Viikon kysymys
A-
A+
Pukkilalainen koneinsinööri, maatalousyrittäjä Jani Pirhonen, 52, suuntaa katseensa pelloilleen ja miettii jo seuraavaa satokautta. – Olin yllättynyt palkitsemisesta. Hienoa, että yrittäjäyhdistys uskalsi valita maatalousalan edustajan, hän kiittää takanaan viljelijän tärkeimmät työvälineet.
Marko Wahlström
PUKKILA, SYVÄNOJA Touhua on riittänyt taas tänäkin vuonna. Ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi vapaa-ajalla, pukkilalainen koneinsinööri ja maaseutuyrittäjä Jani Pirhonen, 52, huokaa.
Mies käy palkkatöissä naapurikunnassa Myrskylässä ja viljelee yrittäjänä sukunsa maatilaa Syvänojalla viljavassa Porvoonjokilaaksossa.
Hän otti tilan virallisesti haltuunsa vanhemmiltaan Matti ja Marja-Leena Pirhoselta vuonna 2014, vaikka oli osallistunut tilan päätöksentekoon jo vuosia aiemmin. Matti-isä tunnetaan paikkakunnalla rakennusyrittäjänä ja kunnanvaltuutettuna.
– Ensimmäisen oman traktorin, Fergusonin, sain 9-vuotiaana. Silloin ajoin yksin ensimmäistä kertaa peltoja.
Luomuviljan tuotantoa yli 150 hehtaarilla
Luomuviljelyyn tila siirtyi jo vuonna 1995 Pirhosen isän päätöksellä.
– Siinä haettiin kokemusta, mutta välillä tuli epäonnistumisia. Tavoitteena on koko ajan ollut tarkoitus tuottaa laadukasta myllyviljaa, Jani Pirhonen sanoo.
Tilan kehittämisessä Pirhonen on hyödyntänyt myös insinööritaustaansa. Hänen lopputyönsä käsitteli luomuviljelyyn kehitettyä kylvöäestä, jonka hydraulisia ja teknisiä ratkaisuja mies suunnitteli itse.
Tilan viljelyala on noin 153 hehtaaria, josta noin puolet on omaa ja puolet vuokrattua peltoa. Pääkasvi on elintarvikekaura, joka toimitetaan Fazerille erikoislaatuiseksi myllyviljaksi. Lisäksi tilalla viljellään muun muassa hernettä, leipävehnää sekä ajoittain ruista ja öljykasveja, kuten syysrypsiä. Kokeilussa on ollut myös härkäpapu ja öljyhamppu.
– Viljely perustuu viiden vuoden kiertoon. Siinä apilanurmi sitoo typpeä maahan kahden vuoden ajan, minkä jälkeen vuorossa ovat esimerkiksi syysviljat sekä palkokasvit, kuten herne tai härkäpapu.
Luomutuotannossa ravinteita täydennetään muun muassa broilerinlannalla ja lihaluujauhopohjaisilla lannoitteilla.
Pirhosen kasvattamastakin viljasta iso osa menee ulkomaille.
– Pohjoisen pallonpuoliskon maat, kuten Suomi, Ruotsi ja Kanada, ovat isoja elintarvikelaatuisen kauran tuottajia. Täällä kasvaa sellaista kauraa, jotta muualla ei saada viljeltyä – kiitos meidän valoisan kesän ja pitkien päivien. Se on meidän kilpailuvaltti, joka pitäisi vielä paremmin osata myydä maailmalle.
Kaura on vilja, jolle pohjoisen pallonpuoliskon valoisa kesä ja pitkät päivät tarjoavat suotuisat olosuhteet.
Arkisto/Marko Wahlström
Maatalous on liiketoimintaa, jonka pitää kannattaa
Pirhonen sanoo tarkastelevansa viljelyä ennen kaikkea liiketoimintana.
– Olen aina ajatellut, että maatalouden täytyy kannattaa omillaan. En halua paikata tappioita esimerkiksi metsätuloilla. Jos toiminta ei tuota palkkaa tekijälleen, kyse ei ole enää yritystoiminnasta, vaan harrastuksesta.
Vuodet eivät ole veljeksiä, ja viime vuosikymmenen aikana sääolot ovat aiheuttaneet suuria vaihteluita. Erityisen vaikeita olivat kuivat ja kuumat vuodet, jolloin sadot jäivät pieniksi ja luomuviljan hinnat olivat alhaalla.
Kulunut vuosi on sen sijaan ollut tilan historian paras.
– Tänä vuonna sekä sadot että hinnat osuivat kohdalleen. Se auttaa paikkaamaan aiempien vuosien heikompia tuloksia.
Moni on sanonut, että Pirhosen maatilalla on lähiseudun puhtaimpia luomupeltoja.
– On siihen yritetty panostaakin. Ei se tyhjästä ole tullut. Yli 30 vuotta olemme olleet luomuviljelyssä, emmekä ole poistuneet kertaakaan.
Suomen peltoalasta luomuviljeltyä on noin 14 prosenttia.
– Markkinatalous toimii maataloudessa, ja heilahtelut luomussakin ovat isoja. Itse olen käyttänyt enimmäkseen kiinteähintaisia sopimuksia, jolloin tiedän saavutettavalle hyödylle tarvittavat panostukset. Olemme kulkeneet etukumarassa, Pirhonen kertoo valitusta strategiasta.
Luomutiloilla tehdään vuosittain luomutarkastus, sillä luomusertifikaatti on voimassa vuoden.
»» Katso Yara Suomen YouTube-video lannoitevalinnoistaMaatila osakeyhtiöksi jo vuonna 2018
Pirhonen muutti maatilan osakeyhtiöksi (JP Farm Oy) vuonna 2018. Ratkaisu oli tuolloin vielä harvinainen etenkin maamme pienemmillä maatiloilla. Muutosta edesauttoi varainsiirtoveron vapautus.
Yhtiömuoto tuo hänen mukaansa selkeyttä talouden hallintaan.
– Kaikki näkyy kirjanpidossa täsmällisesti. Näkee helposti, mikä tuottaa ja mikä kuluttaa rahaa. Se on ollut yksi parhaista päätöksistä.
Yrittäjyyteen perhetaustansa vaikutuksesta kasvanut Pirhonen kertoo joskus pohtineensa siirtymistä päätoimiseksi viljelijäksi, mutta nykyinen yhdistelmä tuntuu toimivalta.
– Maatalous on tällä hetkellä haastava ala. Pinta-alan pitäisi myös olla isompi, jotta tila yksinään tarjoaisi haluttua toimeentuloa. Määrän sijasta olen keskittynyt laatuun, johon tilan liiketoiminta perustuu, Pirhonen korostaa.
Toinen syy on kiinnostus suunnittelutyöhön.
– Olen aina ollut luonteeltani vähän sellainen Pelle Peloton -keksijä. Minua kiinnostaa kehittää koneita, automatisoida ja keksiä uusia ratkaisuja. Sitä pääsen tekemään sekä työssäni että maataloudessa.
Jani Pirhonen luonnehtii itseään Pelle Peloton -tyyliseksi keksijäksi.
Marko Wahlström
Edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä ja mukana tutkimushankkeessa
Vaikka käytössä oleva kalusto ei ole uusinta uutta, Pirhonen panostaa voimakkaasti teknologiaan. Suuri osa tilan koneista on hänen omiin tarpeisiinsa muokkaamiaan.
Kaikissa aktiivikäytössä olevissa koneissa on automaattiohjaus, ja tilalla kerätään jatkuvasti tarkkaa dataa muun muassa polttoaineen kulutuksesta, työajasta ja satotasosta.
– Data kertoo tarkkaan, mitä pellon eri kohdissa tapahtuu. Talvella sitä voi analysoida ja miettiä, onko jokin työvaihe kannattava vai ei. Teknologian avulla pyritään myös vähentämään maan tiivistymistä ja tehostamaan työskentelyä.
Pirhonen osallistuu parhaillaan viisivuotiseen tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan maan kasvukuntoa, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Mukana ovat maa- ja metsätalousministeriö, Ilmatieteen laitos sekä muita yhteistyökumppaneita.
Hankkeessa seurataan muun muassa maaperän hiilipitoisuutta, rakennetta sekä lintujen ja muun luonnon monimuotoisuutta.
– Projekteissa oppii samalla omista maistaan koko ajan lisää. Siksi olen mielelläni mukana.
Pirhonen palkittiin Pukkilan tämän vuoden yrittäjäpalkinnolla lauantaina.
– Halusimme nostaa esille maatalousyrittäjän, joka on kehittänyt toimintaa merkittävästi. Jani on tuonut suomalaista maataloutta ja ruokahuoltoa valtakunnallisesti esille Yara Suomen mainoselokuvan kasvona, yrittäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Salla Jorasmaa kertoo.
Pirhonen yllättyi poikkeuksellisen alan edustajan saamasta palkinnosta.
– Monesti maataloutta ei ole pidetty yrittäjyytenä, vaan rengin hommana. Kaikki maatalousalalla vähänkin pärjäävien takana täytyy olla vahva yrittäjäosaaminen. Olen palkitsemisesta myös otettu.
Jani Pirhonen haluaa osaltaan olla pitämässä maaseutua elävänä. – Meillä on nyt riittävän hyvä ja pitkäikäinen silta, tiehoitokunnan sihteeri kiitteli ja sanoi oppineensa siltahankkeesta itsekin paljon. Kuva on Syvänojantien uuden sillan vihkiäisistä lokakuussa 2020.
Arkisto/Marko Wahlström
Maatalous tuo vaihtelua palkkatyöhön
Palkkatyön ja viljelijän yhdistelmä tasapainottavat toisiaan.
– Maatalous tuo vaihtelua tietokoneen hiiren heilutteluun.
Pellolla olo murto-osa maanviljelijän työstä.
– Se, mikä näkyy ulospäin on vain muutama prosentti. Kaikki muu tehdään taustalla. Kevään sesonkiaika on valmisteltu tarkasti, jota pellolla ei tarvitse olla kuin hetki. Vastaava tilanne on syksyllä.
Pirhonen miettii myös liiketoiminnan kasvua.
– Kilpailu tällä alueella on kovaa, mikä pitää hintoja korkealla vuokramaissa. Tällä hetkellä maan ostaminen on mahdotonta, jos ei ole ylimääräistä rahaa. Maatalouden nykytilanne heijastuu myös rahoitukseen ja pankit eivät ole olleet ainakaan viime vuosina halukkaita myöntämään lainoja.
Pelloilta pöytään. Viime vuosina suomalaisten arvostus kotimaista maataloutta kohti on noussut.
Arkisto/Mika Laine
Maataloustuet lainsäädännön aiheuttama
Pirhosen mukaan maatalousala on muuttunut ja kokenut ison murroksen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Tilanne on aivan eri nyt kuin silloin, kun aloitin. Valitettavaa on se, että meitä pidetään koko ajan tukiaispelleinä, mutta lainsäädännölle emme voi mitään. Kukaan tosissaan yrittävä ei maataloustukia haluaisi, vaan olisi mieluummin suoraan markkinataloudessa.
Tuet ovat osa Euroopan laajuista maatalousjärjestelmää.
– Valitettavaa on se, että tuet valuvat väärään paikkaan. Jos esimerkiksi saa investointitukea uuteen kuivuriin, sen hinta nousee samassa suhteessa. Läpikulkuerästä tässä on kyse eli tuki menee viljelijöiden sijaa monelle muulle.
Alan murroksen johdosta moni maatila on lopettanut tai lopettaa toimintansa kannattamattomana, ja moni viljelijä on henkisesti tiukoilla.
– Itselläni työ on pysynyt positiivisen puolella koko ajan. Haasteita on, mutta ne on pystytty ratkomaan. Se, mikä tilanne on kymmenen vuoden päästä, en tiedä vielä. Onko nyt 21-vuotiaan pojan silloin järkeä jatkaa vai ei?
Toivottavasti on.
– Jos menetämme maatalouden Suomesta, mukana menevät muun muassa kuljetus- ja elintarvikeala. Maatalouden kerrannaisvaikutukset ovat todella suuret. Lisäksi paketoitavien peltojen ottaminen uudelleen käyttöön ei tapahdu hetkessä. Samoin katoaa ammattitaito.
Maatilayrittäjän mukaan suomalaiset maanviljelijät arvostavat luontoa, jota tuo elannon heidän pöytää ja varmistaa suomalaisen ruoantuotannon.
Arkisto/Juha Tuomi
Puhdas, terveellinen ruoka tulee maataloudesta
Pirhonen kavahtaa, kun viljelijöitä syytetään Itämeren saastuttamisesta.
– Ne puheet ovat menneen talven lumia. Ei täällä kukaan tahallaan ravinteita vesistöihin laske, vaan kaikki mahdollinen pyritään pitämään pellolla. Luontohan on se, joka meille tuo elannon. Viljely on muuttunut aivan toisenlaiseksi sitten 1980-luvun. Paljon on tehty, mutta kaikki ei vain näy ulospäin.
Pirhosen mukaan viljelijöistä on tehty usein myös syntipukkeja tilastoissa.
– Yhdyskuntajätteet ja kompostimullat, joita käytetään tienpientareiden täyttöön, päästävät lävitseen hulevedet vesistöihin. Ne lasketaan maatalouden päästöiksi, vaikka me olemme niihin täysin syyttömiä.
Hän ei kuitenkaan halua vajota synkkyyteen, vaan näkee maataloudessa kaikesta huolimatta valoa.
– Keväällä, kun luonto alkaa heräämään, kutina on koko ajan päällä. Mikään ei ole sen mukavampaa kuin nähdä uuden vihreän versovan, ja onnistuneen satokauden jälkeen huomaa turvanneensa kotimaisen ruoantuotannon.
Pukkilalaisviljelijä muistuttaa, että jokainen suomalainen syö vähintään kolme kertaa päivässä.
– Ilman tätä alaa olisimme jälleen metsästäjä–keräilijöitä. Vanhan alan arvostus pääsi painumaan alas. Olen viime aikoina havainnut, että tällä hetkellä maajussien työtä pidetään kaupungeissakin suuressa arvossa ilmastonmuutoksen ja luonnon takia. Puhdas, terveellinen ruoka tulee maataloudesta.
» Pukkilan Yrittäjät ry:n Vuoden yrittäjä -palkinto julkistettiin Askolan, Myrskylän ja Pukkilan perinteisessä yhteisessä pikkujoulujuhlassa Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura ry:n seurantalo Jukolassa Askolassa lauantaina 21. marraskuuta.
FAKTA
Jani Pirhonen
» Syntynyt Pukkilassa 1.12.1973.
» Valmistui konetekniikan insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 1997.
» Teki pitkän työuran Fimet Oy:llä Monninkylässä hammaslääkärilaitteiden tuotekehityksessä. Sittemmin työskenteli Ferroplanilla Orimattilassa. Nykyisin palkkatyössä 3D-suunnittelun ja tuotekehityksen parissa AX-Designin kalustetehtaalla Myrskylässä.
» Maanviljely on kulkenut mukana koko ajan maatalousyrittäjänä. Suoritti maatalousalan perustutkinnon Saaren kartanolla Mäntsälässä.
» Harrastanut vapaa-ajallaan moottoriurheilun seuraamista ja moottorikelkkailua. Tykkää rakentaa erilaisia kodin laitteita ja matkustaa, kun aikaa liikenee. Viettää mielellään aikaa hyvien kavereiden ja ystävien kanssa.
» Perheeseen kuuluu vaimo sekä aikuinen tytär ja poika.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot