

– Suu­rin osa san­ka­reis­ta ur­hei­li ai­kaa en­nen in­ter­ne­tiä, jo­ten hei­dän ur­hei­lu­tu­lok­sia ei juu­ri­kaan löy­dy ver­kos­ta. Esi­mer­kik­si SFI:n (Svens­ka Fin­lands Id­rot­ts­för­bund) net­ti­ar­kis­to on ole­ma­ton ajas­ta en­nen tätä vuo­si­sa­taa, Ahl­roth ku­vai­lee.

Hän on ju­tut­ta­nut myös elos­sa ole­via ur­hei­li­joi­ta.

– Osa ur­hei­li­jois­ta muis­taa hy­vin omat saa­vu­tuk­sen­sa, mut­ta osa ei muis­ta juu­ri­kaan mi­tään.

Ke­sä­toi­mit­ta­jas­ta Luu­la­jaan ja Anyg­raaf Oy:n pe­rus­ta­jak­si

Ku­va­ka­val­ka­din ko­ko­a­mi­nen ete­ni vauh­dik­kaas­ti noin kol­mes­sa vii­kos­sa. Vuo­des­ta 2017 Lo­vii­sas­sa asu­nut Ahl­roth on tot­tu­nut ri­pe­ään työs­ken­te­lyyn, sil­lä hän on taus­tal­taan toi­mit­ta­ja, mikä ede­saut­toi tie­to­jen hank­ki­mis­ta.

– Ur­hei­lu­toi­mit­ta­jan työ tuli tu­tuk­si ke­sä­toi­mit­ta­ja­na Han­gon Leh­des­sä. Pe­la­sin it­se ai­koi­naan jal­ka­pal­loa.

Mies al­koi opis­kel­la jour­na­lis­mia Hel­sin­gis­sä, mut­ta ei kos­kaan val­mis­tu­nut.

– Aloi­tin STT:ssä syk­syl­lä 1972 ja jat­koin syk­syyn 1976, jol­loin muu­tin Luu­la­jaan. Olin siel­lä töis­sä pai­kal­lis­leh­des­sä vuo­teen 1984.

Pa­lat­tu­aan Hel­sin­kiin, Ahl­roth työs­ken­te­li Tie­do­nan­ta­ja-leh­des­sä. Se oli en­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen leh­ti, joka hank­ki verk­ko­poh­jai­sen toi­mi­tus­jär­jes­tel­män.

– Leh­des­sä ei sil­loin ol­lut mui­ta, joka oli­si ha­lun­nut ryh­tyä jär­jes­tel­män yl­lä­pi­tä­jäk­si ja te­ke­mään muun mu­as­sa ty­pog­ra­fi­oi­ta.

Tämä vei Ahl­rot­hin uu­del­le ural­le, kun toi­mi­tus­jär­jes­tel­män toi­mit­ta­ja tar­vit­si kou­lut­ta­jaa, joka osa­si ruot­sia. Mies on täl­lä het­kel­lä eläk­keel­lä, mut­ta on ny­kyis­tä Neo-toi­mi­tus­jär­jes­tel­mä­oh­jel­maa me­di­al­le toi­mit­ta­van Anyg­raaf Oy:n yk­si kym­me­nes­tä pe­rus­ta­ja­o­sak­kaas­ta.

1960-lu­vul­la, ur­heil­tiin pal­jon ja mo­ni­puo­li­ses­ti

Ahl­roth tör­mä­si tut­ki­mus­mat­kal­laan lo­vii­sa­lai­sen ur­hei­lun pa­riin kol­meen asi­aan.

– On häm­mäs­tyt­tä­vää, mi­ten laa­ja-alai­nen ur­hei­lu­e­lä­mä tääl­lä on ol­lut nais­ten voi­mis­te­lus­ta hiih­toon ja ylei­sur­hei­luun, pal­loi­luun, kamp­pai­lu- ja voi­ma­la­jei­hin sekä ve­si­la­jei­hin.

Toi­sek­seen lah­jak­kaat nuo­ret oli­vat hy­viä enem­män kuin yh­des­sä la­jis­sa.

– His­to­riik­ke­ja se­la­tes­sa sa­mat ni­met löy­ty­vät hiih­dos­ta, nyrk­kei­lys­tä, jal­ka­pal­los­ta ja jää­kie­kos­ta. Sii­hen ai­kaan, 1960-lu­vul­la, ur­heil­tiin pal­jon ja mo­ni­puo­li­ses­ti.

Kol­man­te­na huo­mi­o­naan Ahl­roth nos­taa sen, kuin­ka pit­käl­le Lo­vii­sas­ta on pon­nis­tet­tu laa­jal­la rin­ta­mal­la.

– Ylei­sur­hei­lus­sa on iso pino Suo­men-en­nä­tyk­siä ja kär­ki­tu­lok­sia sekä pal­loi­lus­sa on maa­jouk­ku­e­mie­hiä ja -nai­sia. Esi­mer­kik­si pai­non­nos­tos­sa tääl­tä tuli SFI:n pa­ras pai­non­nos­ta­ja ja yk­si kär­ki­nos­ta­jis­ta, Her­bert "Häbä" Stålst­röm.

– Oma lu­kun­sa ovat ko­ri­pal­lo­vel­jek­set Joo­nas ja Tuo­mas Ii­sa­lo sekä mui­den Hok­ki Bas­ke­tin kas­vat­tien me­nes­tys kan­sal­li­sis­sa sar­jois­sa eli Ko­ris­lii­gas­sa ja SM-sar­jas­sa.

Loviisalainen Raul Öhberg, 73, on yksi loviisalaisen urheilun elävä legenda ja kävelevä tietopankki. Hänen oma päälajinsa oli keihäänheitto. Hänen alle 20-vuotiaiden SFI:n ennätys 74,56 metriä olisi vielä tänä päivänä 14. paras miesten tulos Suomessa.

Marko Wahlström

Ral­le Öh­ber­gin kil­pau­ra päät­tyi ol­ka­pää­vam­maan

Elä­vä esi­merk­ki mo­ni­puo­li­ses­ta lo­vii­sa­lai­sur­hei­li­jas­ta on Raul Öh­berg, joka oli kym­me­not­te­li­ja. Hä­nen pää­la­jin­sa oli kei­hään­heit­to, jos­sa hän oli yk­si­näi­nen la­ji­pi­o­nee­ri.

Öh­berg har­joit­te­li Lo­vii­san To­rin ylei­sur­hei­li­joi­den – Un­to Sjö, Ola­vi Ha­ka­la ja Yng­ve Blom­felt – kans­sa yh­des­sä tal­vet.

Tu­los pa­ra­ni vuo­sit­tain ja 17-vuo­ti­aa­na hän heit­ti jo 73 met­riä mies­ten kei­hääl­lä. Kol­men vuo­den jäl­keen mies kis­kai­si 74,56 met­riä kan­ta­neen hei­ton, joka oli kau­den toi­sek­si pa­ras Suo­mes­sa ja Poh­jois­mais­sa sekä kuu­den­nek­si pa­ras Eu­roo­pas­sa. Tu­los oli al­le 20-vuo­ti­ai­den SFI:n en­nä­tys..

– Kil­pai­lu-ura­ni päät­tyi ol­ka­pää­vam­maan. Olo­suh­teet oli­vat vai­ke­at, kos­ka heit­to­ra­dat oli­vat hii­li­murs­kaa ja ken­gis­sä oli 25 mil­li­met­rin pii­kit. Vä­lil­lä heit­to­a­lus­ta siir­ret­tiin nur­mel­le, jos oli huo­no keli, Öh­berg muis­te­lee.

Öh­berg läh­ti ar­mei­jaan syys­kuun lo­pul­la 1972. Vie­lä lo­ka­kuus­sa hän heit­ti Lo­vii­san ur­hei­lu­ken­täl­lä kei­häs­tä 78,50 met­riä. Öh­berg oli nuor­ten SM-kil­pai­luis­sa Keu­ruul­la nel­jäs hä­vi­ten prons­sis­ta 20 ja ho­pe­as­ta 70 sent­ti­met­riä.

Kei­häs­mies har­joit­te­li Lo­vii­san ra­vi­ra­dal­la

Kei­häs­mies har­joit­te­li ke­väi­sin yk­sin Lo­vii­san ra­vi­ra­dal­la, jon­ne hän meni nuo­ruu­ten­sa asui­nym­pä­ris­tös­tä Uu­des­ta­kau­pun­gis­ta pa­rin kei­hään ja piik­ka­rei­den kans­sa kuu­si ker­taa vii­kos­sa.

– Niin se oma tyy­li löy­tyi. Tu­kea en saa­nut mis­tään. Pää­sin myös lii­ton lei­ril­le ja nuor­ten EM-val­men­nus­ryh­mään. Ar­mei­jan kä­vin San­ta­ha­mi­nan ur­hei­lu­jou­kois­sa.

Öh­berg har­joit­te­li usein ar­mei­ja­ka­ve­rin­sa, Pau­li Ne­va­lan (1940–2025) val­men­net­ta­van Ai­mo Pus­kan (1952–2010) kans­sa.

– Hän oli sil­loin nuo­ris­sa yli­voi­mai­nen heit­tä­jä en­nä­tyk­sel­lään, joka oli yli 79 met­riä, lo­vii­sa­lai­nen muis­te­lee ly­hy­ek­si jää­nyt­tä uraan­sa.

Öh­berg kuu­lui nuo­ris­sa A-luok­kaan kie­kos­sa, kei­hääs­sä, kym­me­not­te­lus­sa ja kor­keu­des­sa.

– Sen ta­kia mi­nun oli help­po men­nä kym­me­not­te­luun, jos­sa voi­tin SFI:n mes­ta­ruu­den. En ol­lut iki­nä juos­sut ai­to­ja; sil­ti 18-vuo­ti­aa­na juok­sin 110 met­rin ai­dat ai­kaan 18,50 har­joit­te­le­mat­ta. Kor­keut­ta hyp­pä­sin 188 sent­ti­met­riä. Pe­rus­kun­to­ni oli sen ver­ran hyvä, hän ker­too.

Öh­berg pe­la­si myös len­to­pal­loa Rien­non vä­reis­sä.

– Nou­sim­me kol­mos­di­va­riin vi­to­ses­ta. Saim­me hy­viä pe­laa­jia, kun Lo­vii­saan muut­ti ato­mi­voi­ma­lan in­si­nöö­re­jä.

Suo­men Ur­hei­lu­liit­to ei va­lin­nut lo­vii­sa­lais­ta olym­pa­lai­siin

Lo­vii­sa­lai­sen ylei­sur­hei­lu­his­to­ri­an par­haim­mas­ta saa­vu­tuk­ses­ta vas­taa sei­väs­hyp­pää­jä Un­to Sjö, hyp­pä­si vuon­na 1972 huip­pu­tu­lok­sen 528 sent­ti­met­riä ki­sois­sa Es­poon Läh­de­ran­nas­sa.

Hän rik­koi tu­lok­sel­laan olym­pi­a­ra­jan (518), mut­ta Suo­men Ur­hei­lu­liit­to ei va­lin­nut lo­vii­sa­lais­ta ki­sa­jouk­ku­ee­seen. Tämä sai nuo­ren mie­hen lo­pet­ta­maan kil­pai­le­mi­sen jok­si­kin ai­kaa. Hän teki vie­lä pa­luun kil­pa­ken­til­le, mut­ta ei enää yl­tä­nyt par­haim­paan­sa.

– Olim­me Kar­hu­las­sa, jos­sa kil­pai­li myös ruot­sa­lai­nen Kjell Isaks­son, joka piti hal­lus­saan ul­ko­ra­to­jen maa­il­ma­nen­nä­tys­tä (555). Un­to hyp­pä­si sil­loin 510 sent­tiä, joka oli hä­nen kes­ki­ver­to­tu­los, Raul Öh­berg ker­too.

Sjön tu­los ei hä­pei­le ver­tai­lus­sa tä­män päi­vän saa­vu­tuk­siin.

"Tääl­lä ol­lut mi­tään muu­ta te­ke­mis­tä kuin kil­pail­la ja ur­heil­la"

Yk­si syy pik­ku­paik­ka­kun­nan ur­hei­li­joi­den me­nes­tyk­seen oli har­joit­te­lu­tun­tien suu­ri mää­rä.

– Toi­saal­ta ei tääl­lä ol­lut mi­tään muu­ta te­ke­mis­tä kuin kil­pail­la ja ur­heil­la, Öh­berg nau­rah­taa.

Öh­berg viet­ti lap­suu­ten­sa Val­kos­sa, jos­sa Rau­ma-Re­po­lan tu­han­nen työn­te­ki­jän teh­da­syh­tei­söön kuu­lui to­del­la pal­jon lap­sia 1950-lu­vun lo­pul­la.

– Kil­pai­lim­me kes­ke­näm­me ja pe­la­sim­me tal­vel­la jääl­lä. Val­kos­sa oli sii­hen ai­kaan kol­me ur­hei­lu­seu­raa eli Val­kon Vire, Val­kon Visa ja Val­kon Työ­vä­en Ur­hei­li­jat (VTU), joka oli en­sim­mäi­nen seu­ra, jo­hon kuu­luin.

Sama il­miö nä­kyi kaik­ki­al­la maa­seu­tu­kun­tien ky­lis­sä ja pik­ku­kau­pun­geis­sa.

– Niis­sä ur­heil­tiin pal­jon ja jou­kos­sa oli run­saas­ti lah­jak­kai­ta nuo­ria. La­ji­kir­jo oli laa­ja ja teh­tiin kaik­kea, Svan­te Ahl­roth muis­te­lee omaa ko­ti­kau­pun­ki­aan Han­koa, jos­sa jää­kie­kol­le ei ol­lut si­jaa sää­o­lo­suh­tei­den ta­kia.

Tänä vuonna 40 vuotta täyttäneen Hokki Basketin miehet kohtasivat Eteläisen alueen V-divisioona Police Basketin Helsingistä perjantaina 21.11. Voittopisteet kirjattiin Hokille selvin numeroin 84–53 (47–24). Kuvassa Antti Polojärvi heittää vastustajan yli koriin. Roni Koho seuraa oikealla, taustalla Hargo Laanemägi.

Matti O. Koskinen

Ku­va­ka­val­ka­di on pin­ta­raa­pai­su, ai­nek­sia oli­si kir­jak­si

Ahl­roth us­koo, et­tä ur­hei­lun me­nes­tys­ta­ri­noi­ta löy­tyy vie­lä enem­män­kin, kun ar­kis­to­ja al­kai­si kai­vel­la en­tis­tä laa­jem­min.

– Ai­nek­sia oli­si kir­jak­si as­ti, sil­lä ku­va­ka­val­ka­di on pin­ta­raa­pai­su, jo­hon poi­mit­tu par­haat pääl­tä. Yh­te­nä ta­voit­tee­na on ol­lut saa­da ai­neis­tot esil­le ja di­gi­ta­li­soi­tua va­lo­ku­vat. Kun ne lo­ju­vat ken­kä­laa­ti­kois­sa, ku­kaan ei tie­dä tai muis­ta. Kaik­kiin nii­hin liit­tyy muis­to­ja.

Lo­vii­san Rien­nol­la ja To­ril­la on omat laa­jat kuva-ar­kis­ton­sa.

– Vuo­teen 1985 as­ti ulot­tu­va Rien­non en­sim­mäi­nen, Paul Eriks­so­nin kir­joit­ta­ma his­to­riik­ki on kul­lan väär­ti, vuon­na 1910 pe­rus­te­tun Rien­non pu­heen­joh­ta­ja Raul Öh­berg sa­noo.

Öh­berg muis­tut­taa, et­tä nyt al­ka­vat ol­la vii­mei­set het­ket tal­ti­oi­da ai­ka­lais­ten muis­tot tal­teen.

– Suu­ri osa en­ti­sis­tä ur­hei­li­jois­ta al­kaa ol­la yli 70-vuo­ti­ai­ta ja nyt vie­lä muis­tam­me asi­oi­ta. Kym­me­nen vuo­den pääs­tä ti­lan­ne voi ol­la toi­nen, tänä vuon­na 73 vuot­ta täyt­tä­vä mies sa­noo.

Nykyinen urheilutoimittaja Mervi Kallio on lukiolaisten jalkapallon maailmannestari. MM-kulta tuli Mäkelänrinteen urheilulukion joukkueessa vuonna 1995.

Arkisto/Oscar Lindell

Mer­vi Kal­lio jal­ka­pal­lon lu­ki­o­lais­ten maa­il­man­mes­ta­ri

Lo­ka­kuun lo­pun en­sim­mäi­ses­tä ver­si­os­ta on jul­kais­tu päi­vi­tet­ty ver­sio, joka on täy­den­ty­nyt lu­kui­sil­la uu­sil­la hen­ki­löil­lä.

– Lo­vii­sas­ta löy­tyy myös lu­ki­o­lais­ten jal­ka­pal­lon MM-jouk­ku­ees­sa pe­lan­nut Mer­vi Kal­lio. Hän on Rien­non kas­vat­ti, mut­ta opis­ke­li Mä­ke­län­rin­teen ur­hei­lu­lu­ki­os­sa Hel­sin­gis­sä. Ny­kyi­sin Kal­lio tun­ne­taan MTV 3:n ur­hei­lu­toi­mit­ta­ja­na.

Ku­va­ka­val­ka­dis­ta löy­tyy myös jal­ka­pal­lon kol­min­ker­tai­nen Suo­men-mes­ta­ri ja kak­sin­ker­tai­nen Suo­men Cup -mes­ta­ri Nin­ni Nii­ra­nen sekä hä­nen vel­jen­sä Joni Nii­ra­nen, joka on myös sa­li­ban­dyn maa­jouk­ku­e­pe­laa­ja vel­jen­sä Nik­lak­sen kans­sa.

– Jal­ka­pal­loi­li­ja Suvi Kos­ki­nen (o.s. Mei­no­la) pe­la­si Rien­non nais­ten jouk­ku­ees­sa vuon­na 1994 ja vuo­si­na 2001–2004, kun jouk­kue oli nous­sut yk­kös­di­va­riin. Hän voit­ti en­sim­mäi­sen Suo­men-mes­ta­ruu­ten­sa HJK:ssa vuon­na 2000, Ahl­roth ker­too.

Ta­ek­won­dos­sa lo­vii­sa­lais­vä­riä kar­tal­le ovat vie­neet Poh­jois­mai­den mes­ta­ri ja 11-ker­tai­nen Suo­men-mes­ta­ri Sami Leh­ti­nen sekä Poh­jois­mai­den mes­ta­ri ja kah­dek­san­ker­tai­nen Suo­men-mes­ta­ri Toni Leh­ti­nen.

Lo­vii­san ka­pa­koi­den his­to­ri­a­ka­val­ka­di aloit­ti sar­jan

Ra­vin­to­las­sa nyt pyö­ri­vä ku­va­ka­val­ka­di on jo nel­jäs jul­kais­tu. Vuo­si sit­ten syk­syl­lä jul­kais­tiin Lo­vii­san ka­pa­koi­den his­to­ri­as­ta ker­to­va "Ka­si­nos­ta Fyl­laan – 70 vuo­den ka­pak­ka­kier­ros".

– Sen rin­nal­la pyö­ri toi­nen vi­deo, joka ker­toi tak­sien his­to­ri­as­ta Lo­vii­sas­sa vuo­des­ta 1912 tä­hän päi­vään. Ai­kaan si­joit­tuu myös jak­so, kun Lo­vii­sas­sa oli 36 tak­siy­rit­tä­jää, Ahl­roth sa­noo.

Tak­sien his­to­ria on sa­mal­la myös kau­pun­kien his­to­ri­aa.

– Sii­tä nä­kee mi­ten ja mi­hin suun­taan maa­il­ma on ke­hit­ty­nyt, Ahl­roth jat­kaa.

Lo­vii­san tak­si­his­to­ri­an tal­ti­oi­mi­nen läh­ti sii­tä, kun tak­siy­rit­tä­jä Tom Gran­mark näyt­ti pu­he­li­mes­taan van­han tak­si­au­ton ku­van.

– Tak­si­ko­pis­ta, "put­kas­ta", löy­tyi noin 300 va­lo­ku­vaa, jot­ka on nyt kaik­ki skan­nat­tu di­gi­taa­li­sen muo­toon, Ahl­roth ker­too.

Kol­mas jul­kais­tu ku­va­ka­val­ka­di ker­toi klas­sis­ten ve­nei­den pe­rin­teis­tä, jota kau­pun­gis­ta löy­tyy hy­vin pal­jon vie­lä tänä päi­vä­nä.

"Tämä on sel­lais­ta hy­vää baa­ri-ajan­vie­tet­tä"

Idea ku­va­ka­val­ka­dei­hin sai al­kun­sa kir­jai­mel­li­ses­ti ka­pa­kan pöy­däs­sä.

– Is­tuin tääl­lä ja kat­se­lin Fyl­lan isol­la näyt­tö­ruu­dul­la pyö­ri­nei­tä mai­nok­sia, mikä tun­tui tyl­säl­tä, Ahl­roth sa­noo.

Lo­vii­sas­sa vuo­des­ta 2017 asu­nut mies sai ide­an ka­pak­ka­kier­rok­ses­ta, jon­ka hän esit­te­li ra­vin­to­loit­si­ja Mat­ti Rah­ko­sel­le, joka ei tyr­män­nyt ide­aa.

– Aloim­me ke­rä­tä kau­pun­gis­ta van­ho­ja ka­pak­ka­ku­via. Nii­tä löy­tyi kii­tet­tä­vä mää­rä ak­tii­vis­ten va­lo­ku­vaa­jien omis­ta ja hei­dän van­hem­pien­sa ko­ko­el­mis­ta, Ahl­roth ker­too.

Kak­si vuot­ta sit­ten ra­vin­to­lan avan­neen Rah­ko­sen mu­kaan asi­ak­kaat al­koi­vat mie­len­kiin­nol­la seu­ra­ta ku­va­ka­val­ka­dia, kun en­sim­mäi­nen jul­kais­tiin vuo­si sit­ten.

– Sen jäl­keen he al­ka­vat ju­tel­la kes­ke­nään ja muis­tel­la ku­vis­sa nä­ky­viä hen­ki­löi­tä. Us­kon, et­tä täs­tä uu­sim­mas­ta tu­lee vie­lä kiin­nos­ta­vam­pi kuin ai­kai­sem­mis­ta sar­jois­ta, Rah­ko­nen sa­noo.

Tuot­ta­ja Svan­te Ahl­rot­hil­la mu­hii idea jo seu­raa­vas­ta ku­va­ka­val­ka­dis­ta, jos­ta li­sää en­si vuo­den puo­lel­la.

– Tämä on sel­lais­ta hy­vää baa­ri-ajan­vie­tet­tä. Van­hem­mat ih­mi­set voi­vat muis­tel­la omaa nuo­ruut­taan ja nuo­ret saa­vat näh­dä mil­lais­ta kau­pun­gis­sa on ol­lut en­nen, hän ki­teyt­tää pai­kal­lis­his­to­ri­an do­ku­men­toin­nin mer­ki­tyk­sen.

»» "Ur­hei­lun ja san­ka­rei­den kau­pun­ki" -ku­va­ka­val­ka­din kes­to on run­sas tun­ti, ja se pyö­rii nons­top-esi­tyk­se­nä ra­vin­to­la Fyl­lan pu­bis­sa sen au­ki­o­lo­ai­koi­na.

FAK­TA
Lo­vii­san olym­pi­a­voit­ta­ja ja maa­il­man­mes­ta­rit:
» Ver­ner Weck­man, s. 26.7.1882–k. 22.2.1968). Suo­men en­sim­mäi­nen olym­pi­a­voit­ta­ja. 1905 Duis­burg: Epä­vi­ral­li­nen maa­il­man­mes­ta­ruus (kreik­ka­lais-roo­ma­lai­nen pai­ni, yli 85 ki­loa). 1906 Atee­na: olym­pi­a­lais­ten vä­li­ki­sois­sa kul­taa (kreik­ka­lais-roo­ma­lai­nen pai­ni, sar­ja 85 ki­loa) ja ho­pe­aa (sar­ja­voit­ta­jien sar­ja). 1908 Lon­too: olym­pi­a­kul­taa (kreik­ka­lais-roo­ma­lai­nen pai­ni, 93 ki­loa) .1937–1955: Suo­men Kaa­pe­li­teh­das Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja, in­si­nöö­ri ja vuo­ri­neu­vos.
» Jan-Erik Bäck­man: 1978: Kak­sin­ker­tai­nen aka­tee­mis­ten maa­il­man­mes­ta­ri suun­nis­tuk­ses­sa. Ju­ko­lan vies­tis­sä 1979 La­pu­al­la Lo­vii­san To­rin jouk­kue oli 12:s, jol­loin Bäck­man juok­si ank­ku­ri­o­suu­den.
» Jo­han­na Lind­holm (o.s. Ahlst­rand), s. 1973. 1992: Hiih­don vies­tin nuor­ten maa­il­man­mes­ta­ri. 1992: kol­min­ker­tai­nen nuor­ten Suo­men-mes­ta­ri. 1995: SM-ho­pea, 30 ki­lo­met­riä va­paal­la. 1995: 27. 30 ki­lo­met­ril­lä Thun­der Bayn MM-ki­sois­sa. 2013: Suo­men-mes­ta­ri N40. 2014: Vuo­den ur­hei­li­ja Lo­vii­sas­sa. 2015 ja 2017: Suo­men-mes­ta­ri N40. 2018: Poh­jois­mai­den en­nä­tys, 2000 met­rin es­teet N45. 2023: Suo­men-en­nä­tys, 5000 met­riä N50. 85 SM-mi­ta­lia. Seu­ra: Lo­vii­san Tor.
» Mer­vi Kal­lio, s. 11.1.1977: 1995: lu­ki­o­lais­ten jal­ka­pal­lon maa­il­man­mes­ta­ri. Opis­ke­li Mä­ke­län­rin­teen ur­hei­lu­lu­ki­os­sa Hel­sin­gis­sä. 3-vuo­ti­aas­ta tei­ni-ikäi­sek­si Lo­vii­san Nais­voi­mis­te­li­jois­sa ja kan­san­tans­si­ryh­mäs­sä. 1989–1993: Pe­la­si Lo­vii­san Rien­non nais­jouk­ku­ees­sa, joka muun mu­as­sa SM-sar­jan kar­sin­toi­hin. Ny­kyi­sin MTV 3:n ur­hei­lu­toi­mit­ta­ja. Kas­vat­ta­ja­seu­ra: Lo­vii­san Rien­to.
» To­mas Holmst­röm: 2014: Of­fs­ho­re-moot­to­ri­ve­nei­den 3Cluo­kan maa­il­man­mes­ta­ri. Vuon­na 2016 kah­dek­sas MM-ki­sois­sa.
» Eva Rä­sä­nen (o.s. Wahlst­röm), s. 30.8.1980: Suo­men en­sim­mäi­nen am­mat­ti­lais­nyrk­kei­lyn maa­il­man­mes­ta­ri. 2015–2020: WBC-lii­ton ylem­män höy­hen­sar­jan maa­il­man­mes­ta­ri. 2012–2015: Ylem­män höy­hen­sar­jan Eu­roo­pan mes­ta­ri. 2004 ja 2005: EM-ho­pe­aa. 2001: EM-prons­sia. 2003, 2004, 2005 ja 2007: Poh­jois­mai­den mes­ta­ri. 2006: PM-ho­pe­aa. 2000–2008: 10 Suo­men mes­ta­ruut­ta. 1999: SM-ho­pe­aa. 1998: SM-prons­sia. 2018: Si­sus­tu­sark­ki­teh­tuu­rin ja huo­ne­ka­lu­suun­nit­te­lun tai­teen kan­di­daat­ti. Kas­vat­ta­ja­seu­ra: Lo­vii­san Rien­to ja ko­ti­sa­li Fa­ge­rås.
» Ul­la Kul­ju, s. 1986: 2017: Lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten ra­ta­moot­to­ri­pyö­räi­lyn maa­il­man­mes­ta­ri Le Man­sis­sa. Ylei­sen sar­jan kuu­des.
» Tee­mu Eng­berg. s. 9.6.1999: Jää­kie­kon nuor­ten maa­il­man­mes­ta­ri. 2019: Jää­kie­kon al­le 20-vuo­ti­ai­den MM-kul­ta. 2017: Jää­kie­kon al­le 18-vuo­ti­ai­den MM-ho­pea. 2012–2017: HIFK C ja B. 2017: HIFK SM-lii­ga. 2020: Koo­Koo SM-lii­ga. 2025: Il­ves SM-lii­ga. Kol­me A-maa­ot­te­lua. Maa­li A-maa­jouk­ku­e­de­byy­tis­sä 9.4.2025. 24 nuor­ten ja 26 poi­kien maa­ot­te­lua. Kas­vat­ta­ja­seu­ra: Lo­vii­san Jää­kiek­kok­lu­bi, Her­bert "Häbä" Stålst­rö­min kiek­ko­kou­lun op­pi­las.
» Mi­ka­el Ce­der­berg: 2024: Kol­me MM-kul­taa me­kaa­nik­ko­na moot­to­ri­ve­nei­lyn F1 H20- ja E1 -luo­kis­sa.
» Vic­tor Lind­fors, s. 18.11.1989: Kuu­ro­jen jää­kiek­ko­maa­jouk­ku­een pe­laa­ja. Maa­il­man­mes­ta­ri 2025. 2010–2013: Vii­kin­git, II- ja III-di­vi­si­oo­na. 2015–2022: LJK, III- ja IV-di­vi­si­oo­na. 2022–2025: OKK Tank­ki, IV- ja V-di­vi­si­oo­na. 2006-: Deaf Li­ons (kuu­ro­jen jää­kiek­ko­maa­jouk­kue), MM-ki­sat, olym­pi­a­ki­sat ja EM-ki­sat. Kas­vat­ta­ja­seu­ra: Lo­vii­san Jää­kiek­kok­lu­bi.

Loviisalainen Teemu Engberg arvioi maajoukkueen parhaimmaksi suoritukseksi Kanada-voittoa jatkoajalla tammikuussa 2019. Kuvassa Engberg yhdessä Kanadan Ian Mitchellin kanssa.

Arkisto/Leijonat.fi/Pasi Mennander

FAK­TA
Lo­vii­san ny­kyi­set ur­hei­lu­seu­rat ikä­jär­jes­tyk­ses­sä:
» Öst­ra Ny­lands Se­gel­fö­re­ning (ÖNS): 1888, yk­si van­him­mis­ta pur­si­seu­rois­ta Suo­mes­sa
» Lo­vii­san Tor: 1909, ylei­sur­hei­lu, hiih­to, jal­ka­pal­lo, sul­ka­pal­lo ja sa­li­ban­dy
» Lo­vii­san Rien­to: 1910, ai­em­min yleis­seu­ra (voi­mis­te­lu, ylei­sur­hei­lu, jää­kiek­ko, jal­ka­pal­lo ja nyrk­kei­ly), ny­kyi­sin nyrk­kei­lyn eri­kois­seu­ra
» Ruot­sin­pyh­tään Ki­sai­li­jat: 1917, ylei­sur­hei­lu, hiih­to, pu­jot­te­lu, pai­non­nos­to ja kun­to­lii­kun­ta
» Itä-Uu­den­maan Oriyh­dis­tys ry 1926, rav­íur­hei­lu
» Lo­vii­san Ten­nis­ker­ho: 1933
» Lil­jen­dal Id­rot­tsk­lubb (LIK): 1934, jal­ka­pal­lo, ylei­sur­hei­lu, fris­bee­golf, sa­li­ban­dy ja hiih­to
» US Täh­ti – IF Stjär­nan: 1934, sul­ka­pal­lo, per­he­lii­kun­ta, kah­va­kuu­la ja säh­ly
» Per­nå Kam­ra­ter­na: 1948, kun­to­lii­kun­ta
» Lo­vii­san Jää­kiek­kok­lu­bi (LJK): 1975
» Val­kon Vire: 1966, ylei­sur­hei­lu, sa­li­ban­dy, len­to­pal­lo, säh­ly ja jump­pa» Lo­vii­san Kei­laa­jat – Lo­vi­sa Bow­la­re (LKB): 1976
» Lo­vi­sa Gym­nas­tik­fö­re­ning (LGF): 1978, voi­mis­te­lu (edel­tä­jä Lo­vi­sa Kvin­n­li­ga Gym­nas­tik­fö­re­ning 1897)
» Lo­vii­san Ui­ma­seu­ra: 1980
» LO-Star: 1982, kei­lai­lu
» Hok­ki Bas­ket – Ko­ri­pal­lo­hok­ki: 1985
» Lo­vii­san Il­mai­li­jat: 1989
» Klas­si­set Ve­neet, 1990, pe­rin­ne­pur­jeh­dus
» Lo­vii­san Ta­ek­won­do Hwang: 1991
» FC Lo­vii­sa: pe­rus­tet­tu vuon­na 1992, jal­ka­pal­lo
» If Byg­g­de­går­dens Hopp: 1996, ylei­sur­hei­lu, maas­to­juok­su ja hiih­to
» Lo­vii­san seu­dun ju­do­seu­ra Aras­hi: 1996
» Lai­va­sil­lan Sou­ta­jat: 2006
» Lo­vii­san Rul­la­lau­tai­li­jat: 2006
» Kings­Way Cyc­ling Team 2011, maas­to­pyö­räi­ly ja pyö­rä­ly
» Lo­vii­san Moot­to­ri­ker­ho: 2012, mo­toc­ross ja en­du­ro (edel­tä­jä Ter­vak­sen Moot­to­ri­ker­ho)
» Lo­vii­san Tai­to­luis­te­li­jat ja Jää­te­at­te­ri: 2012
» Lo­vii­san Toi­min­nal­li­nen Ur­hei­lu: 2020
» Pa­del Lo­vii­sa by 3 Ami­gos Sports Club 2021
» Lo­vii­san Kes­tä­vyys­juok­si­jat (LovKJ): 2021