ITÄ-UU­SI­MAA Vii­kol­la 16 al­ka­nees­sa val­ta­kun­nal­li­ses­sa vies­tin­tä­kam­pan­jas­sa in­nos­te­taan bi­o­jät­teen la­jit­te­luun. Nel­jä viik­koa so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa kes­tä­vä kam­pan­ja muis­tut­taa keit­ti­ön ros­kis­kaa­pis­ta kä­sin, kuin­ka bi­o­jät­teil­le bi­o­jä­te­as­tia on pa­rem­pi paik­ka kuin se­ka­jä­te­as­tia. Is­ku­lau­seel­la ”Pie­ni­kin riit­tää – bi­o­ros­kis kiit­tää!” ha­lu­taan muis­tut­taa kaik­kia suo­ma­lai­sia bi­o­jät­teen la­jit­te­lun tär­key­des­tä.

Vii­me vuo­si­na yhä use­am­mal­le ko­ti­pi­hal­le on tul­lut bi­o­jä­te­as­tia tai ko­ti­kom­pos­to­ri. Vii­meis­tään nyt ke­räys­vä­li­neet pi­täi­si saa­da ak­tii­vi­seen käyt­töön. Pie­net­kin mää­rät bi­o­jä­tet­tä kan­nat­taa la­ji­tel­la erik­seen ja huo­leh­tia ra­vin­ne­kier­toon. Se­ka­jät­teen jou­kos­sa bi­o­jä­te pää­tyy jä­te­voi­ma­laan ener­gi­a­hyö­dyn­net­tä­väk­si ja sen ra­vin­ne­po­ten­ti­aa­li me­ne­te­tään, tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Osa bi­o­jät­tei­den si­säl­tä­mis­tä ra­vin­teis­ta kier­tää ko­ti­pi­hal­la keit­ti­ös­tä kuk­ka­penk­kei­hin. Noin 40 pro­sent­tia bi­o­jät­teen la­jit­te­lu­vel­vol­li­sis­ta on va­lin­nut bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räys­pal­ve­lun si­jaan keit­ti­ö­jät­teil­le kom­pos­toin­nin ko­ti­pi­hal­la.

Bi­o­jä­te­huol­lon pii­riin kuu­luu koko Suo­mes­sa lä­hes 670 000 ko­ti­kiin­teis­töä. Bi­o­jä­te­huol­lon pal­ve­luis­sa on alu­eel­li­sia ero­ja. Rosk’n Rol­lin toi­mi­a­lu­eel­la bi­o­jät­teen la­jit­te­lu on pa­kol­lis­ta kai­kis­sa ta­lo­yh­ti­öis­sä, jois­sa on vä­hin­tään kol­me huo­neis­toa. Li­säk­si alu­een pien­ta­lo­jen ja va­paa-ajan asun­to­jen ta­louk­sis­ta noin 8600:lla on bi­o­jä­te­ke­räys ja rei­lu 15 000 kom­pos­toi it­se bi­o­jät­teen­sä. Mo­nes­sa ko­dis­sa kom­pos­toi­daan, vaik­ka kiin­teis­töl­lä ei oli­si­kaan la­jit­te­lu­vel­voi­tet­ta.

Vä­hem­män se­ka­jä­te­as­ti­aan

Vaik­ka bi­o­jä­te­pal­ve­lut on tuo­tu lä­hel­le, on bi­o­jät­tei­den la­jit­te­lu­ak­tii­vi­suu­des­sa yhä pa­ran­ta­mi­sen va­raa. Se­ka­jät­teen koos­tu­mus­tut­ki­mus­tu­los­ten mu­kaan Rosk’n Rol­lin toi­mi­a­lu­eel­la ko­ti­ta­louk­sien se­ka­jä­te­as­ti­oi­den si­säl­lös­tä on yhä 35 pro­sent­tia bi­o­jä­tet­tä, vaik­ka myön­teis­tä ke­hi­tys­tä­kin on ta­pah­tu­nut. Suur­ten taa­ja­mien pien­ta­lois­sa bi­o­jät­teen osuus se­ka­jät­teen jou­kos­sa on vä­hen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti.

– Lais­sa ase­tet­tu oma­ko­ti­ta­lo­jen bi­o­jät­teen ke­räys­vel­voi­te toi­mii. Näis­sä ko­deis­sa bi­o­jä­tet­tä ker­tyy se­ka­jät­tee­seen vuo­des­sa nyt 38 ki­loa per asu­kas, kun vuon­na 2022 taa­ja­mien pien­ta­lois­sa se oli 82 ki­loa per asu­kas, iloit­see eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ma­ri­ka Mak­ko­nen Rosk’n Rol­lil­ta.

Val­ta­kun­nal­li­sel­la ta­sol­la­kin bi­o­jät­teen osuus se­ka­jä­te­pus­sis­ta on pie­nen­ty­nyt noin kol­mel­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä.

Biojätteiden lajitteluaktiivisuudessa yhä parantamisen varaa. Kuvassa tuulettuva biojäteastia.

Arto Wiikari

Vies­tin­tä­kam­pan­ja ki­rit­tää asuk­kai­ta koko maas­sa kas­vat­ta­maan eril­lis­ke­rä­tyn bi­o­jät­teen mää­rää. Rosk’n Rol­lin toi­mi­a­lu­eel­la ke­rät­tiin vuon­na 2024 bi­o­jä­tet­tä yh­teen­sä 6219 ton­nia. Oh­jei­ta ja tie­toa bi­o­jät­teen la­jit­te­lus­ta löy­tyy Rosk’n Rol­lin verk­ko­si­vuil­ta roskn­roll.fi/bi­o­ja­te sekä val­ta­kun­nal­li­sel­ta si­vus­tol­ta www.bi­o­jä­te.in­fo.

Al­ka­va vies­tin­tä­kam­pan­ja on osa Koko Suo­men bi­o­tal­koot -han­ket­ta, joka to­teu­te­taan ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön ra­vin­tei­den kier­rä­ty­soh­jel­man (Ah­ti-oh­jel­ma) osa­ra­hoi­tuk­sel­la. Hank­kees­sa bi­o­jät­teen la­jit­te­lus­ta, ke­räyk­ses­tä ja hyö­dyn­tä­mi­ses­tä teh­dään vies­tin­tä­kam­pan­jan li­säk­si sel­vi­tyk­siä, ko­kei­lu­ja ja tie­don­ke­ruu­ta. KI­VOn han­ke­kump­pa­nei­na ovat Suo­men Bi­o­kier­to ja Bi­o­kaa­su ry sekä Suo­men Kier­rä­tys­te­ol­li­suus ry.

»» www.bi­o­jä­te.in­fo

»» rosk'n roll