Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Kalle Hyttinen
Nykyinen asuntoyhtiölaki on tullut voimaan 2010 ja siihen on sen jälkeen tehty paljon muutoksia. Oma kokemukseni on, että laki on kuin keskiajalta ja sitä käyttää hyväkseen pyhänä kirjana riitatilanteissa harmaapäiset isännöitsijät, talohallituksen ylimykset ja asianajaja pyövelit. Lisäongelmansa tuo vielä asioiden käsittelyssä, jos taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijät eivät ole ammattilaisia rakentamisessa.
Asuntojen reklamaatioiden korjausvaatimuksien käsittelyssä voi mennä tolkuton aika. Lahdessa on jopa asuntoyhtiön ja osakkeen omistajan välinen riita paisunut useammaksi vuodeksi. Tänä aikana asunto on ollut asumiskelvoton, jollain asukas on joutunut asumaan riidan ajan parvekkeella teltassa korjauksia odotellessa. Miten sitten riita kehittyy näin pitkäksi?
Ensiksi asunnon vioista on tehtävä reklamaatio taloyhtiölle tai myyjälle tai kummallekin ja vastausaikaa sille ei ole määritelty. Sitten käännytään asianajajien puoleen asiassa, jos omaan reklamaatioon ei saada tyydyttävää vastausta. Tätä ennen on kuitenkin teetätettävä asuntoon luotettavalla toimitsijalla korjauskartoitus tutkimukset. Niiden tulokset voivat olla epätarkkoja, jos taloyhtiö ei anna rakenteiden aukaisuihin lupaa.
Sitten asianajaja koostaa oman reklamaatiovaatimuksen vastapuolelle, joka koostuu annetuista tiedoista ja lakipykäläteksteistä. Valmis vaatimus toimitetaan asiakkaan hyväksymänä vastapuolelle. Sitten taas odotetaan vastapuolelta reklamaatioon vastausta määrittelemätön aika. Seuraavaksi on edessä asianajajien välinen loputtomalta tuntuva vääntö, että kenen vika tämä oikein on.
Asia voi jopa edetä päätettäväksi käräjäoikeuteen. Sieltä päätöksien saanti kohtuu ajassa on ongelma, koska siihen voi kulua vuosikausia ja kulut pitkästä käsittelystä voivat nousta korkeaksi.
Mutta mitä tekee asunnon omistaja riidan ratkaisun ajan? Vaihtoehtoina on A. korjata omalla rahalla vika ja vaatia tästä korvaukset. B. mennä vuokralle omalla kustannuksella riidan ratkaisun ajaksi. C. asua esim. homeisessa kämpässä oman terveyden uhallakin. D. muuttaa telttaan asumaan, jos mihinkään edellä mainittuihin A-B kohtiin ei ole varaa. Kuulostaako tämä oikeusvaltion tavoilta?
Hulluinta tässä asian käsittelyssä voi olla, että asianajajat eivät edes tiedä asunnon kokonaiskorjauskustannuksia. Näistä syistä asuntoyhtiölakiin pitäisi tehdä muutos. Asunnon virheen riitailmoituksen jälkeen, pitäisi taloyhtiöitä velvoittaa laittamaan asunto ensin kuntoon kohtuu ajassa. Sitten voidaan vasta riidellä asiasta, että kuka oikein korjaukset korvaa.
Tämä tapa voisi sitten mahdollisesti muuttaa riitojen käsittelyaikoja ja toimintatapoja, kun tiedetään jo ennakkoon korjauskustannukset. Eihän sitä sitten kovin pienestä tai kohtuullisesta summasta viitsisi enää asioita riitauttaa asianajan tai oikeuslaitoksen kautta. Se on taas eri asia, jos vastapuoli on kovinkin jääräpäinen tai epärehellinen.
ILKKA LUUSUA,
KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot