POR­VOO, LÄN­SI­RAN­TA Eläk­keel­lä ole­va por­voo­lai­nen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä Pasi Vo­la­nen, 90, kat­se­lee kau­pun­ki­ko­tin­sa isol­ta par­vek­keel­ta avau­tu­vaa mai­se­maa yli Por­voon kat­to­jen.

– Tääl­tä on mu­ka­va seu­ra­ta kau­pun­gin elä­mää ja eri­lai­sia ta­pah­tu­mia, hän sa­noo Län­si­ran­nal­la si­jait­se­van ker­ros­ta­lon ylim­mäl­tä par­vek­keel­ta.

Mies kiin­nit­tää het­kek­si kat­seen­sa huol­to­mie­heen, joka tai­tu­roi nos­to­te­li­neel­lä par­ve­ke­la­se­ja pe­se­mäs­sä.

– Ta­lom­me jul­ki­si­vu maa­lat­tiin tänä ke­sä­nä uu­del­leen, hän sa­noo.

– Esimerkiksi Tanskassa asunnon pystyi ostamaan jopa 100-prosenttisesti velkarahalla. Sitten, kun asunnon hinta laskee, velka on isompi kuin asunnon arvo, eikä kukaan osta asuntoa. Sama on nähtävissä nyt Itä-Suomessa, jossa talojen arvo on romahtanut ja ihmisten velka isompi, Pasi Volanen pohtii keittiön pöydän äärellä.

Marko Wahlström

"Slow mo­ti­on on tul­lut pääl­le"

Hel­sin­gin Kä­py­läs­tä elä­män­kump­pa­nik­si löy­ty­nyt vai­mo Kaa­ri­na on keit­tä­nyt kah­vit val­miik­si ter­mos­kan­nuun ja pul­la­pit­ko vii­pa­loi­tuu tar­joi­lu­as­ti­aan.

Pöy­däl­lä ovat pai­kal­li­nen ja val­ta­kun­nal­li­nen päi­vän sa­no­ma­leh­ti sekä Tek­nii­kan Maa­il­ma. Uu­ti­sia ku­lu­te­taan ah­ke­ras­ti pa­pe­ri­leh­des­tä.

– Kan­ta­rel­le­ja kä­vim­me poi­mi­mas­sa ei­len, ja nyt tun­tuu vä­hän ja­lois­sa. Mitä van­hem­mak­si tu­lee, sitä kau­em­min me­nee toi­pu­es­sa. Slow mo­ti­on on tul­lut pääl­le, Pasi Vo­la­nen sa­noo ja nau­rah­taa, et­tä pa­ras­ta en­nen -päi­väys al­kaa 90-vuo­ti­aa­na um­peu­tua.

Haas­tat­te­lun so­vim­me ko­tiin, jot­ta päi­vän­san­ka­ri eh­tii hy­vin läh­teä säh­kö­au­tol­la ha­ke­maan Sak­sas­sa asu­vaa ty­tär­tään len­to­ken­täl­tä. Syn­ty­mä­päi­vään­sä mies viet­ti per­he­pii­ris­sä vii­me sun­nun­tai­na.

Opis­ke­li mai­no­sa­lal­le, mut­ta ajau­tui kiin­teis­tö­kau­pan pa­riin

Kiin­teis­tö­a­lal­le por­voo­lais­mies oi­ke­as­taan ajau­tui sat­tu­mal­ta.

– Isä­ni ei oli­si kos­kaan ha­lun­nut, et­tä jat­kai­sin sa­mal­la alal­la kuin hän, Pasi Vo­la­nen pal­jas­taa.

Pa­sin isä Lau­ri työs­ken­te­li kir­jan­pai­na­ja­na Wer­ner Sö­derst­röm Osa­keyh­ti­ös­sä, kun­nes Por­voos­sa tuli ti­lai­suus ryh­tyä myy­mään asun­to­ja. Hän pe­rus­ti kiin­teis­tön­vä­li­ty­sy­ri­tyk­sen vuon­na 1937.

Suo­men van­hin yk­si­tyi­nen kiin­teis­tön­vä­li­ty­sy­ri­tys Kiin­teis­tö­toi­mis­to – Fas­tig­hets­by­rå Pasi Vo­la­nen Oy on suo­ra jat­ku­mo 88 vuot­ta pit­käs­sä ket­jus­sa. Ny­kyi­sin per­hey­ri­tys­tä luot­saa Pa­sin poi­ka, dip­lo­mi­vä­lit­tä­jä Ris­to, jon­ka toi­nen lap­si, Os­car työs­ken­te­lee yh­ti­ös­sä kiin­teis­tö­e­dus­ta­ja­na (KED).

– Yli­op­pi­laak­si tul­tu­a­ni kä­vin Hel­sin­gis­sä Mark­ki­noin­ti-ins­ti­tuu­tin, kun mi­nun piti läh­teä mai­no­sa­lal­le. Kou­lun pro­fes­so­ri hou­kut­te­li mi­nut töi­hin Huo­neis­to­kes­kuk­seen.

Yk­si­tyi­nen, Vei­jo (1921–2017) ja Ei­la Mer­ja­maan vuon­na 1953 pe­rus­ta­ma kiin­teis­tön­vä­li­ty­sy­ri­tys toi alal­le Yh­dys­val­lois­ta mo­nia uu­dis­tuk­sia, ku­ten si­säi­set kou­lu­tuk­set, nais­ten palk­kaa­mi­sen myy­jik­si ja sun­nun­tai­e­sit­te­lyt.

– Olin siel­lä pari vuot­ta, kun­nes me­nin osak­kaak­si erää­seen toi­seen vä­li­tys­liik­kee­seen. Työs­ken­te­lin siel­lä pa­ri­kin vuot­ta, mut­ta sit­ten jär­jes­tin it­sel­le­ni lu­vat ja ryh­dyin it­se­näi­sek­si kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jäk­si Hel­sin­gis­sä.

Alan liit­toon vuon­na 1968 liit­ty­neen Pasi Vo­la­sen Por­voon-toi­mis­ton lii­ke­toi­min­ta toi­mi al­kuun hä­nen isän­sä yh­ti­ön (L. Vo­la­nen) lu­pien al­la.

– En ole kos­kaan ka­tu­nut, et­tä läh­din kiin­teis­tön­vä­li­tyk­sen pa­riin. Lii­ke­toi­min­ta al­koi men­nä niin hy­vin, et­ten oli­si sa­mal­la ta­val­la pär­jän­nyt mai­non­nan pa­ris­sa. Olin oi­ke­as­sa ra­ko­ses­sa sil­loin, hän sa­noo.

Vo­la­nen on ta­van­nut var­sin­kin Por­voon saa­ris­tos­sa liik­ku­es­saan kah­den–kol­men su­ku­pol­vea ta­kaa ih­mi­siä, joil­le hän tai hä­nen isän­sä on myy­nyt asun­to­ja. Nyt yhä use­am­min Pa­sil­ta ky­sy­tään, et­tä on­ko hän Ris­ton isä.

– Lii­ke-elä­mäs­sä tär­kein­tä on ym­mär­tää, mikä vas­ta­puo­lel­le tai lii­ke­kump­pa­nil­le on tär­ke­ää. Muu­ten sii­nä voi äk­kiä rii­tau­tua toi­sen kans­sa ja yl­lät­tyä, hän muis­tut­taa.

Pitkän uran kiinteistönvälityksen parissa tehnyt porvoolainen Pasi Volanen, 90, hämmästelee tämän päivän paikallisten välittäjien suurta määrää. – Ei siinä montaa kohdetta yhdelle välittäjälle riitä, hän pohtii.

Marko Wahlström

Ar­vo­a­sun­to­jen kaup­paa Ku­lo­saa­res­sa

Vo­la­nen käy haas­tat­te­lus­sa läpi uraan­sa kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä­nä, jo­hon mah­tuu niin lu­kui­sa mää­rä ar­vo­a­sun­to­ja kuin uu­di­sa­sun­to­ja.

– Asuim­me Ku­lo­saa­res­sa vuo­si­na 1972–1977. Naa­pu­ris­tam­me myin ta­lo­ja eri mai­den lä­he­tys­töil­le. Sil­loin syn­tyi pal­jon tut­ta­vuus­suh­tei­ta, jois­ta oli hyö­tyä lii­ke-elä­mäs­sä.

Vo­la­sen vuo­laa­na vir­taa­vas­sa pu­hees­sa vi­lah­te­lee koko jouk­ko eri mai­den val­ti­o­mie­hiä, mi­nis­te­rei­tä ja sil­mää­te­ke­viä, mut­ta myös ihan ta­val­li­sia ih­mi­siä.

– Sii­nä mie­les­sä tämä on ai­ka kiva am­mat­ti, et­tä olen ol­lut te­ke­mi­sis­sä ai­van kai­ken­lais­ten ih­mis­ten kans­sa.

Uu­di­sa­sun­to­jen osal­ta Vo­la­nen teki yh­teis­työ­tä ja iso­ja kaup­po­ja niin Po­lar Ra­ken­nuk­sen kuin Mik­ko Repo Oy:n kans­sa. Jäl­kim­mäi­nen ura­koi var­sin­kin Por­voos­sa ker­ros­ta­lo­ja.

– Hel­sin­gis­sä vä­li­tim­me noin 100 asun­to­kaup­paa vuo­des­sa. Hel­sin­gis­sä myim­me ker­ros­ta­lo­a­sun­to­ja. Li­säk­si myim­me va­paa-aja­na­sun­to­ja eri puo­lil­la Suo­mea ai­na Kes­ki-Suo­mea ja Tu­run saa­ris­toa myö­den. Myim­me asun­to­ja myös Es­pan­jas­ta yh­teis­työ­kump­pa­nim­me kans­sa.

Vo­la­sen kiin­teis­tö­vä­li­tys­toi­mis­to tun­net­tiin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ra­ken­nus­lii­keyh­teis­työn myö­tä "kal­lii­den asun­to­jen myy­jä­nä". Toi­mis­to teki asun­to­kaup­po­ja muun mu­as­sa eri puo­lil­la Hel­sin­kiä ja Es­poos­sa.

– Por­voos­sa uu­sien asun­to­jen hin­nat oli­vat edul­li­sia, kun­nes al­koi­vat tääl­lä­kin nous­ta. 1990-lu­vun alus­sa hin­ta­ke­hi­tys py­säh­tyi täy­del­li­ses­ti. Nyt Por­voos­sa ra­ken­ne­taan pal­jon vuok­ra-asun­to­ja, mikä ei vält­tä­mät­tä ole kun­nan ja lii­ke-elä­män kan­nal­ta lo­pul­ta niin hyvä asia.

Kiinteistönvälittäjä Pasi Volanen remontoi Jokikatu 33:een yhtiönsä Porvoon-toimiston, jossa se edelleen toimii. Talo tunnetaan Volasen talona.

Arkisto/Lukijan kuva/Gugi Väänänen

La­ma­vuo­si­na teh­tiin mii­nus­merk­kis­tä työ­tä

1990-lu­vun la­ma­vuo­sia kiin­teis­tö­a­lan kon­ka­ri ei kai­paa ta­kai­sin.

– Ne, joil­la oli pal­jon lai­naa, bis­nes läh­ti me­ne­mään pers­mä­keä.

Vo­la­nen muis­taa hy­vin pank­ki­lai­nan ko­rot, jot­ka hui­te­li­vat noin 14 pro­sen­tis­sa. Hän re­mon­toi la­ma­vuo­si­na Por­voon-toi­mis­ton lii­ke­ti­lat Jo­ki­ka­tu 33:ssa.

– Nyt oli­sin iloi­nen, jos kor­ko oli­si 4 pro­sent­tia. Sil­loin olin jopa on­nel­li­nen, et­tä on­nis­tuin sa­maan 14 pro­sen­tin lai­nan. Pan­kis­sa tyr­ky­tet­tiin va­luut­ta­lai­naa, jo­hon tart­tui­vat myös jot­kut kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jä­tut­ta­va­ni sil­lä seu­rauk­sel­la, et­tä he me­ni­vät kon­kurs­siin de­val­vaa­ti­on seu­rauk­se­na.

Vo­la­nen ku­vai­lee 1990-lu­vun al­ku­vuo­sia työn­te­on suh­teen mii­nus­merk­ki­sek­si.

– Jos sil­loin oli­si ol­lut pal­jon ra­haa, Hel­sin­gis­tä oli­si voi­nut os­taa to­del­la edul­li­ses­ti asun­to­ja. Pa­rin–kol­men vuo­den ku­lut­tua hin­ta nii­den hin­ta oli kak­sin­ker­tais­tu­nut, kun al­koi men­nä hy­vin. Sil­loin oli­si voi­nut teh­dä bis­nes­tä.

Porvoon kauppatorin ympäristö oli aikaisemmin porvoolaisen liike-elämän keskus.

Arkisto/Iina-Kaisa Viheriävaara

To­rin ym­pä­ris­tö oli en­nen lii­ke-elä­män kes­kus

Pit­kän lin­jan kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän mu­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa tu­li­si osa­ta näh­dä kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen suun­ta.

– Ei sii­tä tule mi­tään, jos ih­mi­nen, joka on tär­ke­äs­sä pai­kas­sa, ei pys­ty ajat­te­le­maan tar­peek­si kau­as, Vo­la­nen muis­tut­taa.

Por­voos­sa­kin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pai­no­pis­te on muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la niin, et­tä joku paik­ka on tär­ke­äm­pi kuin toi­nen.

– Esi­mer­kik­si to­rin ym­pä­ris­tö oli en­nen pa­ras alue lii­ke­bis­nek­sel­le. Nyt sin­ne saa suu­rin piir­tein vain kä­vel­lä tai men­nä pol­ku­pyö­räl­lä. Sel­lai­nen ei vain kan­na­ta, Vo­la­nen hie­man kar­ri­koi­den tuu­maa.

– Nyt to­ril­le suun­ni­tel­laan tu­ris­ti­paik­ko­ja, hu­vit­te­lu­hom­mia. On­nek­si en ole mis­sään päät­tä­mäs­sä; en osaa aja­tel­la niin pit­käl­le, Vo­la­nen nau­rah­taa.

Suu­rim­mak­si kau­pun­ki­ku­val­li­sek­si muu­tok­sek­si Por­voos­sa hän nos­taa Alek­san­te­rin­ka­dun sil­lan ra­ken­ta­mi­sen.

– Sil­loi­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja ky­syi mi­nul­ta ar­vi­o­ta ny­kyi­sen Tai­de­teh­taan ra­ken­nuk­sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä. Oli­si tul­lut edul­li­sem­mak­si pur­kaa van­ha ko­ne­pa­ja ja ra­ken­taa ti­lal­le uu­dis­ra­ken­nuk­sia. Nyt­hän Tai­de­teh­das tu­lee kau­pun­gil­le kal­liik­si.

Aleksanterinkadun silta muutti Porvoon keskustan dynamiikkaa, kun Länsiranta alkoi kehittyä omaksi kaupunginosaksi.

Arkisto/Marko Wahlström

"En ole ty­kän­nyt len­tää kai­ken näh­tä­vyy­den yli"

Por­voo­lai­nen on pi­tä­nyt ai­na tär­ke­ä­nä sitä, et­tä tu­tus­tuu uu­siin ih­mi­siin ja uu­teen paik­ka­kun­taan.

– Eläk­keel­le jää­ty­ä­ni ajoim­me au­tol­la Es­pan­jaan hal­ki Ruot­sin sekä Tans­kan, Sak­san ja Rans­kan kaut­ta. Olen ai­na ty­kän­nyt ajaa au­tol­la, ajo­kor­tin ke­vät­ke­säl­lä vii­dek­si vuo­dek­si uu­sit­tua saa­nut mies sa­noo.

Noin 3 000 ki­lo­met­riä meni kol­mes­sa eta­pis­sa.

– Mat­kal­la oli mu­ka­va tu­tus­tua pai­kal­li­seen elä­mään ja kult­tuu­riin. En ole ty­kän­nyt kos­kaan len­tää kai­ken näh­tä­vyy­den yli.

Työ­u­ral­laan mies on mat­kus­ta­nut Suo­men Kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jien Lii­ton (SKVL) ja Poh­jois­mai­sen Uni­o­nin pu­heen­joh­ta­ja­na sekä alan Eu­roo­pan jär­jes­tön hal­li­tuk­sen jä­se­ne­nä.

– Eu­roo­pan jär­jes­tön vuo­si­ko­kouk­sia oli eri mais­sa. Jär­jes­tö loi alal­le eri­lai­sia yh­te­näi­siä uu­dis­tuk­sia. 1990-lu­vun alus­sa alal­la otet­tiin käyt­töön ns. Lis­ting-jär­jes­tel­mä, jos­sa vä­lit­tä­jät sai­vat myy­dä ris­tiin tois­ten­sa koh­tei­ta.

Nor­jas­sa hän muis­taa jou­tu­neen­sa se­lit­tä­mään suo­ma­lais­ta asun­to-osa­keyh­ti­ö­mal­lia te­le­vi­si­oi­dus­sa ylei­sö­pa­nee­lis­sa. jo­hon osal­lis­tui oli myös maan asun­to­mi­nis­te­ri.

– Sii­nä oli kova työ saa­da se­los­tet­tua, kuin­ka meil­lä yh­tei­ses­ti hoi­de­taan ta­loa, jos­sa jo­kai­nen saa asua va­paas­ti.

Porvoolainen Pasi Volanen, 90, ehti vaikuttaa kiinteistönvälitysalan kehitykseen niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopassa toimien alan järjestöissä päättäjänä.

Marko Wahlström

Seit­lah­des­sa puu­sa­vot­taa, kais­lan sii­vo­a­mis­ta ja luon­to­seu­ran­taa

Eläk­keel­le Pasi Vo­la­nen jäi vuon­na 1997, jol­loin kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä­nä (LKV) kuu­si vuot­ta ai­em­min aloit­ta­nut Ris­to ot­ti ve­to­vas­tuun yri­tyk­ses­tä.

– Ei hä­nes­tä­kään pi­tä­nyt tul­la kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jää. Pik­ku­poi­ka­na Ris­to oli mu­ka­na kiin­teis­tön­vä­li­tys­kei­koil­la, ja to­te­si, et­tä tämä on ki­vaa, Pasi nau­rah­taa.

Nyt isä on jät­tä­nyt per­hey­ri­tyk­sen hal­li­tuk­sen jä­se­nyy­den, mut­ta puu­haa ak­tii­vi­sel­la mie­hel­lä riit­tää tal­vi­a­sut­ta­val­la va­paa-aja­na­sun­nol­la Seit­lah­des­sa, jon­ka sau­nas­sa on mu­ka­va nau­tis­kel­la,

– Pui­ta olen pilk­ko­nut kir­veel­lä. Ris­to sa­noi, et­tä fai­ja on mel­koi­nen kla­pi­ko­ne. Kun­to­han sii­nä hom­mas­sa py­syy. Pi­täi­si ol­la vain eri­ko­koi­sia kir­vei­tä – isom­mil­le puil­le hal­ko­mis­ta ja pie­nem­piä pa­loit­te­lua var­ten.

Laa­jan nur­mi­a­lu­een hoi­to on ul­kois­tet­tu: sii­tä vas­taa us­kol­li­nen pal­ve­li­ja, ro­bot­ti­ruo­hon­leik­ku­ri, jota voi oh­ja­ta myös kau­pun­gis­ta kä­sin.

– Ke­väi­sin tal­ven jäl­keen kais­lan sii­vo­a­mi­ses­sa riit­tää työ­tä, hän sa­noo.

Mö­kil­lä luon­to tu­lee lä­hel­le.

– On mu­ka­va seu­ra­ta me­ri­kot­kan lii­toa tai­vaal­la ja har­maa­hai­ka­ran su­kel­luk­sia ran­ta­ve­teen pik­ku­ka­lo­jen pe­räs­sä. Jä­nis sän­täi­lee edes­ta­kai­sin pi­ha­maal­la, Pasi Vo­la­nen sa­noo.

Seit­lah­des­sa hän myös tal­vi­ka­las­taa ver­koil­la.

– Siel­lä saa ma­det­ta ja ku­haa.

Aja­tuk­sis­sa Vo­la­sen mie­li len­tää vie­lä Es­pan­jaan, jos­sa hän eh­ti viet­tää vai­mon­sa kans­sa yh­teen­sä vii­si tal­vea.

– Me­nim­me sin­ne ai­na lo­ka­kuun alus­sa ja tu­lim­me Suo­meen tou­ko­kuun alus­sa, hän muis­te­lee.

Etelä-Suomeen on rakennettu viime vuosina paljon asuntoja. Rakennusaallosta myös Porvoo on saanut osansa.

Arkisto/Kalle Hyttinen

"Ete­lä-Suo­mes­sa al­kaa ol­la ihan lii­kaa asun­to­ja"

Kiin­teis­tö­kon­ka­ril­la on eläk­keel­lä ai­kaa poh­dis­kel­la asi­oi­ta. Hie­man kau­hun se­kai­sin tun­tein hän miet­tii ra­ken­nu­syh­ti­öi­den ra­ken­ta­mia lu­kui­sia asun­to­ja, joi­ta Por­voo­seen­kin on nous­sut kuin sie­niä sa­teel­la.

Ra­ken­nu­sa­lan työn­te­ki­jöi­den työl­lis­tä­mi­sel­lä on hin­tan­sa.

– Ete­lä-Suo­mes­sa al­kaa ol­la ihan lii­kaa asun­to­ja. Ti­lan­ne muis­tut­taa Es­pan­jaa, jos­sa iso­ja ra­ken­nuk­sia sei­soo tyh­jil­lään. Toi­ses­sa pääs­sä Suo­mea van­ho­ja kun­nan tai mui­den ta­ho­jen omis­ta­mia asuin­kiin­teis­tö­jä jou­du­taan hä­vit­tä­mään, kun ei ole enää toi­min­taa, Vo­la­nen poh­dis­ke­lee.

Hän myön­tää, et­tä vä­es­tön pak­kau­tu­mi­sel­le maan ete­lä­o­siin on myös pe­rus­tei­ta.

– Mat­kus­ta­mi­nen ja ta­va­roi­den kul­jet­ta­mi­nen tu­le­vat ai­na vain vai­ke­am­mak­si. Ener­gi­a­ti­lan­ne ajau­tuu pik­ku­hil­jaa – ei vie­lä mei­dän eli­nai­ka­na – sii­hen, et­tä täy­tyy kek­siä jo­tain ai­van muu­ta. Ei­vät kla­pit­kaan ikui­suuk­sia kes­tä, Vo­la­nen sa­noo.

– Van­ha opet­ta­ja­ni sa­noi kou­lus­sa, et­tä maa­il­ma on me­nos­sa läm­pö­kuo­le­maa koh­ti. Eli­no­lot muut­tu­vat huo­nom­mik­si il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä. Jot­kut ve­tä­vät pis­tei­tä sii­tä, et­tä ke­hit­tä­vät hie­no­ja asi­oi­ta.

Au­rin­ko­pa­nee­lei­ta mies pi­tää hy­vä­nä kek­sin­tö­nä.

– Jo ai­ka­naan jos­sain alan ko­kouk­ses­sa Kyp­rok­sel­la näim­me is­ra­e­li­lais­ten ra­ken­ta­maa läm­pö­pa­nee­li­tek­niik­kaa ja iso­ja ve­si­säi­li­öi­tä. Ta­loi­hin saa­tiin läm­min­tä vet­tä au­rin­ko­e­ner­gi­an avul­la.

Porvoon yhteislyseon (nykyinen Linnankosken lukio) "luokan pojat" kokoontuivat vappuaattona 2024 yhteiselle lounaalle jo 500. kerran. Lounaalle osallistuivat Kaarlo Koivisto (vas.), Olli-Pekka Hartikainen, Pasi Volanen ja Markku Järvinen. Kuvassa ollaan jälkiruoan eli munkkikahvien äärellä.

Arkisto/Kaarlo Koivisto

Nuo­re­na työn­si kuu­laa, ai­toi ja hyp­pä­si kor­keut­ta

Vo­la­nen oli nuo­ruu­des­saan kova ylei­sur­hei­li­ja, jon­ka pää­la­ji oli kuu­lan­työn­tö.

– Opet­te­lin ja tree­na­sin kier­to­tyy­lin, jota ny­kyi­set työn­tä­jät käyt­tä­vät. Kuu­la on tek­ni­nen laji, ei­kä vaa­di niin pal­jon voi­maa. Har­ras­tuk­ses­ta oli myös hyö­tyä, kun olin yh­teis­ly­se­on ai­ka­na be­to­ni­kär­rä­ri­nä Vel­ka­lan rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja ra­ken­net­ta­es­sa, hän sa­noo.

Por­voon Ur­hei­li­joi­den ri­veis­sä ja Por­voon yh­teis­ly­se­on jouk­ku­ees­sa kil­pail­leen mie­hen la­je­ja oli­vat myös ai­ta­juok­su ja kor­keus­hyp­py.

– Kor­keut­ta hyp­pä­sin kie­räh­dys­tyy­lil­lä pal­jas­ja­loin ja en­nä­tyk­se­ni on 183 sent­ti­met­riä.

Vo­la­nen on edel­leen in­no­kas penk­kiur­hei­li­ja, joka seu­raa ylei­sur­hei­lun li­säk­si myös pal­loi­lu­la­je­ja. Haas­tat­te­lua edel­tä­nee­nä yö­nä hän seu­ra­si jal­ka­pal­loa.

– Jos yöl­lä ei saa un­ta, niin sil­loin voi nous­ta kat­so­maan mat­se­ja mak­su­ka­na­vil­ta, Vo­la­nen sa­noo.

Län­si­ran­nan ta­lo­yh­ti­ön vi­reä yh­tei­sö pi­tää liik­keel­lä

Vo­la­nen hy­mäh­tä­en to­te­aa ole­van­sa Au­gust Ek­lö­fin puis­ton pääs­sä ko­ho­a­van ta­lo­yh­ti­ön toi­sek­si van­hin asu­kas. Ta­lon van­him­mal­la asuk­kaal­la on ikää 93 vuot­ta.

– Tämä on sel­lai­nen van­hus­ten talo, jos­sa kes­ki-ikä on noin 70 vuot­ta. On meil­lä muu­ta­mia työ­i­käi­si­ä­kin asuk­kai­ta, hän nau­rah­taa.

Ker­ros­ta­los­sa ei kui­ten­kaan py­säh­dy­tä pai­koil­leen. Ta­lo­yh­ti­ön asuk­kaat pi­tä­vät yh­tä ja ko­koon­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti kel­la­ri­ker­hos­sa.

– Ker­ran vii­kos­sa käym­me yh­des­sä lou­naal­la Tai­de­teh­taal­la, Vo­la­nen ker­too.

Se so­pii en­ti­sel­le yrit­tä­jäl­le, joka on tot­tu­nut ole­maan liik­keel­lä ja ty­kän­nyt ai­na ol­la te­ke­mi­sis­sä ih­mis­ten kans­sa.

FAK­TA
Pasi Vo­la­nen
» Syn­ty­nyt Por­voo­seen 5.10.1935. Näki päi­vän­va­lon en­sim­mäi­sen ker­ran Kä­ti­lö­o­pis­tol­la Hel­sin­gis­sä.
» Lap­suu­den per­he, isä Lau­ri (1905–1976) ja äi­ti Saga (1904–1981) – mo­lem­mat syn­ty­pe­räi­siä por­voo­lai­sia – asui­vat Pa­sin syn­ty­es­sä Mar­tan­tiel­lä. Myö­hem­min per­he asui Myl­ly­mä­el­lä. Isä työs­ken­te­li en­nen kiin­teis­tön­vä­li­tys­tä kir­jan­pai­na­ja­na WSOY:llä ja äi­ti Elan­non myy­jä­nä.
» Män­ty­har­jul­ta ko­toi­sin ole­va rää­tä­li-isoi­sä Tuo­mas Vo­la­nen (1876–1923) ja Puk­ki­las­ta ko­toi­sin ole­va iso­äi­ti Hil­ma Ma­ria Sil­l­fors (1885–1952) asui­vat myös Myl­ly­mä­el­lä.
» Kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän omaan per­hee­seen kuu­lu­vat vai­mo sekä poi­ka ja ty­tär sekä nel­jä las­ten­las­ta ja mar­ras­kuus­sa syn­ty­vä lap­sen­lap­sen­lap­si.