Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon Seudun Diabetesyhdistyksen varapuheenjohtaja Seija Tura (vas.), hallituksen jäsen Hannu Sievers, taloudenhoitaja Terttu Maasto ja puheenjohtaja Maj-Britt Jokela ovat huolissaan diabetekseen sairastuvien määrän kasvusta. Kuvassa myös Maj-Britt Jokelan Santtu-koira.
Marko Wahlström
PORVOO–LOVIISA Diabeteksestä eli sokeritaudista on kehkeytynyt nouseva kansantauti.
– Diabetestä sairastaa jo 10 prosenttia maamme väestöstä, Porvoon Seudun Diabetesyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Maj-Britt Jokela laskeskelee..
Diabetesliiton mukaan diabeteksen laaturekisterin mukaan Suomessa oli viime heinäkuun lopussa 524 642 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista 45 659:llä oli tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin diabetes) ja 422 899:llä tyypin 2 diabetes (aikuistyypin diabetes)..
Lisäksi diabetestyyppitieto puuttuu 56 084 henkilöltä. Arvioiden mukaan noin 100 000 henkilöä sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
– On arvioitu, että joka vuosi tulee noin 25 000 lisää diagnoosin saanutta, yhdistyksen hallituksen jäsen Hannu Sievers jatkaa.
Suomessa on diagnosoitu eniten 1-tyypin diabetestä lapsilla (10 prosenttia) maailmassa väestömäärään suhteutettuna.
"Mummoltani amputoitiin toinen jalka diabeteksen seurauksena"
Diabeteksen voimakkaan kasvun syyt ovat moninaiset.
– Omalta kohdaltani syynä lienee se, että sukumme naiset – isoäitini, äitini ja minä – olemme pyöreähköjä. Työni on ollut enimmäkseen istumista: töistä kotiin tullessa olen alkanut laittaa ruokaa ja katson televisiota ennen nukkumaanmenoa. Näin askeleet eli liikkuminen on jäänyt vähälle, Jokela kertoo.
Hänen kummallakaan vanhemmalla ei ollut sokeritautia, mutta vuonna 1885 syntynyt isoäiti sairasti diabetestä.
– Mummoltani amputoitiin toinen jalka diabeteksen seurauksena, Jokela kertoo.
Säännölliset ateriat ovat diabeteksen hoidossa kaiken a ja o.
Arkisto/Depositphotos
Ruokailutottumukset, stressi ja kiire altistavat
Diabetesliiton koordinoimaa diabetesviikkoa (11.–17.11.) vietetään tänä vuonna Suomessa teemalla "Lähde lautaselta liikkeelle". Viikko huipentuu maailman diabetespäivään perjantaina 14.11.
– Uuden tutkimustiedon mukaan ruokailun jälkeen ei pidä mennä sohvalle lepäämään, vaan jo 15 minuutin kävely syömisen jälkeen tukee verensokerin hallintaa ja tuo hyvää mieltä, Jokela sanoo.
Liikunnan lisääminen ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö voisi sairastua diabetekseen.
– Jos geenit ovat sellaiset, niin diabetekseen voi sairastua, vaikka liikkuisi tai olisi hyvinkin laiha ihminen, varapuheenjohtaja Seija Tura sanoo.
Ruokailutottumukset, stressi ja kiire altistavat myös diabetekselle.
"Aamuisin minua väsytti, hikoilutti ja janotti"
Sokeritautiin sairastuneen ihmisen haima ei enää tuota insuliinia normaalisti.
Taudin alkuaste, Insuliiniresistenssi, on tila, jossa kehon solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti, mikä vaikeuttaa verenkierron glukoosin käyttöä ja johtaa kohonneisiin verensokeritasoihin.
– Tauti voi olla erittäin vaarallinenkin. Diabetes on salakavala tauti, koska sen olemassaoloa ei juurikaan tiedä, Maj-Britt Jokela sanoo.
Työterveyslääkäri Udo Pressler diagnosoi Hannu Sieversin diabeteksen 23 vuotta sitten.
– Aamuisin minua väsytti, hikoilutti ja janotti. Lisäksi piti käydä vähän väliä vessassa virtsaamassa. Pääsääntöisesti nämä neljä oiretta ovat sellaisia, joiden johdosta kannattaa käydä tutkittumassa itsensä, hän kertoo.
Terveyslääkäri kehotti tuolloin 55-vuotiasta miestä jättämään ensimmäisenä pois sokerin, jonka hän oli jo jättänyt.
– Lisäksi hän sanoi, että teollisesti valmistetut mehut ja limonadit ovat kaikkein pahimpia sekä kielsi ne kokoaan, Sievers jatkaa.
Maj-Britt Jokela saattaa ottaa lusikallisen hunajaa kielen päälle, kun hän huomaa verensokeritasonsa heikentyvän.
Arkisto/Tarja Ollikka
"Olen elänyt taudin kanssa 30 vuotta"
Insuliini- eli pistoshoidon saatuaan Maj-Britt Jokela on havainnut säännöllisten ruokailuiden merkityksen.
– Jos en huolehdi siitä, että olen syönyt esimerkiksi aamupäivisin, saatan tuntea olevani kylmän hikinen ja rupean tärisemään.
Syynä oireisiin on kehon alhainen verensokeritaso, jonka seurauksena on insuliinishokki.
– Autoa ajaessa tilanne on kaikista pahin. Se pitää osata tunnistaa, ja pitää aina laukussa mukana karkkia tai apteekista saatavia tabletteja.
Jokela ottaa usein lusikallisen hunajaa kielen päälle, jonka jälkeen tilanne normalisoituu hetken kuluttua.
– Olen elänyt taudin kanssa 30 vuotta. Viime aikoina olen alkanut tuntea varpaissa pistelyä.
"Jos diabeteksen jättää hoitamatta, seurannaistaudeilla on kova vauhti"
Diabetes on monimuotoinen tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa koko elimistöön. Sairaus aiheuttaa koko joukon seurannaistauteja.
– Hyvin monella, jolla on diabetes, on myös verenpainetauti. Jopa 80–90 prosenttia sokeritautiin sairastuneista omaa molemmat taudit. Lisäksi maksa- ja munuaissairaudet ovat tyypillisiä seurannaistauteja, Hannu Sievers kertoo.
Diabetestä sairastavilla saattaa olla lisäksi muun muassa korkea kolesteroli, nivelsairauksia ja silmäsairauksia.
– Jos diabeteksen jättää hoitamatta, seurannaistaudeilla on kova vauhti. Joillakin voi olla edessä jopa sokeutuminen, Sievers sanoo.
Toisilta saatetaan joutua amputoimaan raaja tai raajoja ääreisverenkierroksen heikentymisen johdosta.
Säännöllinen liikunta on erityisen tärkeää diabeteksen hoidossa.
Arkisto/Merja Forsman
"Pelkkä lääkehoito ei pidä pinnalla"
Sokeritaudille on hyvinkin tyypillistä se, että varsinkin miehet eivät halua tunnustaa, että jotain omassa kehossa on tapahtumassa jotain.
– Tämä näkyy joka vuosi verensokerimittauksessa Näsissä. Ukkoja saa houkutella mittaukseen, jossa paljastuu korkea verensokeri. Siitä on vielä pitkä matka, että he liittyisivät yhdistykseen tai menisivät lääkärille, mikä olisi ehdottoman välttämätöntä, Hannu Sievers sanoo.
Suurin osa sairastuu kakkostyypin diabetekseen vanhuusiällä tai vähän ennen eläköitymistä eli noin 50–60-vuotiaasta alkaen.
– Silloin viimeistään olisi erittäin tärkeää suorittaa elintapamuutokset, jos itsellä todetaan olevan diabetes, Sievers jatkaa.
Hän kehottaa tarttumaan itseään niskasta kiinni ja karistautumaan kaikista vanhoista elintavoista eroon. Tämä tarkoittaa muutosta sekä liikkumis- ja että ruokailutottumuksiin.
– Jokaisen pitäisi saada sellainen harrastus eläkepäiviksi, että ei jäisi yksin makoilemaan sohvalle. Olisi tärkeää mennä mukaan johonkin yhteisöön tai kehittää itselleen sopivan harrastuksen.
– Pelkkä lääkehoito ei pidä pinnalla, vaan sairaus pahenee ilman liikuntaa. Jos en itse harrastaisi niin paljon liikuntaa ja aktiivisesti esimerkiksi metsänhoitoa, minulla on lähes terveen arvot sen lisäksi, että otan aamun illoin pillereitä ja insuliinipistoksen päivän päätteeksi, Sievers sanoo.
Hän on huomannut sokeriarvojen kohoavan heti, kun jättää liikunnan vähemmälle.
– Moni on pystynyt vähentämään lääkkeiden määrää aktiivisella liikunnalla, Sievers jatkaa.
Takaisin entiseen elämään ei ole paluuta
Diabeteksen etenemistä voi hidastaa hoitamalla itseään.
– Takaisin entiseen elämään ei kuitenkaan ole paluuta, sillä sairaus on loppuelämän olemassa, Maj-Britt Jokela muistuttaa.
Vertaistuki on äärimmäisen tärkeä hoitokeino.
– Naiset ajautuvat siihen helpommin, kun miehiä pitää kiskoa mukaan. Esimerkiksi saunan lauteilla miehet avautuvat sairauksistaan kylmän rauhallisesti. Vertaistuessa puhutaan kokemuksista, eikä sairauden kanssa olla yksin, Sievers sanoo.
Hän korostaa, että googlaamalla sairauskertomuksia verkosta, ei auta omaa tilannetta.
– Kasvotusten on paljon mukavampi jutella, jolloin kehitys myös lähtee liikkeelle. Masentua ei myöskään saa. Serkkuni dementoitui todella pahoin, kun häneltä poistettiin jalkaa pala palalta ja leikkaus eteni lonkkaan asti. Hän oli tyypillinen esimerkki sairauden hoitamatta jättämisestä Sievers jatkaa.
Jokaisella taudin kanssa taistelevalla on omia kokemuksia sairaudesta.
– Netin maailmasta löytyy vaikka millaisia kauhutarinoita. Jos niitä alkaa lukea, syntyy itselle mörköjä, yhdistyksen varapuheenjohtaja Seija Tura sanoo.
Porvoolaisyhdistykseen kuuluu lähes 450 jäsentä
Porvoon Seudun Diabetesyhdistyksellä on erilaisia toimintaryhmiä: aurinkoiset eläkeläiset, liikuntakerho, perhekerho ja kadonneet vyötärön metsästäjät.
– Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 440 jäsentä, taloudenhoitaja ja jäsenvastaava Terttu Maasto kertoo.
Yhdistys järjestää vuosittain maailman diabetespäivänä verensokerimittauksen yhteistyössä paikallisten apteekkien kanssa.
– Viime vuonna Näsissä paikalla kävi yli 200 henkilöä lapsiperheistä ikäihmisiin. Määrä on ollut nouseva viime vuosien aikana, Hannu Sievers kertoo.
Yhdistyksellä oli viime vuonna ensimmäistä kertaa paikalla myös pöytä, johon oli koottu tavanomaisia ruoka-aineita ja niiden sisältämiä sokerimääriä. Esimerkiksi kilo ketsuppia sisältää 35 sokeripalaa.
– Terveyskeskus järjestää ensitietoryhmiä diabetekseen sairastuneille. Olemme saaneet olla mukana kertomassa sairaudesta, Maj-Britt Jokela iloitsee.
Laulaja Eino Grön jaksaa yhä esiintyä ja keikkailla eri puolella Suomea. Kuva on otettu esitti Hongaksen palvelutalon kesäjuhlissa Porvoossa kesäkuussa 2022.
Arkisto/Merja Forsman
Eino Grön tahdittaa tansseja Loviisassa
LOVIISA Loviisan Seudun Diabetesyhdistys järjestää kaikille avoimet tanssit Loviisan Seurahuoneella (Itäinen Tullikatu 7, Loviisa) maailman diabetespäivänä perjantaina 14.11.
Tansseja tahdittaa laulaja Eino Grön sekä Tangoseniori-finalisti ja iskelmälaulukilpailuihin osallístunut kotkalainen Kirsi Salo. Seremoniamestarina toimii kouvolalainen tanssija Janne Outinen. Paikalla on buffetti, josta voi ostaa pientä purtavaa sekä moktailbaari, jossa loihditaan maistuvat moktailit.
– Ajatuksena on tarjota tanssiliikuntaa, sosiaalista yhdessäoloa ja mielenhyvinvointia. Tavoitteenamme ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää mukava yhteinen tapahtuma, puheenjohtaja Tytti Eriksson kertoo.
Tanssien lippuja myydään 15 euron hintaan ovelta. Lisätietoja tapahtumasta antaa puheenjohtaja puhelimitse numerolla 044 260 1620 tai sähköpostitse osoitteella diabetesloviisa@gmail.com.
Loviisan Seudun Diabetesyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 130 jäsentä.
MARKO WAHLSTRÖM
FAKTA
Maailman diabetespäivä
» Maailman diabetespäivä sai alkunsa vuonna 1991, kun Kansainvälinen diabetesliitto (IDF) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) perustivat sen vastauksena diabeteksen yleistymiseen maailmanlaajuisesti.
» Päivää vietetään vuosittain insuliinin keksijän, kanadalaisen Frederick Bantingin syntymäpäivänä, 14.11. Hän syntyi vuonna 1891. Banting keksi yhdessä toisen kanadalaisen Charles Bestin kanssa insuliinin vuonna 1921.
» Yhdistyneet kansakunnat (YK) tunnusti päivän viralliseksi teemapäiväksi vuonna 2006.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot