POR­VOO Har­val­la kou­lul­la on niin pit­kä ja hie­no his­to­ria kuin Ha­ma­rin kou­lul­la. Sen his­to­ria juon­taa juu­ren­sa Sa­ha­saa­ril­le, jon­ne por­voo­lai­nen kaup­pa­neu­vos Au­gust Ek­löf pe­rus­ti Ete­lä-Suo­men en­sim­mäi­sen höy­ry­sa­han vuon­na 1870.

Ny­ky­ään au­ti­oi­tu­neil­la Sa­ha­saa­ril­la asui 1880-lu­vul­la 79 ih­mis­tä, kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min jo yli 600 asu­kas­ta.

Saa­ren lap­set te­ki­vät usein töi­tä sa­mal­la sa­hal­la kuin van­hem­pan­sa, mut­ta Ek­löf päät­ti pe­rus­taa pie­nim­mil­le lap­sil­le oman yk­si­tyi­sen kak­si­kie­li­sen kou­lun. En­sim­mäi­set kir­jal­li­set mer­kin­nät kou­lus­ta ovat vuo­del­ta 1891,  pe­rä­ti 134 vuo­den ta­kaa.  

Aluk­si osa kou­lu­lai­sis­ta kul­ki man­te­reel­ta saa­rel­le ve­neil­lä, myö­hem­min saa­ren ja man­te­reen vä­lil­le ra­ken­net­tiin pont­to­ni­sil­ta. Vuon­na 1916 ruot­sin­kie­li­set op­pi­laat siir­tyi­vät Gam­mel­bac­ka-Haik­koon tai Krå­kön kou­lui­hin, ja vuon­na 1917 suo­men­kie­li­set op­pi­laat muut­ti­vat man­te­reel­le: en­sin ah­tai­siin vuok­ra­ti­loi­hin Ha­ma­rin työ­vä­en­ta­lon ala­puo­lel­le ja vuon­na 1925 kou­lun ny­kyi­sel­le ton­til­le ra­ken­net­tuun Tam­me­laan.

– Koulumme on saanut äärimmäisen hyvät arvosanat oppilailta ja henkilökunnalta erilaisissa kyselyissä. Hamarin koulu on hyvinvoiva koulu, rehtori Gustafsson sanoo.

Merja Forsman

Kuu­sen al­le suo­jaan, kun pom­mi­tuk­set al­koi­vat 

Ha­ma­rin kou­lun reh­to­ri Mar­ko Gus­tafs­son on yl­peä kou­lun pit­käs­tä his­to­ri­as­ta.

– Ha­ma­rin kou­lun his­to­ri­al­la on iso mer­ki­tys meil­le. Meil­lä teh­dään pit­kiä työ­u­ria ja hen­ki­lö­kun­ta on si­tou­tu­nut­ta, ja kaik­ki liit­tyy jo­ten­kin myös tä­män pai­kan his­to­ri­aan ja yh­tei­söl­li­syy­teen, 25 vuot­ta Ha­ma­rin kou­lus­sa työs­ken­nel­lyt Gus­tafs­son sa­noo. – Tääl­lä ais­tii ko­ti­seu­tu­rak­kau­den ja his­to­ri­an.  

Ny­ky­ään Ha­ma­rin op­pi­laat käy­vät mo­der­nia, vuon­na 2011 ra­ken­net­tua kou­lua, mut­ta van­hat Tam­me­la ja Koi­vu­la toi­mi­vat yhä pi­hal­la il­ta­päi­vä­ker­hon ti­loi­na.

Si­säl­lä kou­lus­sa on pal­jon muis­to­ja en­ti­sa­jois­ta: pul­pet­te­ja, hel­mi­tau­lu­ja ja te­le­vi­si­o­ruu­dul­la pyö­rii kat­kel­mia päi­vä­kir­jas­ta, jota kou­lun opet­ta­ja täyt­ti sata vuot­ta sit­ten.

– Juu­ri tä­nään ta­san sata vuot­ta sit­ten op­pi­lail­le oli an­net­tu pe­ru­na­lu­pa eli pe­ru­nan­nos­to­lo­ma, ja koko kou­lu oli tyh­jä­nä, Gus­tafs­son ker­too.

Sa­mal­la ha­ma­ri­lais­pi­hal­la on lei­kit­ty vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ul­ko­leik­ke­jä ja toi­saal­ta ko­et­tu myös pe­lot­ta­via het­kiä.  

– On lii­kut­ta­vaa lu­kea his­to­rii­kis­ta, mi­ten so­dan ai­kaan op­pi­laat juok­si­vat hä­ly­tys­si­ree­nien soi­des­sa pi­ha­kuu­sen al­le suo­jaan, Gus­tafs­son ker­too.

Kuu­sen al­la op­pi­laat kuun­te­li­vat Hel­sin­gis­tä kan­tau­tu­vaa jy­ri­nää, kun pää­kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin. Pian pom­mi­ko­neet kaar­si­vat päi­den yli koh­ti mer­ta. ”Kyl­lä mei­tä pe­lot­ti! Kun ti­lan­ne rau­hoit­tui, käs­ki opet­ta­ja mei­tä läh­te­mään ko­tiin”, kou­lun en­ti­nen op­pi­las Kau­ko Tu­ki­ai­nen on muis­tel­lut.

Millaista oli Hamarin koululaisten arki tasan sata vuotta sitten? Siitä kertoo opettajan päiväkirja vuodelta 1925.

Merja Forsman

Hamarin koulun pitkästä historiasta muistuttavat erilaiset ympäri koulua tuodut esineet.

Merja Forsman

Osa op­pi­lais­ta käy Ha­ma­rin kou­lua jo use­am­mas­sa pol­ves­sa. Yk­si heis­tä on 6.-luok­ka­lai­nen Miro.

– Isä­ni ja isä­ni isä, vaa­ri, kä­vi­vät myös tätä kou­lua, Miro ker­too.

Hä­nes­tä Ha­ma­rin kou­lus­sa on mu­ka­vaa. Pi­hal­la ja kou­lun ti­lois­sa on hyvä vä­li­neet, ruo­ka on her­kul­lis­ta ja hen­ki­lö­kun­ta mu­ka­va.

Sa­maa miel­tä on 6.-luok­ka­lai­nen Tuu­li-Ilo­na.

– Ha­ma­rin kou­lus­sa on ki­vat opet­ta­jat, ja jos tar­vit­see apua, sitä saa ai­na tosi hy­vin.  

Mo­lem­mis­ta Ha­ma­rin kou­lus­sa iki­muis­toi­sin­ta ovat ol­leet ret­ket. Esi­mer­kik­si syk­syn lei­ri­kou­lu Pou­ka­mas­sa, jos­sa op­pi­laat sai­vat pe­la­ta pe­le­jä ja yö­pyä luok­ka­ka­ve­rei­den kans­sa. Myös ret­ki Fa­ze­rin teh­tail­le ja Sai­tu­rin jou­lu -mu­si­kaa­liin ovat jää­neet mie­leen.

Al­ku­vuo­den 100-vuo­tis­juh­la­kin teki vai­ku­tuk­sen.

– Kun tämä juh­la­vuo­si al­koi, kou­lun pi­hal­la oli ko­tie­läin­pi­ha ja tääl­lä esiin­tyi tai­ku­ri, joka tai­koi kort­te­ja suus­taan. Kes­ken päi­vää Ha­ma­rin VPK sai hä­ly­tyk­sen, Miro ker­too.

Juh­la­päi­vän ai­ka­na Por­voon mu­se­on mu­se­o­leh­to­ri Han­ne­le Ten­ho­vuo­ri ker­toi op­pi­lail­le Ha­ma­rin his­to­ri­as­ta, ku­ten Sa­ha­saa­ris­ta ja ha­ma­ri­lai­ses­ta olym­pi­a­juok­si­jas­ta.

Ha­ma­rin kou­lus­sa pe­reh­dy­te­tään op­pi­laat ko­ti­seu­tun­sa his­to­ri­aan muul­loin­kin kuin juh­la­vuo­te­na.

– Vie­täm­me joka vuo­si Ha­ma­ri-viik­koa, ja Ten­ho­vuo­ri käy meil­lä tun­nin ajan ker­to­mas­sa Ha­ma­rin his­to­ri­as­ta ja kou­lun­käyn­nis­tä en­nen van­haan San­na Pal­jak­ka sa­noo.

Sata vuotta sitten kouluviikot olivat kuusipäiväiset ja kouluruoasta maksettiin markka viikossa.

Merja Forsman

Hamarin koulussa historia on osa jokapäiväistä arkea. Koulussa järjestetään vuosittain Hamari-viikot, joiden aikana tutustutaan omaan kotialueeseen ja sen historiaan.

Merja Forsman

Van­hat ta­vat kun­ni­aan

On­ko en­ti­sa­jan kou­lus­sa jo­tain sel­lais­ta, jon­ka reh­to­ri Gus­tafs­son ha­lu­ai­si tuo­da tä­hän päi­vään?

– On, ja olem­me tuo­neet­kin! Pa­nos­tam­me kir­joit­ta­mi­seen, luku- ja las­ku­tai­toon sekä lii­kun­taan. Poh­dim­me, mi­ten sai­sim­me lii­kun­taa osak­si ar­kea, Gus­tafs­son ker­too. 

Kuu­si­päi­väi­set kou­lu­vii­kot, kou­lu­ruo­ka­mak­sut ja ruu­miil­li­nen ku­ri­tus on jä­tet­ty his­to­ri­aan, mut­ta jo­nos­sa kul­ke­mi­nen ja luok­ka­jär­jes­tä­jät on pa­lau­tet­tu osak­si kou­lu­ar­kea.

– Op­pi­laat muo­dos­ta­vat ny­ky­ään jo­non ul­ko-oven eteen en­nen kuin as­tu­vat si­sään. Tämä läh­ti op­pi­lai­den toi­veis­ta, sil­lä tuu­li­kaap­pi oli ah­das ja le­vo­ton. Li­säk­si luo­kil­la on luok­ka­jär­jes­tä­jät, jot­ka muun mu­as­sa suo­ris­ta­vat ken­kä­ri­ve­jä, nos­ta­vat pu­don­neet ta­kit nau­laan ja pyyh­ki­vät ruo­ka­las­sa pöy­dät, Gus­tafs­son ker­too.

Sa­man­lai­sia luok­ka­jär­jes­tä­jiä oli Ha­ma­rin kou­lun al­ku­tai­pa­leel­la, sata vuot­ta sit­ten. Sil­loin hei­dän teh­tä­viin­sä kuu­lui myös sii­vo­a­mi­nen ja kou­lun läm­mit­tä­mi­nen kaa­ke­liu­u­nil­la en­nen kou­lun al­ka­mis­ta.

Sata vuotta sitten oppilaat olivat perunannostolomalla. Opettajan vanhasta päiväkirjasta voi seurata entisajan kouluarkea.

Merja Forsman

Op­pi­lai­ta kuul­laan Ha­ma­rin kou­lus­sa mo­nel­la eri ta­val­la, myös myös kou­lun va­lin­nais­ten ai­nei­den ja il­ta­päi­vä­ker­ho­jen suun­nit­te­lus­saa. Op­pi­lail­le on tar­jol­la shak­ki­ker­hoa, ka­las­tusk­lu­bia, par­kou­ria ja mo­nen­lais­ta muu­ta lap­sia kiin­nos­ta­vaa toi­min­taa.

– Kou­lum­me on saa­nut ää­rim­mäi­sen hy­vät ar­vo­sa­nat op­pi­lail­ta ja hen­ki­lö­kun­nal­ta eri­lai­sis­sa ky­se­lyis­sä. Ha­ma­rin kou­lu on hy­vin­voi­va kou­lu, Gus­tafs­son sa­noo.

Täl­lä het­kel­lä Ha­ma­rin kou­lus­sa on 132 op­pi­las­ta, ja vaik­ka suu­rin osa Suo­men kou­luis­ta kär­sii syn­ty­vyy­den vä­he­ne­mi­ses­tä ja kou­lu­jen op­pi­las­lu­vun las­kus­ta, Ha­ma­rin kou­luun on tu­li­joi­ta muil­ta­kin asui­na­lu­eil­ta.

– Toi­voi­sin, et­tä tä­män ko­koi­set kou­lut sai­si­vat jat­kaa, sil­lä näis­sä op­pi­las­paik­ka on edul­li­nen ja tu­lok­set hy­viä. Kaik­ki tun­te­vat pa­rem­min toi­sen­sa ja kylä kas­vat­taa -men­ta­li­teet­ti toi­mii. Meil­lä on yh­teen hii­leen pu­hal­ta­mi­sen mei­nin­ki, Gus­tafs­son sa­noo.

Hamarin koulu täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Pihalla vanha ja uusi koulurakennus ovat yhä rinta rinnan.

Merja Forsman

Juh­la­vuo­si hui­pen­tuu jou­lu­kuun juh­liin 

Ha­ma­rin kou­lun 100-vuo­tis­juh­la­vuo­si hui­pen­tuu 4. jou­lu­kuu­ta jär­jes­tet­tä­viin juh­liin. Pai­kal­le kut­su­taan kou­lun ny­kyi­siä ja en­ti­siä op­pi­lai­ta, hen­ki­lö­kun­taa, van­hem­pia, yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta, päät­tä­jiä ja ky­lä­läi­siä.

Päi­vä al­kaa aa­mu­len­kil­lä Ha­ma­rin ran­noil­la, Sa­ha­saar­ten edus­tal­ta.

– Suun­ni­tel­mia on vaik­ka ja kuin­ka, mut­ta tar­kem­pi oh­jel­ma jul­kais­taan myö­hem­min, Gus­tafs­son ker­too.

MER­JA FORS­MAN

Hamarin koulun pihalla on leikitty pihaleikkejä sadan vuoden ajan. Samalla pihalla piileskeltiin sodan aikaan pommikoneita.

Merja Forsman

LI­SÄ­TIE­TOA HA­MA­RIN HIS­TO­RI­AS­TA
»» Tu­tus­tu Ha­ma­rin alu­ee­seen. Si­vun lo­pus­sa ole­vas­sa Ci­ty­no­ma­di-kar­tas­sa pää­set tu­tus­tu­maan paik­koi­hin kar­tal­la»» Lue li­sää Sa­ha­saar­ten his­to­ri­as­ta Itä­väy­län verk­ko­leh­des­tä: Luon­non kät­ke­mät Sa­ha­saa­ret oli­vat ai­koi­naan täyn­nä elä­mää ja ko­li­naa.