Viikon kysymys
A-
A+
Loviisan kaupunkiin ei ole koskaan rakennettu rakennusta ainoastaan kirjastokäyttöön.
Niki Viheriävaara
LOVIISA Loviisan kaupunki julkaisi lokakuussa kattavan selvityksen jo kauan keskustellusta kirjasto- ja kulttuuritalohankkeesta, jonka oli määrä käynnistyä ensi vuonna. Kaupunginkirjasto on toiminut jo pitkään kirjastolain vastaisissa väistötiloissa, joissa ei ole tarvittavia puitteita nykypäiväiselle kirjastolle.
– Selvityksen tekemisen aloitin helmikuussa. Keskustelua kirjaston riittämättömistä tiloista on käyty kuitenkin jo pitkään, Loviisan kaupungin selvitystyöntekijä Päivi Ahvonen kertoo.
Selvityksen julkistamista seurasi kuitenkin synkempi tiedote Loviisan heikentuneestä taloustilanteesta, jonka elvyttämistoimet eivät palvele hanketyöryhmän tavoitteita. Vuosikymmeniä – ellei vuosisatoja – kaivattua kirjaston päivittämistä tähän päivään uhataan jälleen lykätä vuodella tai parilla.
Kirjaston tilat lainkin silmissä puutteelliset.
Ahvosen laatima selvitys toimii kaupungin luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan hankesuunnittelutyöryhmän työskentelyn pohjana. Siinä avataan Loviisan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden nykytilaa ja toivottua tulosta, joka edistäisi niin kirjaston kuin lavataiteenkin parissa työskentelevien ja harrastavien kuntalaisten olosuhteita.
– Loviisa on varmaan ainoa kaupunki, johon ei ole rakennettu rakennusta varta vasten kirjastoksi, Ahvonen avaa.
Aikaisemmin seurahuoneella sijainnut Loviisan kirjasto on toiminut väistötiloissaan viimeiset seitsemän vuotta. Tämänhetkiset tilat ovat kirjastoja koskevan yleisen lainsäädännönkin puitteissa puuttelliset. Laissa määritellään, että kirjastossa on oltava asianmukaiset, maksuttomat tilat ja välineet harrastamiselle, opiskelemiselle ja työskentelemiselle, sen on oltava esteetön ja henkilökunnan on oltava riittävä. Tällä hetkellä mikään näistä vaatimuksista ei toteudu täysin.
Viimeiset seitsemän vuotta väistötiloissa toiminut Loviisan pääkirjasto on puutteellinen sekä asiakkaille tarjottavien palveluiden että henkilökunnan tarvitsemien puitteiden suhteen.
Niki Viheriävaara
Kirjaston 12-henkisellä henkilökunnalla ei ole kaikilla edes omia työpisteitä. Lisäksi alakertaan, josta löytyvät muun muassa lasten ja nuorten osasto, ainoa tapahtumien ja kokoontumisten järjestämiseen soveltuva tila sekä hiljaisen työskentelyn huone, pääsee ainoastaan vahvasti esteellistä portaikkoa pitkin tai pyydettäessä ulkokautta takaovesta. Takaovellekin pääsee vain jyrkkää liuskaa pitkin, jonka käyttäminen saattaa esteetöntä kulkua tarvitseville olla haasteellista.
– Henkilökunnasta osa joutuu työskentelemään etänä. Silloin, kun ollaan paikan päällä, työpisteillä joudutaan vuorottelemaan, eikä niillä mahduta käsittelemään kirjoja, hanketyöryhmään kuuluva kirjastonjohtaja Hanna Lindroos kertoo.
– Lisäksi varastotiloista on puuteta. Meillä on täällä kaikki nurkat ja kulmat ja rappusenalustat täynnä tavaraa.
Kuntalaisilla ei pääsyä ansaitsemiensa palveluiden äärelle
Loviisan kirjaston laittoman riittämättömistä puitteista voisi tehdä kantelun aluehallintovirastolle (AVI), ja siito on ollut puhetta viime aikoina. Varsinaisia huomautuksia ja kehotuksia suurempia seuraamuksia kunnalle ei kuitenkaan voi koitua. Vaikka laissa lukee, mitkä kirjaston tehtävät ovat ja minkälaiset vaatimukset niiden tulisi täyttää, sen toteutumista ei valvota aktiivisesti.
– Suurin haitta tässä on tietenkin se, että kuntalaiset kärsivät, kun kaikki eivät pääse tänne käyttämään niitä palveluja, jotka he ansaitsevat, Lindroos sanoo.
Lindroosin lisäksi hanketyöryhmässä toimiva kaupunginvaltuutettu ja kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Anni Kulmala pitää hyvin merkityksellisenä sitä, että Loviisassa olisi mahdollisimman pian toimiva ja asukkaita asianmukaisesti palveleva kirjastorakennus.
– Moderni kirjasto on niin paljon muutakin, kuin vain ne kirjat, ja sitä se on ollut pitkään. Kirjastossa pitää pystyä järjestämään maksutta kokoontumisia ja kulttuuritapahtumia, hän sanoo.
– Kaikista merkityksillisintä on varmasti se, että jokaisella pitäisi olla edes mahdollisuus päästä kirjastoon, hän lisää.
Toimivien ja kattavien kirjastopalveluiden järjestyminen kunnissa näkyy suoraan lainaus- ja kävijämäärissä. Loviisan lainaus- ja kävijämäärät ovat väistötiloihin muuttamisen jälkeen selvästi laskeneet. Muissa kaupungeissa, joissa kirjastoja on vastikään uudistettu, määrät ovat kasvaneet huomattavasti.
Kirjasto- ja kulttuuritalohankkeen hankesuunnittelutyöryhmässä toimivat Anni Kulmala (vas.) ja Hanna Lindroos painottavat toimivien kirjastopalveluiden merkityksellisyyttä kuntalaisten arjessa.
Niki Viheriävaara
Lykkääntyminen heikentäisi Loviisan elinvoimaa
Hankesuunnittelutyöryhmässä on tähän asti tehty muun muassa paikkojen etsimistä ja arkkitehdeilta suunnitelmapiirrosten tilaamista, jonka jälkeen siirrytään toteutusten ja hintojen vertailuun.Tavoite olisi, että kaupunki saisi projektin käynnistettyä vuonna 2026, jolloin tehtäisiin kaikki valmistelevat työt, kuten arkkitehtien lopulliset piirrokset. Rakentaminen tapahtuisi sitten vuosina 2027-2028, ja ehkä vielä vuonna 2029. Mikäli hanketta päätettäisiin lykätä vuodella, olisi uusi kirjastorakennus kuntalaisten käytössä siis mahdollisesti vasta ensi vuosikymmenen puolella.
Hankkeen lykkääminen tarkoittaisi Loviisan kaupungille elinvoiman heikentymistä entisestään. Ahvosen mukaan kulttuuripalveluista leikkaaminen vaikeina aikoina ei ole pitkänäköistä.
– Puhutaan paljon keskustan autioitumisesta. Uusi kirjasto, joka kerää ihmiset yhteen generoisi varmasti paljon hyvää keskustan palveluille ja vahvistaisi yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys kasvattaa hyvinvointia ja kestävyyttä, hän selittää.
Hankkeen nopea edistäminen maksaisi Ahvosen mukaan itsensä nopeasti takaisin kuntalaisten hyvinvointina. Lindroos ja Kulmala huomauttavat, että lykkääminen olisi isku paitsi kaupungin elinvoimalle, myös kuntalaisten elämänlaadulle.
– Kaupungin kokouksissa puhutaan paljon korjausvelasta. Niin kauan, kun meillä ei ole toimivia kirjastopalveluita, sivistysvelka kasvaa Loviisassa joka päivä. Meillä on täällä paljon varsinkin lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan päässeet asianmukaiseen kirjastoon, Kulmala sanoo.
– Olemme päässeet jo melko pitkälle. Suunnitelmia on tehty, asiaa on pidetty esillä ja siitä puhutaan nyt paljon. Nyt olisi se momentum; jos tämä tästä vielä lykkääntyy, alkaa turnausväsymys jo vähän koetella, Lindroos sanoo.
Kaupunginvaltuutettu Anni Kulmalan mielestä kirjasto on tärkeä osa demokratian toteutumista kunnassa.
Niki Viheriävaara
Taloudelliset haasteet ei riittävä peruste
Lindroos ja Ahvonen painottavat, että taloudelliset epävarmuudet eivät ole välttämättä riittävän vankka syy lykkäämispäätöksen tekemiselle. Lindroos pohtii, että on vaikea löytää sellaista hetkeä, jolloin epävakaa talous ei kummittelisi päätöksenteon taustalla. Nyt olisi tärkeämpää valaa uskoa tulevaan ja tarttua hetkeen.
– Kun hoetaan koko ajan sitä, että on huonot ajat, se alkaa toimia itseään toteuttavana mantrana. Meidän on aika nähdä mahdollisuuksia ja luoda nuorillemme tulevaisuuden uskoa.
Hankesuunnittelutyöryhmä on alkanut lisätä painetta valtuustolle tahoiltaan estääkseen lykkäämissuunnitelmat. Kulmala on toiveikas uhkaavan päätöksen kaatumisen suhteen, mutta jatkaa asian esillä pitämistä joulukuiseen talousarvion hyväksymiseen saakka sekä kevään 2026 läpi, jolloin hän toivoo, että varsinainen investointipäätös tehdään.
Kirjastopalveluiden toimivaa toteutumista kunnassa Ahvonen ja Kulmala kuvaavatkin demokratian kulmakiveksi, jota pitäisi Loviisassa varjella nyt hanakammin kuin koskaan.
– Hyvinvointivaltio tarkoittaa minulle sitä, että tarkoitus on aidosti voida hyvin eikä vain pärjätä ja selviytyä. Kirjasto antaa mahdollisuuden löytää sellaista sivistystä, rauhaa ja kohtaamista, johon ei muualla arjessa ehkä törmäisi, Kulmala sanoo.
LOVIISAN KIRJASTO- JA KULTTUURITALO -HANKE
Mitä on tehty
» Vuonna 2024 käynnistettiin asukkaiden osallistava kartoitus palvelu- ja tilatarpeista.
» Vuonna 2025 valmistui Kirjasto Nyt! -kartoitus — selvitys, jonka perusteella on selvä tarve uudelle kirjastolle.
» Tutkimukset kattavat sekä perinteiset kirjastopalvelut että toiveet kulttuuri-, työ-, harrastus- ja yhteisöllisyystiloista (työpajat, musiikki, kokoukset, esteetön tila, kahvila ym.).
Selvitykset ja suunnittelu
» Syksyllä 2025 julkaistiin laaja Kirjasto‑ ja kulttuuritaloselvitys, jossa on kartoitettu tilatarpeet, palvelut, rahoitusvaihtoehdot, sijainti, rakennus- ja kulttuurikonsepti sekä yhteiskunnalliset ja ympäristönäkökulmat.
» Selvityksen pohjalta on asetettu hankesuunnittelutyöryhmä, joka on aloittanut jatkosuunnittelun — tarkastellaan eri toteutusvaihtoehtoja, tilaratkaisuja ja sopivaa sijaintia.
Tavoitteet ja haasteet
» Alustavasti kaupunki varasi 5 miljoonaa euroa hankkeelle, mutta tiedostetaan, että pelkkä kaupungin rahoitus ei riitä: lisärahoitusta tavoitellaan säätiöiltä, valtiolta ja muilta tahoilta. » Uuden kirjaston on tarkoitus olla laajempi kuin perinteinen kirjasto — yhtenäinen tila kulttuurille, kansalaistoiminnalle ja yhteisöllisyydelle.
Viiveet ja viestintä taloustilanteen vuoksi
» Viimeisimpien päätösten mukaan taloustilanteen kiristyminen on johtanut siihen, että uusi kirjasto- ja kulttuuritalo sekä suunniteltu liikuntahalli on päätetty siirtää noin vuodella eteenpäin.
» Rakennussuunnittelun varoja on esitetty varattavaksi vuonna 2027, ja rakentamisen ajoitus sijoittunee vuosille 2028–2029.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot