Viikon kysymys
Luetuimmat
Ruoka kärysi kerrostaloasunnossa Porvoossa – Naapuri toimi ansiokkaasti
Avoimet ovet Porvoon Kuninkaanportin apuvälinekeskuksessa
Rotaryt asialla – Päiväretki ja uusi pöytäryhmä Sondbyhyn
Sipoon kunta: Itäradan tulisi kulkea Sipoossa tunnelissa
Uusi vuosi vastaanotetaan Kokonniemen tapahtumapuistossa musiikin ja tulishown merkeissä
Uusimmat
LPOnet ja Vessönet yhdistyvät
Markkinahumua ja joulun tunnelmaa joulumarkkinoilla Taidetehtaalla
Avoimet ovet Porvoon Kuninkaanportin apuvälinekeskuksessa
Uusi vuosi vastaanotetaan Kokonniemen tapahtumapuistossa musiikin ja tulishown merkeissä
Alkrogissa kytkentätöitä – Aiheuttaa vedenjakelukatkoksen alueella
Sano se!
Mielipidekirjoituksia tulvii – Koulujen lakkautukset puhuttavat
Kiitos ymmärryksestä Jari-myrskyn korjausten kestäessä
Eri pituiset syyslomat
Lapsivaikutusten arvio tekemättä, koulumatka-aika-arvio tekemättä, pitääkö Porvoo lakeja vain suosituksina?
Palveluverkkouudistus koskettaa meistä jokaista – kuka tästä hyötyy?
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Tunnelmia Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta
Kuvituskuva.
Mika Laine / Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma veti hiljaiseksi ja entistä vihaisemmaksi, kun näki ja ymmärsi kokonaisuuden, jossa todellakin suunnitellaan kehittää palveluverkkoa täysin päinvastaiseen suuntaan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin nähden. Suunnitelmaa katsoessa ja lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että tämän on tainnut valmistella joku sipoolainen viranhaltija, joka vetää kotiin päin ja vahvasti.
Yksi strateginen tavoite on, että palveluiden piiriin on mahdollista päästä yhdenvertaisin periaattein koko alueella. Käyntitilastoja esitetään suunnitelmassa harhaanjohtavasti, koska ilman muuta absoluuttisia käyntimääriä on postinumeroalueittain Sipoossa ja Porvoossa paljon enemmän, kuin esimerkiksi Myrskylässä ja Lapinjärvellä, koska väestömäärät ovat aivan erilaiset. Jos nämä käännettäisiin suhteessa väestömäärään, tulisi paremmin todellinen tilanne esille, mutta sitähän tässä ei haluta näyttää.
Huoltosuhdetta ja muitakin tilastoja (osin myös suunnitelmassakin esiin nostettuja) katsoessa näkee, että Sipoossa väestö on keskimäärin nuorempaa, työllisempää, terveempää ja varakkaampaa kuin esimerkiksi Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Pitää muistaa, että vain pieni osa väestöstä käyttää palveluita runsaasti ja useimmiten palveluiden “suurkuluttajat” ovat ikääntyneitä, pienituloisia tai monisairaita tai kaikkea sitä. Nämä asiakasryhmät erityisesti tarvitsevat lähipalveluita, ja paljon.
Hyvätuloisilla ja työllisillä on mahdollisuudet käyttää myös työterveys- ja yksityisiä terveyspalveluja, joita eläkeläisillä, työttömillä ja pienituloisilla monisairailla ei ole. Halutaanko hyvinvointialueella edelleen kasvattaa väestön terveyseroja tieten tahtoen? Sen lisäksi, että väestö hyvinvointialueen koillisosassa on tilastollisesti sairastavampaa, puuttuu myös julkinen liikenne käytännössä täysin. Palveluverkkosuunnitelmassa on nostettu ympäristövaikutuksia vähentäväksi osa-alueeksi se, että autokanta sähköistyy ja on siten ympäristöystävällisempää kulkea kauemmas, niin ei pienituloisilla monisairailla ole varaa vaihtaa autoa sähkömalliin, joten tämä ympäristöperuste voidaan hylätä kyllä täysin.
Kun katsoo suunnitelmassa esille nostettuja tilastoja, voidaan laskea, että kallein käynti toteutuu Sipoossa (n. 290 €), seuraavaksi kallein käynti on Loviisa & Lapinjärvi -alueella (n. 188 €), seuraavaksi Porvoossa (n. 176 €) ja halvimmaksi käynti tulee Askola & Pukkila & Myrskylä -alueella (n. 112 €). Tämäkin yksityiskohta sotii vastaan sitä, että taas Pukkilasta ja Myrskylästä pitäisi taloussäästön takia palvelut lakkauttaa. Toki tässäkin tilastossa on osa alueesta esitetty tällaisina isompina kokonaisuuksina, joten täysin tyhjentävää kuvaa ei saa käyntihinnoista eri toimipisteissä. Tarkoituksellako?
Väestöstä viidesosa asuu Sipoossa, mutta siellä on jopa kaksi toimipistettä ja vielä hyvin lähekkäin myös Porvoon toimipisteen kanssa. Sipoon Söderkullan toimipiste on fyysisten käyntimäärien suhteen yhtä pieni, kuin lakkautettavaksi suunnitellut toimipisteet, jopa pienempi, kuin Lapinjärven toimipiste. On huomioitava myös se, että suuri osa lapinjärveläisten käynneistä toteutuu Loviisassa syystä taikka toisesta ja pienten toimipisteiden käyttöaste jää tietysti pieneksi, jos on hyvinvointialueen omasta linjasta johtuen vähennetty aukioloaikoja näissä toimipisteissä.
Kun tarkkaan katsoo suunnitelman karttaa tulevasta palveluverkosta ja toimipisteiden saavutettavuudesta, näkee, että jopa Nurmijärveltä, Hyvinkäältä ja Mäntsälästä on lyhyempi matka jäljelle jätettäviin toimipisteisiin kuin Lapinjärven ja Myrskylän pohjoisosista, mikä on käsittämätöntä, kun nämä ensin mainitut kunnat eivät edes kuulu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. On myös huomattava se, että hyvinvointialueen länsiosassa on kolme toimipistettä hyvin pienin välimatkoin niin, että asukkailla on korkeintaan 15 minuutin matka lähimpään toimipisteeseen, kun taas Lapinjärven ja Myrskylän pohjoisosista tulee yli 30 minuuttia matkaa Loviisaan tai Askolaan, jotka jäisivät lähimpinä toimintaan.
Edellä mainitut faktat ovat ristiriidassa hyvinvointialueen strategiaan siitä, että palvelut olisivat yhdenvertaisia koko alueen väestölle. Suurimmalla osalla sipoolaisista näyttäisi kartan mukaan myös olevan aivan sama matka Porvooseen, kuin lapinjärveläisillä Loviisaan, joten miksi sieltä suunnalta ei lakkauteta toimipisteitä? Edes pienempää, Söderkullan toimipistettä? Kun kaikki ymmärtävät, että rahaa ei ole ja jotain on tehtävä, niin sitten toimenpiteet tulee olla tasavertaisia kaikkia asukkaita kohtaan ja suurempia säästöjä saavutetaan sillä, että palveluverkkoa tiivistetään vielä tästäkin näkökulmasta yhdenvertaiseksi. Olisivatko sipoolaiset valmiita luopumaan toimipisteistään ja matkustamaan Porvooseen?
Säästöjen kannalta yhden vuodeosaston sulkeminen kuulostaa omituiselta, kun nytkin tilanne on se, että vuodeosastoilla on potilaita, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa mm. ikääntyneiden asumispalveluista ja erikoissairaanhoidossa potilaat myös odottelevat sakkopaikoilla jatkohoitopaikkaa vuodeosastolta, koska potilasvirta ei liiku. Erilaisia laskelmia on ajansaatossa tehty, että asumispalvelut ovat näistä halvimpia, erikoissairaanhoito kalleinta ja sakkopaikoilla makuuttaminen vielä kalliimpaa.
Suunnitelman käytäntöönpanovaiheessa tulee huomioida, että liikkuvat ja jalkautuvat palvelut pitää olla valmiina ja toiminnassa siinä vaiheessa, kun palveluita mahdollisesti suljetaan, muuten on todella suuret riskit pitkän aikavälin kustannusten holtittomaan nousuun. Lähipalvelut muodossa tai toisessa on turvattava osana ennaltaehkäisevää työtä, joka säästää rahaa pitkällä aikavälillä, kun ongelmat saadaan hoidettua nopeasti ja kun ne ovat vielä pieniä.
On myös huomioitava, että kaikille asiakasryhmille digi-, etä- ja mobiilipalvelut eivät vain sovi, koska niitä ei osata tai pystytä käyttää esimerkiksi sopivien laitteiden puuttumisen vuoksi. Nykyisetkin puhelinvastaajapalvelut ovat vaikeita osalle väestöä, koska ihmisillä on eri syistä johtuvaa kognitiivisen toimintakyvyn alenemista. Etä- ja digipalveluidenkin kohdalla työikäiset, työlliset ja varakkaammat ihmiset ovat keskimäärin kykenevämpiä käyttämään näitä palveluita, kuin iäkkäät ja pienituloiset monisairaat.
Vielä on kysyttävä suunnitelman laatijoilta ja hyväksyjiltä, että kuvitellaanko tyhjilleen jäävien rakennusten jotenkin häviävän yhtäkkiä, kun käyttö loppuu? Suunnitelman ympäristövaikutuksissa nostetaan esille kiinteistöjen aiheuttavan ympäristövaikutuksia koko elinkaarensa ajan, niin tiedoksi vielä, että kyllä ne siellä ovat ja pysyvät ja aiheuttavat niitä ympäristövaikutuksia edelleenkin, vaikka eivät olisikaan hyvinvointialueen käytössä.
TANJA KAUKONEN,
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN AMMATTILAINEN,
SOSIONOMI (AMK)
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
