Viikon kysymys
A-
A+
– Yksityinen kulutus on varsin heikkoa tällä hetkellä. Korkovaikutuksen takia inflaatio on lähes olematonta. Kotitalouksien asuntolainojen nostoaikeet ovat kasvaneet, mutta asunnon ostoaikeet eivät ole muuttuneet. Edelleen on nähtävillä sama jumi, joka pitää kulutuksen alhaalla, S-pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoi.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Kuluttajien luottamus talouteen nousi keskeiseksi teemaksi ja puheenaiheeksi Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön perinteisessä talouden ajankohtaistapahtumassa keskiviikkona iltapäivällä.
– Yksityiset investoinnit näyttävät varsin lupaavalta ja ovat oikeastaan se valopilkku tänä vuonna, S-pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoi.
Lähtökohta on kuitenkin poikkeuksellisen historiallinen.
– Kansantalouden osalta ollaan vajottu varsin matalalle tasolle erityisesti asuinrakentamisen takia.
Pieni käänne nousuun on jo tapahtumassa, sillä investoinnit vuositasolla alkavat näyttää plussamerkkistä lukemaa. Myös vienti on ollut tämän vuoden valopilkku.
– Yksityinen kulutus sen sijaan on vajonnut koko ajan alaspäin eli kulutuksen volyymi on laskenut. Toki kulutukseen käytetty rahamäärä on kasvanut, koska hinnat ovat nousseet, Ronkanen jatkoi.
Asuntorakentamisen elpyminen maltillista
Asuinrakentamisen tilanteessa on tapahtunut todella iso pudotus vuodesta 2022 lähtien.
– Sen volyymi on tällä hetkellä 40 prosenttia matalammalla tasolla, Ronkanen kertoi.
Ekonomistin mukaan tilanne näytti alkuvuodesta kohentumisen merkkejä, mutta syyskuun puolivälin tilastot osoittavat heikentymisen jatkuneen valtakunnallisesti.
– Mitään kunnon elpymistä ei ole odotettavissa, kun katsotaan rakennuslupia ja aloituksia. Elpyminen tulee olemaan varsin maltillista, Ronkanen sanoo.
Porvoo tekee asuntorakentamisen kohdalla poikkeuksen, sillä kaupunkiin on rakenteilla yli 600 tänä ja kahtena seuraavana vuonna valmistuvaa kerrostaloasuntoa.
Nostokurkia näkyy Porvoon maisemassa keskustassa, Länsirannalla ja Näsissä yhteensä viisi. Kuva on Mannerheiminkatu 24:stä, jossa Energifabriken-kokonaisuuteen ovat rakenteilla tällä hetkellä Avain Asunnot Oy:n vuokratalokohteen 34 asuntoa (oik.) ja Pohjola Rakennus Oy:n omistuskerrostalon 23 asuntoa (takana.)
Arkisto/Marko Wahlström
Yritysluottamus vahvimmillaan heinäkuun 2022 jälkeen
S-pankin ennusteen mukaan yksityiset investoinnit vetävät Suomen talouden kasvuun.
– Nyt ennuste pohjautuu siihen, mikä aiheuttaisi kulutuksen piristymisen. Se on se, että alamme saada positiivisia uutisia yrityselämästä. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan yritysluottamus on vahvimmillaan heinäkuun 2022 jälkeen, mitä on seurannut yksityisten investointien piristyminen.
Luottamuksen vahvistuminen näkyy voimakkaimmin teollisuussektorilla ja vähittäiskaupassa.
– Näillä sektoreilla luottamus on ollut jo pidemmän aikaa vahvistumaan päin. Uskotaan, että yrityselämä on se, josta alkaisi positiivisempi kierre
Kuluttajien luottamus pysynyt yhä heikkona
Teollisuus ei itsessään käännä Suomen taloutta nousuun, koska sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on vain noin 20 prosenttia. Esimerkiksi palveluiden osuus on noin 70 prosenttia.
– Me tarvitsemme kulutusta, jotta palvelut lähtisivät myös kasvuun, mutta toistaiseksi sitä ei ole nähty. Kuluttajien luottamus on ollut varsin heikkoa jo pitkän aikaa. Luottamus putosi maaliskuussa 2022 sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. ekonomisti Janne Ronkanen sanoi.
Positiivista on se, että kuluttajien arviot omasta taloudesta ovat menneet hieman parempaan suuntaan viime aikoina.
– Kun ei ole pystytty tai uskallettu kuluttaa, kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kuitenkin kasvaneet. Niitä ei ole kulutettu, vaan ne ovat menneet säästöön. Kotitalouksien säästämisaste on noussut varsin voimakkaasti ollen nyt 7,3 prosenttia, mikä on vuodesta 1999 alkavassa tilastohistoriassa varsin korkea, Ronkanen sanoi.
Runsas säästäminen näkyy muun muassa kotitalouksien talletuskannan nousuna uuteen ennätykseen: kotitaloudet ovat kerryttäneet puskureita ja pankkitileillä on varsin paljon varoja.
– Kotitalouksien rahatilanne paranee entisestään – ja rahaa riittää jatkossa myös kuluttamiseen, Ronkanen jatkoi.
Kulutuksen elpyminen vaatii ekonomistin arvion mukaan sitä, että työmarkkinat kääntyvät parempaan. Tilanne on toistaiseksi heikentynyt.
– Työttömyysaste on noussut Suomessa todella jyrkästi. Viimeistään ensi vuonna nähdään käänne yksityisen sektorin työllisyydessä, Ronkanen arvioi.
Yksityinen sektori työllistää kolmeneljäsosaa työvoimasta, kun julkinen sektori työllistää neljänneksen.
– Suomen talouteen vaikuttaa myös se, miten kuluttajat arvioivat omaa talouttaan eteenpäin, merkittävästi julkisen talouden tila, mikä on todella heikko, Ronkainen sanoi.
– Työmarkkinoiden piristymistä odotetaan kovasti, mikä varmasti parantaisi kuluttajien tunnelmia ja sitä kautta saataisiin yksityinen kulutus vihdoin kasvuun, hän jatkoi.
Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja Katarina Enholm ja varapuheenjohtaja Mathias Kivikoski vaihtavat ensi vuoden alussa viestikapulaa. Neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Enholm antaa paikallisluotsin vastuun Kivikoskelle.
Marko Wahlström
"Nyt on hyvä aika rakentaa, koska tekijöitä on taas hyvin saatavilla"
Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, Brunberg Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Katarina Enholm kantaa henkilökohtaisesti kortensa kekoon kansantalouden eteen rakennuttamalla parhaillaan uutta omakotitaloa.
– Nyt on hyvä aika rakentaa, koska tekijöitä on taas hyvin saatavilla. Monesti noususuhdanne alkaa, kun rakentaminen lähtee käyntiin, hän sanoi.
Pientalojen rakentaminen ja asuntokauppa saavat aikaan dominoefektin kuluttajakäyttäytymisessä: tarvitaan uusia huonekaluja, sisustustarvikkeita, pintamateriaaleja sekä kaikkea pihaan ja puutarhaan.
– Kerrannaisvaikutukset ovat isot. Silloin, kun yksityinen kulutus sakkaa, kaikki liikkuu todella hitaasti. Sen toivoisi todella lähtevän käyntiin. Monella on tosi tiukkaa, mutta monella olisi myös mahdollisuuksia kuluttaa. Ihmiset eivät kuitenkaan kuluta ja ovat varovaisia, aluejohtokunnan varapuheenjohtaja toimiva Varuboden-Oslan toimitusjohtaja Mathias Kivikoski kommentoi.
Enholm ja Kivikoski uskoivat, että käänne talouden kannalta parempaan suuntaan on tapahtumassa.
– Ainakin meillä Brunbergillä oli hyvä syyskuu vähittäiskaupan loppuvuoden ennakkotilausten suhteen. Huonon kesän jälkeen tuotteita meni laidasta laitaan tasaisesti. Olisiko tuleva joulu ensimmäinen indikaattori talouden käänteestä? Enholm elätteli toiveita.
Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja Mathias Kivikoski (vas.) luovutti toukokuussa 2023 Itä-Uudenmaan yrityspalkinnon tunnuksen, keraamikko Srba Lukicin tekemän keramiikkalautasen Corex Finland Oy:n talous- ja operatiivinen johtaja Jaakko Helmiselle ja yhtiön . Taustalla palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut kauppakamayksikön puheenjohtaja Katarina Enholm.
Arkisto/Marko Wahlström
Itä-Uudellamaalla yli 300 jäsentä
Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikössä on yli 300 jäsentä. Emokamariin kuuluu yli 7 000 jäsentä.
– Jäsenistömme koostuu tosi pienistä mikroyrityksistä isompiin työllistäjiin, aluejohtokunnan varapuheenjohtaja Mathias Kivikoski sanoi.
Kauppakamariyksikkö järjestää jäsenistölleen kaksi tapahtumaa vuodessa, joista talouden ajankohtaistapahtuma on yksi.
– Itä-Uudenmaan yrityspalkinto jaettiin vuosittain keväällä, mutta se laitettiin jäihin. Olemme palkinneet yrityksiä kaikilta toimialoilta ja tuntui, että ihmisiä on vaikea saada innostumaan ja osallistumaan, puheenjohtaja Katarina Enholm jatkoi.
Toistaiseksi viimeisin palkittu yritys on paperi- ja kartonkiteollisuuden hylsyjä valmistavan Corex Finland Oy:n Loviisan hylsytehdas, joka palkittiin innovatiivisesta hukkalämmön energiaratkaisustaan toukokuussa 2023.
Päätehtävänä vaikuttamistyö paikallisesti
Kauppakamariyksikkö toimii koko itäisen Uudellamaalla seitsemän kunnan (Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo) alueella.
– Päätehtävämme on vaikuttamistyö: otamme kantaa kaavoitukseen paikallisesti. Viimeksi olemme ottaneet kantaa Porvoon kaupungin strategiaan, Enholm sanoi.
Kauppakamariyksikkö antaa lausuntoja paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta.
– Ajamme Itäradan hanketta, jonka eri skenaarioita – Kuninkaanportin seisaketta ja pistoraidetta Porvoon keskustaan – olemme olleet kommentoimassa yhdistyksille ja järjestöille suunnatussa tilaisuudessa AE-koulussa, Enholm kertoi.
Vihreä siirtymä kauppakamariyksikön agendalla
Tällä hetkellä kauppakamariväki Itä-Uudellamaalla odottaa Porvoon strategian valmistumista.
– Palveluiden toimivuus, osaavan työvoiman riittävyys ja koulutus ovat yritysten näkökulmasta tärkeitä asioita. Jokainen yritys joutuu rakentamaan vastuullisuusohjelmaa, Enholm jatkoi.
Tulevaisuuden isoja asioita ovat energia-asiat.
– Vihreä siirtymä ja sen tuomat mahdollisuudet niin, että koko Itä-Uudenmaan alue olisi yrityksiä houkutteleva. Tästä olemme puhuneet viime aikoina paljon, aluejohtokunnan puheenjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Kivikoski täydensi.
Helsingin seudun kauppakamarin johtava verotusasiantuntija Jukka Koivumäki pureutui ajankohtaisiltapäivässä budjettiriihen verovaikutuksiin.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot