Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Ensimmäiset Kerkkoo-oluet tulivat myyntiin kerkkoolaiselle kioski-kahvila Pumppaamolle viime viikon torstaina. – Myyntierä vietiin käsistä, Ilari Mäkinen (vas.) ja Tuomas Tommola toteavat oluen saamasta yllättävästä suosiosta.
Marko Wahlström
PORVOO, KERKKOO Porvoon Kerkkoossa toimiva Kerkkoon panomiehet keskittyy laatuoluiden panemiseen. Kerkkoo-olut on kiertolaispanimon ensimmäinen kaupallinen tuote.
Kiertolaispanimona toimivan käsityöläispanimon ensimmäinen kaupallinen olut on valmistunut.
–?Oluen suosio yllätti meidät täysin, panimon puuhamiehet Ilari Mäkinen, Tuomas Tommola ja Tuomas Kanervala toteavat.
Olut ensiesiteltiin käsityöläispanimon Facebook-sivujen live-lähetyksessä viime viikon torstaina.
Ensimmäinen erä myytiin loppuun Kerkkoon Pumppaamolta viime viikon perjantaina. Olutta on myynnissä myös uuden Runo-hotellin baarissa.
–?Ensimmäinen tuote-erä oli kooltaan 550 pulloa eli noin 210 litraa, Kanervala kertoo.
Toinen erä Kerkkoo-olutta on jo pantavana eli tullee myyntiin kolmen viikon kuluttua eli juhannukseksi. Kerkkoolaisolut valmistetaan toistaiseksi seinäjokelaisessa Vixen Panimossa.
Ilari Mäkinen (vas.), Tuomas Tommola ja Tuomas Kanervala tutkailevat Kerkkoon panomiesten ensimmäistä kyläolutta eli Kerkkoo-olutta.
Marko Wahlström
"Lopussa tulee pieni kitkeryys"
Nyt julkaistu Kerkkoo-olut on amber ale -tyylinen pintahiivaolut, jolle on ominaista punertavan kuparinen tai meripihkainen väri.
–?Maltaina on käytetty pale alea ja caramel-maltia sekä humalana Warrior-lajiketta, diplomi-insinööri Ilari Mäkinen kertoo.
Olut on maultaan karamellimainen ja maltainen, mutta se on melko pehmeä aromiltaan.
–?Lopussa tulee pieni kitkeryys, mutta ei niin vahvasti kuin alkuun pelkäsin, Mäkinen jatkaa.
Oluen alkoholipitoisuus on viisi prosenttia.
Kerkkoo-olut on amber ale -tyylinen olut, joka on sävyltään kuparinpunainen.
Marko Wahlström
Seuraavaksi vuoroon Sannainen-olut
Kerkkoo-olut aloittaa paikallisten kyläoluiden sarjan. Uusi olut on tarkoitus suunnitelmien mukaan julkaista kahden kuukauden välein seuraavan vuoden ajan, jolloin koossa on six-pack.
– Seuraava on Sannainen-olut, joka tulee olemaan vehnäolutta, logistiikkainsinööri Tuomas Kanervala kertoo.
Toinen kyläolut pannaan heinäkuun alussa ja valmista se on elokuussa.
–?Panimoaika on jo varattu. Resepti on vielä laitettava pakettiin, Kanerva jatkaa.
Kyläoluiden etikettien kuva-aihe toistuu samana. Etikettiä koristaa vanha valokuva Raatihuoneentorilta ja Porvoon vaakuna, jolle kaupunki on myöntänyt käyttöoikeuden.
–?Etikettien teksteissä kerrotaan tarinaa kylästä. Tarina pitää olla kohdallaan, Ilari Mäkinen kertoo.
Kylä- ja kaupunginosaoluet eivät ole mikään täysin uusi keksintö maassamme. Espoon Oma Panimo valmistaa muun muassa Kauklahti- ja Suvela-oluita.
–?Meidän pitää miettiä, että teemmekö kyläoluiden rinnalle Porvoon kaupunginosaolueiden sarjan. Mitään ei ole vielä päätetty, Ilari Mäkinen sanoo.
Kyläoluiden etiketin kuva-aihe ja vaakuna pysyvät samoina. Nimi ja tarina vaihtuvat kylien mukaan.
Marko Wahlström
Tarina syntyi viisi vuotta sitten
Kerkkoon panomiesten tarina alkoi vuonna 2016, jolloin kylään alkoi nousta pannuja pöhisemään.
–?Tasan viisi vuotta sitten ostimme yhden 30-litraisen oluenpanovälineen eli pöntön, Tuomas Kanervala muistelee.
Vapaamuotoisessa yhteenliittymässä oli mukana aluksi kahdeksan kerkkoolaista miestä. Tänä päivänä mukana puolenkymmentä oluentekijää.
Kaikki ovat enemmän tai vähemmän intohimoisia olutharrastajia.
–?Yhteistä kaikille on se, että tykkäämme ennemmin laadukkaista erikoisoluista kuin massatuotteista. Osa on hifistelijöitä ja asialle enemmän vihkiytyneitä, osalle tärkeintä on suunmukainen olut, diplomi-insinööri Tuomas Tommola sanoo.
Kerkkoo-olutta lasissa. Olut on pintahiivaolut.
Marko Wahlström
Harrastuksena pantu 2 000 litraa olutta
Harrastuksena omaan käyttöön Kerkkoossa on pantu kolmikon mukaan viiden vuoden aikana noin 2?000 litraa olutta.
–?Ei tämän alunperin pitänyt kaupalliseen suuntaan lähteä ollenkaan, Tuomas Tommola naurahtaa.
Hänen mukaan ammattimaisessa panimossa pantu olut on tasalaatuisempaa kuin kotilaitteistoilla tehty.
–?Kotipanimoiden oluiden laatu voi vaihdella melkoisesti, Tommola jatkaa.
Kerkkoon panomiesten suurin ongelma oluen tekemisessä on saada riittävästi tyhjiä pulloja.
–?Sukulaisilta ja tuttavilta, joille olemme antaneet oluitamme, olemme pyytäneet pulloja takaisin, Tommola sanoo.
Ilari Mäkisen mielestä oluen nauttiminen ruoan kanssa korostaa eri ruokalajeja eri tavoin.
Marko Wahlström
"Tuoreiden lähituotteiden hyödyntäminen kiehtoo"
Tommolan mukaan oluen panemisessa kiehtoo ajatus siitä, pystyykö kotona valmistamaan laadukasta tuotetta. Oluen perusraaka-aineet ovat mallas, vesi ja humala.
–?Tuoreiden lähituotteiden hyödyntäminen raaka-aineina on yksi kantava ajatus, joka vie harrastusta eteenpäin.
Mäkinen muistuttaa, että oluen nauttiminen ruoan kanssa korostaa eri ruokalajeja eri tavoin.
–?Oluen maku toistuu eri tavalla, jos syöt pihviä, grillattua parsaa, maissia tai tomaattia – tai vaikkapa makaronilaatikkoa.
Yhteistyöhön Vanhan-Porvoon panimo Oy:n kanssa
Kerkkoon panomiehillä on jo tulevaisuuden suunnitelmia.
–?Siinä vaiheessa, kun Vanhan-Porvoon panimo Oy lähtee liikkeelle, alamme tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, Tuomas Kanervala kertoo.
Vanhaan-Porvooseen sijoittuva uusi panimo on porvoolaisen yrittäjä Anders Granfeltin hanke, joka suunnitelmien mukaan aloittaa toimintansa Rihkamakatu 10:ssä.
FAKTA
Pienpanimoita noin 130
* Suomessa on tällä hetkellä noin 130 käsityöläispanimoa, joilla on luvat. Aktiivista toimintaa on 117 panimolla.
* Käsityöläispanimot valmistavat vuodessa noin 21 miljoonaa litraa, mikä on noin 7 prosenttia koko panimoalan tuotantomäärästä.
* Porvoossa toimii Kråkö Bryggeri ja Vanhan-Porvoon panimo Oy on aloittamassa toimintansa. Porvooseen on perustettu myös Frank & Ernest Brewery, jolla ei ole toimintaa. Loviisassa sijaitsee Malmgårdin Panimo.
* Lähde: Olutliitto ry
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot