POR­VOO Por­voon mu­se­ol­la on kak­si sys­te­maat­ti­ses­ti ke­rät­tyä ku­dot­tu­jen kan­kai­den näy­te­ko­ko­el­maa. Ko­ko­el­miin ku­luu yli 3 100 näy­tet­tä 1700–1900-lu­vuil­ta. Mu­seo avaa Fin­naan 1 441 näy­tet­tä osa­na Itä-Uu­den­maan kä­si­työ­tai­to nä­ky­viin -han­ket­ta, jota ra­hoit­ti­vat Svens­ka kul­tur­fon­den ja Kan­san Si­vis­tys­ra­has­to.

– Hank­kee­seen pal­kat­tu tu­ki­ja He­le­na Hä­mä­läi­nen kes­kit­tyi eri­tyi­ses­ti 1800-lu­kuun, jol­loin moni maa­seu­dun nai­nen ku­toi kan­kai­ta saa­dak­seen li­sä­an­si­oi­ta. Tar­koi­tuk­se­na oli myös taus­toit­taa sitä, mi­ten teks­tii­li­näyt­teet liit­ty­vät yh­teis­kun­nal­li­siin ja maa­il­man­laa­jui­siin vir­tauk­siin sekä ny­ky­päi­vän por­voo­lai­siin, Por­voon mu­se­on ko­ko­el­ma­pääl­lik­kö Juha Jäm­bäck ker­too tie­dot­tees­sa.

Näyt­teet on ke­rät­ty ruot­sin­kie­li­sis­tä ky­lis­tä

Por­voos­sa on ku­dot­tu am­mat­ti­mai­ses­ti jo 1600-lu­vul­ta läh­tien, eri­tyi­ses­ti pel­la­va­kan­kai­ta, jota vie­tiin Tuk­hol­maan. 1700-lu­vul­la ku­don­ta le­vi­si maa­seu­dul­le ko­ti­te­ol­li­suu­te­na ja 1800-lu­vul­la ku­kois­ti hal­ven­tu­neen puu­vil­la­lan­gan an­si­os­ta. 1900-lu­vun alus­sa ko­ti­te­ol­li­nen ku­don­ta väis­tyi kas­va­van teks­tii­li­te­ol­li­suu­den tiel­tä, mu­se­on tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Wahr­ma­nin ja Weck­ma­nin ko­ko­el­mat hei­jas­ta­vat tätä muu­tos­ta. Nii­den teks­tii­lit ker­to­vat pait­si pai­kal­li­ses­ta kä­si­työ­tai­dos­ta myös puu­vil­lan glo­baa­leis­ta yh­teyk­sis­tä – raa­ka-ai­neen his­to­ri­as­ta, joka liit­tyy or­ja­työ­hön ja te­ol­lis­tu­mi­sen ai­ka­kau­teen.

Suu­rin osa lu­et­te­loi­duis­ta teks­tii­li­näyt­teis­tä on 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­ta. Kan­gas­näyt­teet ovat enim­mäk­seen eri­lai­sis­ta vaa­te­tus­kan­kais­ta ja huo­mat­ta­va osa niis­tä on puu­vil­lai­sia tai puo­li­vil­lai­sia le­nin­ki­kan­kai­ta. Jou­kos­sa on myös muun mu­as­sa mies­ten pu­ku­kan­kai­ta ja alus­ha­me­kan­kai­ta. Näyt­teet on ke­rät­ty Por­voon ruot­sin­kie­li­sis­tä ky­lis­tä. Osa niis­tä on ku­dot­tu ko­ti­te­ol­li­suu­te­na myyn­tiä var­ten, osa taas omaan käyt­töön.

Por­voon kan­sal­lis­pu­vun ha­me­kan­kaan esi­ku­van näy­te­tilk­ku

Wahr­ma­nin ko­ko­el­ma koos­tuu ku­don­na­no­pet­ta­ja Sol­veig Wahr­ma­nin (1898–1956) vuo­si­na 1924–1925 Por­voon seu­dul­ta ke­rää­mis­tä kan­gas­näyt­teis­tä Por­voon ruot­sin­kie­li­sel­le kan­sa­no­pis­tol­le Bor­gå Folk­högs­ko­la­nil­le. Ko­ko­el­ma lah­joi­tet­tiin Por­voon mu­se­ol­le vuon­na 2005 si­säl­tä­en 1 776 teks­tii­li­näy­tet­tä, jois­ta 914 on nyt lu­et­te­loi­tu.

Mu­ka­na on muun mu­as­sa Emi­lia Karls­so­nin (Sond­by) ja Emi­lia In­ge­li­nin (Ilo­la) teks­tii­le­jä, joi­ta Wahr­man piti eri­tyi­sen ar­vok­kai­na. Karls­so­nin ko­ko­el­man jou­kos­sa on myös Por­voon kan­sal­lis­pu­vun ha­me­kan­kaan esi­ku­van näy­te­tilk­ku.

Wahr­ma­nin ko­ko­el­maan kuu­luu li­säk­si Mag­nus Ny­ma­nin (1861–1942) ku­don­ta­y­ri­tyk­sen kan­kai­ta 1880–1900-lu­vuil­ta. Ny­man joh­ti Si­ki­läs­sä suur­ta ku­don­ta­toi­min­taa, jos­sa työs­ken­te­li par­haim­mil­laan 40 ku­to­jaa.

Sata näy­tet­tä Sond­bys­tä

Weck­ma­nin ko­ko­el­ma on puo­les­taan ku­don­na­no­pet­ta­ja Ka­rin Weck­ma­nin (s. 1929, myöh. Åker­lund) ke­säl­lä 1954 Por­voon mu­se­ol­le ke­rää­mä laa­ja ko­ko­el­ma pai­kal­li­sis­ta ku­don­ta­näyt­teis­tä. Se kat­taa noin 40 ky­lää ja sii­nä mai­ni­taan ni­mel­tä noin 150 ku­to­jaa. Weck­ma­nin ko­ko­el­mas­sa on 1 324 teks­tii­li­näy­tet­tä, jois­ta 527 on nyt lu­et­te­loi­tu. Osa näyt­teis­tä on yk­sit­täin do­ku­men­toi­tu mik­ros­koop­pi­ku­vin ja mit­ta­tie­doin, osa kan­gas­laa­dun mu­kaan ryh­mi­tel­tyi­nä ko­ko­nai­suuk­si­na.

Lä­hes sata näy­tet­tä on pe­räi­sin Sond­bys­tä Emi­lia Karls­so­nin ta­los­ta – sa­mas­ta pai­kas­ta, jos­ta myös Sol­veig Wahr­man ke­rä­si kan­kai­ta 1920-lu­vul­la. Karls­son oli Ka­rin Weck­ma­nin iso­äi­ti, mikä liit­tää ko­ko­el­mat mie­len­kiin­toi­sel­la ta­val­la toi­siin­sa.

»» Link­ki mu­se­on Fin­na-nä­ky­mään